Saturday, 27 April 2024

Kurjenmiekkakausi jatkuu

 Onneksi tämä on vasta alkua, vaikka alppipenkin purppuraiset kevätkurjenmiekat ovatkin jo kuihtuneet.

Uutta purppuraista tulee tilalle, nimittäin ensimmäinen 'Purple Hill' on avannut kukkansa. Näilläkin tuntuu olevan mieleinen kasvupaikka kasvimaan pengermän päällä, missä ei ole vetistä koskaan.

Viimeinen kuva 'Sheila Ann Germaney' -miekoista ennen kuin nämä muutamat kukat, joita kauriiden käynneistä jäi jäljelle, lakastuvat. Ikävä kyllä myös näiden luokse tiensä löytänyt idänsinililja syötiin, vaikka yleensä niitä ei syödä.

Paras tilanne on muotopuutarhassa, jossa olen ennenkin havainnut laventelin vieressä kasvavien sipulikukkien säästyvän. Laventeli taitaa harhauttaa kauriita tuoksullaan.

Vaaleansinisiä 'Frozen Planet' -miekkoja nousee paljon, mikä ilahduttaa kovasti. Istutin niitä lisää viime syksynä, mutta myös vanhoilta kasvupaikoilta nousee. 'Clairette' loistaa edelleen poissaolollaan, mutta en heitä toivoa ihan vielä. 'Painted Lady' on hävinnyt jo pari vuotta sitten. Se olisi erityisen kaunis – harmi, mutta täytyy etsiä sen sipuleita syksyllä jostakin.

Aikaisimpien kurjenmiekkojen perään nousee jo seuraava: bokharankurjenmiekka, jonka jännittävät viuhkamaiset lehdet työntyvät voimalla lehtikarikkeen läpi. Tämän kelta-valkoiset kukat avautuvat toukokuussa yhtä aikaa tulppaanien kanssa.

Niin se kevät etenee, ja tänään täällä puolittaisessa auringonpaisteessa myös tuntuu siltä! Lämpöä on lähes yhdeksän astetta eikä tuuli tunnu niin kylmältä tänään.
Ihanaa, on kevät!


Bokharankurjenmiekka Iris bucharica
Idänsinililja Scilla siberica
Kevätkurjenmiekka Iris reticulata

20 comments :

  1. I h a n i a ! Miten voikin olla kauniita 😍 Ehkä joskus täälläkin kun tänään ei ole enää jäänyt uutta lunta maahan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti sielläkin on pian kevät!

      Delete
  2. ’Purple Hillin” värisävy hivelee silmää. Hienoja sävyjä ja muotoja on kaikissa kurjenmiekoissasi; onneksi ”ne” eivät syöneet kaikkea. Ja kun kevät on näin alussa, tulossa on vielä vaikka mitä!
    Minulla ei kevätkurjenmiekkoja vielä ole, mutta eilen auringon lämmittäessä oli kiva huomata, että on jo monia eri lajeja kukassa. Lämpimässä kohdassa pihlajan allakin oli ihan yllättäin alkanut kukkia idänsinililjamatto, joka oli vetänyt nokkosperhosen puoleensa. Näin jättikimalaisen, ja hederaitakin pörhistelee jo kellertävänä. Nyt kelpaa, kun ei tarvitse enää laittautua monikerroksisiin toppapukuihin.
    Nytkin aurinko paistaa, joten suuntana on puutarha:)
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Purple Hill on ihana namupala. Ihana kuulla, että sielläkin on jo kukassa vaikka mitä ja pörriäisillä sekä perhosilla syötävää!
      Eilen tuntui aika lämpimältä jopa täällä merellä, vaihdoin jossain vaiheessa kevyempään takkiin, vaikka villapaita siellä alla tietysti edelleen oli.
      Ihanaa puutarhapäivää sinnekin! Täälläkin pilvipeite repeilee lupaavasti.

      Delete
  3. Ihanainen kurjenmiekkojen esittely. Eilen oli täällä meilläkin superaurinkoinen päivä ja nautin ulkona töistä ihan iltaan asti. Kylmä pohjavire tuntuu edelleen, mutta auringolla oli ihmeellinen voima.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, kokonainen puutarhapäivä siellä sinulla! Kyllä tätä on tosiaan lähes puoli vuotta odotettu. Talvi oli äärettömän pitkä. Kunpa jättäisi ensi vuoden kokonaan väliin, nyt ollaan podettu talvea useamman vuoden tarpeiksi.

      Delete
  4. Kevät päätti tulla rytinällä, lämmön vaikutus tulee olemaan suuri maan uumenissa odottaville kasveille. Täällä on kevätkurjenmiekkojen kausi ohi, lajikeita on niin vähän. Onneksi kaikkea muuta kivaa on nousemassa. 'Purple Hill' on upean värinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Teillä päin oli eilen tosi hieno päivä! On varmaan ollut myös lämpimämpää kuin meillä. Täällä oli vähän pilvisempää ja viileämpää, mutta sekin käy, kun aurinko välillä paistaa ja kasveja nousee maasta!

      Delete
  5. Tänä keväänä kurjenmiekat ovat kukkineet runsaasti. Tiistainen lumikuorma tosin jo pidempään kukkineita kuritti. Purple Hill on minusta upean värinen. Bokharankurjenmiekan kaltaisia myöhempiä kukkijoita minulla ei olekaan. Niihin kannattaakin näköjään panostaa iristen kukinnan pidentämiseksi. Tosin huomasin eri paikkoihin kurjenmiekkoja istuttamalla kukinta-ajan pidentyvän. Alapihan Katharine Hodgkinit ovat pitkälti jo kuihtumassa, kun taas Pikkupuutarhassa ollaan vielä oikein komeita.
    Eilen oli jo oikein hyvä puutarhapäivä ja tänään lähestulkoon loistava. Päässä vilisee tehtävien jono, joka vain pitenee ja pitenee. Onpa vaan niin hienoa siirtää itsensä ulkoelämään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanopa muuta, kauan odotettu ulkoelämä on niin mannaa! Kaikki tehtävät, tänään suorittamani työläät ruusujen ja liian ison köynnöskuusaman leikkuutkin, tekee ilolla kevätauringossa.
      Tuo on niin totta, että kukkia pitää istuttaa eri paikkoihin. Kunhan vain ovat mieleisiä pakkoja... ihan ensimmäiset kevätkurjenmiekat istutin kuistin pohjoispuolelle, hehhee. No ne eivät siinä montaa vuotta kasvaneet. Vahingoista viisastuu. Eipä minulla tainnut silloin vielä ollakaan yhtään toista kukkapenkkiä, johon niitä laittaa.
      Minustakin Purple Hill on aivan hurmaava, sillä on myös melko leveät nuo ... kehälehdetkö nuo kukan alalehdet sitten taas olivatkaan. Joka tapauksessa kun niissä on leveyttä, näkyy kukan värikin paremmin isosta pinnasta.
      Täälläkin on ollut loistava viikonloppu, vaikka kumpikin päivä alkoi pilvisenä ja kevyitä sadekuurojakin on tullut, ovat ne lähinnä vain ilostuttaneet puutarhuria auringonpaisteiden väleissä.

      Delete
  6. Kevään ihanuus siellä valloillaan🌸
    Kyllä tätä aikaa onkin odotettu.
    Täällä nyt taas lumet suli ja uudella vauhdilla kevään innolla.
    Iloa alkavaan viikkoosi ja vappua🤩

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tätä on tosiaan odotettu. Kiitos, iloista viikkoa sinullekin!

      Delete
  7. Ihanat kurjenmiekat! Noita ei kyllä väsy ihastelemaan koskaan. Täällä ovat ensimmäiset ihan hyvän kokoisilla piipoilla mutta nuppuja ei vaan näy, vaikka sää on ollut jo monta päivää oikein keväinen. Toivottavasti eivät ole suuttuneet viime kesän ja syksyn sateista...
    Luin äsken edellisen postauksesi mutta suljin vahingossa välilehden ennen kommentointia. On sinulla jo melkoiset viritelmät sorkkajalkojen poissa pitämiseksi. Ei ihme, jos tuntuu vähän kalterien takana elämiseltä. On se kumma, miten hirvieläinkantoja ei vain saada pidettyä niin alhaisina, että luonnossa riittäisi kaikille ruokaa. Tuskinpa ne tunkisivat ihan niin väkisin pihoihin aitojen läpi, jos olisi helpompaa evästä riittämiin tarjolla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kurjenmiekan piippoja tai nuppuja saa joskus katsella viikkotolkulla, täällä ainakin. Luulen siellä kumminkin tapahtuvan nopeammin, täällä kevät on perinteisesti hyvin pitkä mutta viileä.
      Tänään pidin porttia auki, kun tässä kylällä alkaa olla niin monessa talossa elämää, ettei kauriiden luulisi kylätietä keskellä päivää tallustavan. On sekin toisaalta aika usein nähty... Mutta pihalle tulikin koira! Jostain, ties mistä, ties kenen. Se ei onneksi aiheuta tuhoja ja koiria pelkäävä Ransukin sattui olemaan päikkäreillä vintillä. Se vähän huolettaa, jos koira alkaa ajaa takaa sydänvikaista kissaa.
      Ruoho alkaa kasvaa onneksi, metsäkauriita näkyy kyläniityllä jatkuvasti ja toivottavasti siellä nyt riittää laidunnettavaa.

      Delete
  8. Kurjenmiekat on ihania kevätkukkijoita, meillä ensimmäisessä näkyi tänään vähän väriä!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!