Jouluruusujen sietokyky testissä

 Kylläpä on huhtikuu.

Tässäpä näkymä, jonka keväisyyttä ihasteltiin noin viikko sitten. Sitten tuli lunta. Eilen tämän kuvan lumi ehti sulaa, vaikka sitä pyrytti päivän mittaan pariin kertaan lisää. Tänä aamuna oli taas maa valkoinen. Ja nyt se on taas poissa, vaikka tänäänkin on tullut aurinkohetkien välissä pyryä ja rakeita. Juuri tätä kirjoittaessani ilma on sakeanaan lunta ja aurinko paistaa samaan aikaan!

Mennäänpä katsomaan, mitä jouluruusuille kuuluu. Musti hepulipinkaisee esittelemään.

Siellä oli muutama tarhajouluruusu aika pitkällä jo maaliskuun puolella. Tämä näyttää kärsineen vähän kylmävaurioita, tai ehkä sellaisia vaurioita, joita tulee, kun aurinko paistaa lumikiteisiin kasvinosiin. 

Tämä toinen oli jo lähes avaamassa kukkiaan, kun tuli kymmenen senttimetrin lumikerros. Vaurioita ei silti ole ollenkaan, mistä lie sitten johtuu. Tämä kasvaa ehkä varjoisammassa paikassa, joten kenties syynä on tosiaan aurinko eikä pakkanen, kuten usein arvellaan.

Musti on jo ylärinteessä.

Ja jatkaa hepulispurttiaan.

Ransu: Toi on hullu.

Äkkiä kotiin! Ruoka-aika.

Seuraavana päivänä jatketaan tutkimuksia huussin toisella puolella punaisessa villissä penkissä. Lumenpinta on laskenut. 'Aureomarginata' -keisarinpikarililjat eivät ole millänsäkään säistä. Näiden jälkeen havaitsin tavallisten oranssien ruskeat versot, ja lopulta tänään kapeahkon 'Vivaldin' vaaleamman rusehtavan verson. Voi hyvin olla, että emosipulin ravinnot kuluivat siementuotantoon, ja sekin on mahdollista, että se on kärsinyt kosteusvaurioita. Leikkasin sen varren aika alhaalta jo kuukausi sitten, ja ontto varsi voi johtaa kosteutta sipuliin. Hyvä kumminkin, että 'Vivaldi' on edes pienemmin elossa.

Saman penkin pionituessa (vääntynyt, peura juossut päin) oli mielenkiintoinen jääkoriste. 

Rännikettingistä romahtanut jää.

'Vivaldi' -keisarinpikarililjan siemenet ovat erittäin itäväisiä! Näitä pikku potteja on kuusi, ja kaikki tursuavat siementaimia. Toivottavasti saan pidettyä ne elossa istuttamiseen asti. Ja kukkimiseenhan kuluu vuosia.

Olen siirtänyt siemenkasvatukset vintin rapuilta keittiöön, sillä täällä niitä tulee tarkkailtua paremmin. Vasemmalla on sinisarja ja iirikki.

Palataan katsomaan jouluruusuja toisena päivänä, kun lunta on vähän vähemmän. Ransu haluaa silti asettua tuoliin, sillä lumi on inhaa.

Masuvilloihin taisi osua vähän lunta, ne on suittava kuntoon.

Nyt lumi sulaa ja Rivendellin joki suorastaan tulvii. Jouluruusu on aivan vedessä!

Joentörmällä (ojan partaalla), saarnen sammaleisten juurten kainalossa kukkiva jouluruusu on kovin kaunis. Tämä on se pisimmälle kukkaan ehtinyt.

Vastarannalla kukkivat puistolumikellot.

Mutta voi tätä veden määrää. Koko rinne on taas silkkaa valuvaa vettä, vaikka jäätikkö suli jo kertaalleen. Toivon tosiaan, että tuolla pyöreän penkin keskellä lätäkössä kasvava kiinanpunapuu viihtyy märässä. Edessä on ruskopenkki.

Ruskopenkin japaninvaahtera 'Enkan' näyttää onneksi ihan hyvältä.

Palasin tänään kuvaamaan huussin takaista Rivendelliä. Ojassa on yhä vettä, vaikka virtaus on vähenemään päin. Pisimmällä kukkiva jouluruusu on lumiläntin ja puunjuurten vieressä, se vaurioita saanut noiden taempana näkyvien lehtien luona. 

Hyvin näkyvät jouluruusut viihtyvän tässä puolivarjossa. Itse asiassa parhaiten tekevät nuppuja ne, joita huussi varjostaa suorastaan paljonkin. Tarhajouluruusulle selvästi mieluisin paikka on rakennusten pohjoispuolella, missä ei ole paahdetta. Vesi ei näköjään haittaa.

Tässä se pisimmällä kukassa oleva tänään. Edelleen se seisoo lätäkössä.

Rinne on hieman kuivunut, vaikka litsis lätsis märkä se yhä on. Yritin tänään tyhjentää kompostia kasvimaalle, mutta sain huomata, että sekä komposti että kasvimaan kohopenkit ovat edelleen jäässä. Maahan oli turha yrittää talikkoa iskeä, päällimmäisten kolmen sentin jälkeen on jää vastassa.

Sellainen kevät.

Jälkihuomautus: on tässä se hyvä puoli, ettei punkkeja ole ollut. Punkkikausi kestää normaalisti maaliskuusta joulukuuhun; nyt ei ole punkkeja näkynyt niin joulu- kuin maaliskuussakaan.

Iirikki – Rhodohypoxis

Japaninvaahtera – Acer palmatum

Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis

Kiinanpunapuu – Metasequoia glyptostroboides

Puistolumikello – Galanthus nivalis

Sinisarja – Agapanthus

Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä