Thursday 7 April 2022

Hukkuvia ja riehaantuvia

 Tännekin tuli lunta lähes yhtä paksulti kuin meillä on tänä talvena enimmillään ollut. 

Mustin tassutuntuman mukaan sitä oli ensin noin viisi senttimetriä, lopulta lähes kymmenen. 

Ja senhän taitavat Saaripalstan vakituiset lukijat tietää, mitä tapahtuu, kun tulee uutta lunta.

Musti riehaantuu!
Jihuu!
Meidän kohta 16-vuotias senioripantteri saa lumihepulin.

Sinne se karauttaa niin nopeasti katajan taakse, ettei kuvassa näy kuin musta perä ja pöllyävä lumi. 
Sitten katsoin, että kataja on vähän omituisen muotoinen.

Siitä on taas ratkennut oksia. Viitisen vuotta sitten katajasta ratkesi kaksi kolmasosaa, eikä puska ole sen jälkeen ollut kovin komea. Nyt on taas sahaustöitä edessä ja yritys saada tästä vielä joku muoto. Alun perin se oli komea, leveähkö, noin kolmimetrinen pystykasvuinen kataja.

Rohanista päin saa vähän paremmin kuvaa. Noin kolmimetrinen se on edelleen, mutta muotopuoli ja nyt se alkaa kallistua toiseen suuntaan kuin aiemmin, silloin kaksi paksua oksaa veti sitä kumoon mutapuutarhan suuntaan ennen kuin ne ratkesivat. Samassa tykkylumituhossa meni katajan korkein latva poikki.
Täytyy mennä sahan kanssa tutkimaan, kunhan lumi karisee katajasta sen verran, että sen vauriot ja muoto alkavat näkyä.

Katajan juurelle ei paljon lunta kerry, niinpä siinä voi kuvata persiansinililjoja, kun muissa paikoissa pienet kukat ovat hautautuneet lumeen.

Kun aurinko muutaman tunnin lämmitti, alkoi kultasahramikin tulla esiin. Ihan selvästi se huutaa: APUA!

Muistin virkistämiseksi: tässä kultasahrami ja persiansinililja viikko sitten.
Kultasahramin lajikenimi ei ole tiedossa, sillä sen pussissa luki 'Zwanenburg Bronze', mutta se ei ole raidallinen. Näitä ruskearaidallisia kultasahramin lajikkeita on useita, joten oikean lajikkeen arvaaminen on vaikeaa.

Moni varjo- ja marhanliljan kuivunut varsi on talven tuulissa kaatunut, mutta tässä katajan vieressä nämä ovat vielä pystyssä. Tämä on viime kesänä komeasti kukkinut marhanlilja 'Guinea Gold'.

Yksi pusero oli unohtunut pyykkinarulle, kun sade alkoi. En sitten viitsinyt sitä märkänä sisälle ottaa, ja seuraavana aamuna kaikki oli lumen peitossa. Lumen takertuvuudesta kertoo paljon se, että puseron harjalla pysyi sinnikkäästi lumiharju, vaikka puuskainen tuuli oli melkoinen.

Jääpuikkoja on joka räystäällä. Varmaan siksi, kun ensin satoi, sitten se alkoi yön mittaan jäätyä ja muuttui lumeksi. Eilen ja tänään on puikkoja ja märkää lunta humpsahdellut katoilta. Kuvassa sitä ei huomaa, mutta puikot olivat kaikki kallellaan itään, kun oli kova luoteistuuli.

Vanhemman talon räystäiltä vettä ohjaavat kettingit olivat eilen aika hurjan näköiset. Nyt tuo jää on jo sulanut, ja katolta sulavat viimeiset lumet valuvat vetenä alas. Ennen kuin ensi yönä tulee ehkä taas uutta lunta.

Kun sihtailin jääpuikkoja, oli edessäni omenapuussa rohkea sinitiainen ihan parin metrin päässä. Siinä se ruokaili, kun räpsin siitä kuvia, välillä vain kurkisti minua jommaltakummalta puolelta talimakkaraa.
Makkaralla on voinut nähdä hassuja vieraita, kun kottaraiset ovat yrittäneet selvittää, kuinka niiden varpaat pitäisivät makkaran pinnassa. Niillä ei taida olla sellaisia tartuntakäpäliä kuin pikkulinnuilla ja esimerkiksi tikoilla. Kottaraisia en olekaan koskaan aiemmin talviruokinnalla nähnyt, sillä ruokintakausi on täällä aina siinä vaiheessa ohi, kun ne saapuvat.
Mutta hei, tänään näin kyläniityllä ensimmäisen kurjen, ja merihanhia – kyllä se on kevät!

Näsiäkin jo pohtii kukkimista.

Ja hei, mikäs se tämä on? Kuva on muutaman päivän takaa, kun lunta ei ollut. Tämähän on Riihivillan Leenalta saatu vaaleansinikukkainen imikkä!
Kyllä yllätyin. Huomasin tämän ihan vahingossa, kun kuvasin tässä metsäpuutarhapenkissä löytämiäni lumikelloja. Imikän kukat ovat lähes piilossa jouluruusun lehden takana.

Sitten tajusin, että kukkia on enemmänkin. Tuossa etualalla, villatupon suojissa, on lisää avautuneita kukkia. Ja kuvan keskellä voi nähdä muhkean tertun kukkanuppuja.
Voi mahoton. Kylläpä on ihanan aikainen imikkä! Tällä hetkellä kukat ja nuput ovat lumen peitossa, mutta lupaan raportoida lisää.
Nyt sahaamaan sitä katajaa. Aurinkoista päivää ja pikaista lumien sulamista!


Imikkä – Pulmonaria
Kataja – Juniperus communis
Kultasahrami – Crocus chrysanthus
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Näsiä – Daphne mezereum
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana

30 comments :

  1. Kuin kultasahrami ikään huudan minäkin: APUA! Missä kevät viipyy!!?? Lisää räntää ja lunta luvataan seuraavat kolme päivää, eikö lumen pitäisi vähetä eikä lisääntyä kesää kohti! Ihana Musti lumihepulissaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä, APUA! Toivottavasti et huku lumeen!
      Toivon kovasti, että ei tule lunta, vaan vettä. Ei kaivata enempää, ja varmaan kaikkialla muualla lunta kaivataan vielä vähemmän.
      Onneksi on sentään tuo Musti :-)

      Delete
  2. Ihana kuva tuo missä keltainen paita heiluu lumisessa maisemassa! Ja kultasahramin kurotus lumesta.

    Tuo imikkä on kyllä tosi hyvä, kaikkein aikaisin minullakin ja kestävä. Tosi kiva, että tykkää siitä!
    Olen sen saanut nimettömänä siementaimena kauan sitten (varmaan 20vsitten), ja se tekee itsekin siementaimia, jotka ovat ihan samanlaisia kuin emokasvi. Varmaan ei ole kukaan muu imikkä pölyttämässä sitä näin aikaisin. Lämpimämmällä säällä kukat ovat hiukan tummemman vaaleansiniset, mutta silti vaaleansiniset eivätkä samanlaiset kuin vaikka MrsMoon-imikällä, joka se on mulla toiseksi aikaisin. Ai niin, punaimikkä kanssa on siinä samoissa vaiheissa. Siis täällä sitten joskus kun lumet sulavat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keltainen paita olikin täydellisen värinen kylmän sävyiseen maisemaan, kun vielä aurinko siihen osui. Joskus käy tuuri, kun sattuu olemaan kameran kanssa kierroksella.
      Kuinka tuosta imikästä voisi olla tykkäämättä? Tai mistään imikästä, ihania ovat, ja aikaisia tosiaan. Mrs Moon kasvaa monen kymmenen metrin päässä, mutta kaipa silloinkin voi ristipölytystä tulla. Mutta se ei ole kukkimassa vielä (taitaa olla parhaillaan lumen peitossa). Tällä sinun imikälläsi on kuiva ja toisaalta raskaansavinen kasvupaikka, mutta siitä huolimatta se on kasvanut ihan hyvin. Ihana kuulla, että siementaimissakin on tuo kaunis heleä väri! Vaaleansininen taitaa olla lempivärejäni.
      Punaimikkä on täällä niin myöhäinen, että luulen sen aina kuolleen, kunnes lehtiä ilmestyy kuukautta sen jälkeen, kun blogeissa näytetään kuvia sen kukista. Viime vuonna istutin toisen, ja toivon, että sen kasvupaikka olisi parempi aikaisille kukille. Kuten edellisissäkin kommenteissa puhuimme, kasvupaikalla on jätti-iso merkitys kukinta-ajalle.
      Toivottavasti ne lumet sulavat pian ja saat kevään!

      Delete
    2. Olikohan se talvi 2015-16 kun mulla punaimikkä meinasi ihan kuolla. Tavallisesti se kukkii jo huhtikuussa, mutta silloin oli kovat lumettomat pakkaset tammikuussa ja sen maanpäälliset osat aloittivat kasvun ihan maan alta eikä kukkia tullut ollenkaan. Saa nähdä käykö niin tänäkin vuonna kun viime joulukuussa oli myös kova pakkanen ja lumetonta täällä. Mulla se kasvaa aika muhevassa paikassa, ja luulen, että se ei tykkää kovin kuivasta. Tuo vaaleansininen sen sijaan pärjää ihan missä vaan, se on siementynyt itse tammienkin alle kuivaan varjoon:). Punaimikkä kyllä kanssa tekee itsekseen siementaimia, sinne muhevaan paikkaan.

      Jospa täälläkin lumet sulaisivat ensi viikolla kun luvataan nyt lämpimämpää ja sadettakin:).

      Delete
    3. Toivottavasti ei kasvituhoja tule, vähän hirvittää, mutta ei auta kuin odotella. Voihan olla, että täälläkin punaimikän haaste on tuo, että se ei kestä pakkasta ilman lunta kovin hyvin. Tammikuussa kasvuun virittyvät kasvit ovat ihan tuhoon tuomittuja, harmi vain!
      Hyvä tietää, että muhevuus on mieleen. Oikeastaan molemmilla punaimiköilläni pitäisi olla ihan muheva paikka, mutta aika näyttää, kumpi on parempi vai onko kumpikaan.
      Vautsi, hauska kuulla, että tuo sinun ihana vaaleansininen imikkäsi on noin sietokykyinen!
      Täällä muuttui sade yön aikana vedeksi (eilen illalla tuli vähän hiutaleita), toivottavasti sielläkin!

      Delete
  3. Pitäisi varmaan mennä itsekin hangille riehumaan Mustin lailla, josko se vähän piristäisi tämän jatkuvan valkeuden keskellä. Nuo lumen saartamat kukat näyttävät aika reppanoilta. Toivotaan niin niiden kuin meidänkin vuoksi, että lumet katoaisivat äkkiä, mieluummin heti kuin kohta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hmm, no mukavaa lumiriehaa! :-D Kyllä kai sitä on kaikkia keinoja kokeiltava. Pikaista lumien häipymistä, ja toivotaan, että uutta ei nyt tule! Vettä saa tulla, jos se sulattaa lumen.
      Täälläkin on vielä maa miltei kokonaan valkoinen, jo kolmatta vuorokautta, vai meninkö jo sekaisin laskuissa. Siitä huolimatta, että on +3 ja lumi on aivan märkää, se ei häivy. Ja teillä sen määrän olisi totisesti syytä häipyä ja vähän äkkiä, jotta pääset näkemään kevätkukkia.

      Delete
  4. Olette saaneetkin aikamoisen talven sinne. Toivottavasti tämä ei kauaa kestä niin että kultasahramikin selviää pelästyksestä. Ihana kuva tuo paitakuva. Mukavaa tulevaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei onneksi kauaa talvi kestänyt, vaikka yllättävän kauan huhtikuuksi. Yleensä jos tähän aikaan tulee lunta, se on sulanut muutamassa tunnissa, ei muutamassa päivässä! Nyt on satanut vettä ja lumista aluetta on alle puolet pihasta (ja sekin on todella paljon huhtikuuksi). Teilläkin varmaan on sama siellä rannikolla, märkää on.
      Kiitos ja hyvää viikonloppua teillekin!

      Delete
  5. Ei pantteria vanhuus näytä vaivaavan :) Teille tuli enemmän lunta ku meille, kerranki. Varmasti se sulaa vauhrilla, eikä kauvaa vanhene. Ihana färipilakku tua paita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eilen jo lumi oli hyvin märkää, ja nyt vesisateen myötä se onneksi näkyy häipyvän. Kovin on vaan kuraista ja kissojen kanssa on nyt pöydät ja sänky aivan rapaiset :-D

      Delete
  6. ’Ei näy kuin musta perä ja pöllyävä lumi’ :D. Hauskoja nuo Mustin lumihepulit ja sait hyvän kuvan hepulin alkuvaiheesta.
    Sääli komeaa katajaa, saattaa olla hieman haasteellista muotoilla katajaa, en ole koskaan kokeillut - alkaako tehdä uusia vihreitä oksia puskan keskelle?
    Minäkin ihailin paitakuvaa lumen keskellä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti on niin hassu ja se auheuttaa iloa uudesta lumesta minullekin.
      Olen tarkkaillut tuota katajaa ja kyllä siinä joitakin pieniä oksan alkuja kasvaa rungosta, mutta ei se näytä ihan niin tehokkaasti versovan rungosta kuin esim. marjakuusi. Silti, jotakin tuuheutumista voi havaita, eli toivoa on. Se vain on äärettömän hidasta.

      Delete
  7. Kukat on ihan surullisen näköisiä lumihangessa. Sitä vastoin Mustilla riittää intoa! Merri käy yleensä varovaisin askelin kokeilemassa hankea, ei missään nimessä ala siellä riehumaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Merrin suhtautuminen on varmaan kissoille ominaisempaa, nämä Mustin lumihepulit ovat ihan hassuja. Se oikein tunkee naamaakin lumeen. Ransu sen sijaan välttää astumasta lumeen ollenkaan, jos vain pystyy.

      Delete
  8. Ihania lumihepuleita, minä taidan saada myös hepulin mutta eri syystä 😣 Luulin ensin että tuo sinun puserosi oli jäätynyt tuohon asentoon 🤗😁
    Tuo sinun imikkäsi on ihana minä en tiennytkään että niitä on myös sinisiä. Niitä tavallisia minulla on paljon
    Täällä sataa nyt vettä onneksi ei tarvitse lähteä mihinkään mukavaa olla ihan vaan kodin lämmössä. Huomenna mennään kuitenkin mökille vähän sisähommia tekemään. Meillä on se sisävessa kesken jne.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, sinun hepulisi taitaa olla raivohepuli :-D
      Joskus pyykit kyllä jäätyvätkin, ja silloin ne heiluvat suorina ja kankeina kuin olisi pahvia pyykkinarulle ripustanut.
      Imikät ovat ihania, niitä on aika monenlaisia. Vaaleansininen on oikea helmi. Tykkään myös punakukkaisista.
      Tänään on tosi kurja keli, onnea, jos saat olla ihan sisällä vain. Lumet saavat kyllä kyytiä, mutta sitä ehtii tutkia sitten taas joskus, kun aurinko paistaa! Toivottavasti huomenna on parempi sää, kun menette mökille. Minä taidan mennä vintin lattiaprojektin kimppuun, siinäkin saa olla sisällä.

      Delete
  9. Jotenkin liikuttavaa kauneutta
    noissa lumen alta pilkistävissä kevätkukissa... Ihana tuo vaaleansininen imikkä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevätkukat ovat myös ihmeen kestäviä, tuollaisen märän lumen ja myös -9 pakkasöiden jälkeen jatkavat vain kukintaa!

      Delete
  10. Keskiviikkoaamuna, kun lunta oli tullut yön aikana niin paljon, ettei kumisaappaassa riittänyt varsi, mulla oli samanlainen olo kuin tuolla kultasahramilla. Tosin samalla mietin Mustia, että hän mahtaisi saada verrattoman lumihepulin. Oli näköjään saanutkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No ääh, mikä määrä lunta! Ihanasti kyllä ajattelit Mustia, ja oikeassa olit.
      Lumen koostumus ei ollut täydellinen, kun ei ollut puuteria, mutta huhtikuussa ei ole varaa valita. Se on hepuloitava sillä lumella, mitä saa.

      Delete
  11. Voi noita Mustin hepuleita! Hyvä, että edes jollain riittää tässä vaiheessa kevättä riemua lumesta. Minä lähden kohta pihalle kokeilemaan, josko saisi kaivettua pihakiveystä esille. Eilen satoi vettä muutaman tunnin ja lämpötila on ollut yön yli plussalla, joten toiveissa on edes jonkinlaista pehmenemistä.
    Kävin vilkaisemassa nuo edellisen postauksen kukkijat. Olipa siellä jo ihanan runsaasti väripilkkuja! Routa on siis mitä ilmeisemmin sulanut edes sen verran, että kasvit ymmärtävät kevään lähestyvän.
    Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mustilla riittää riemuittavaa, sillä tänä aamuna maata peittää taas uusi puhdas kevätlumi :-D Tuo aiempi ehti jo lähes kokonaan sulaa. Kyllä tämä kevät on jotain aivan järkkyä. Ja meillä sentään ollaan jo kevätkukissa. Tsemppiä pihan esiin kaivamiseen! Ettekö voisi hankkia jotain oikein kauas suoltavaa lumilinkoa ja lingota teidän lumet naapuriin...? Ehkä naapurisovun kannalta ei... no tielle auraajan hävitettäväksi?
      Toivottavasti lumi on sentään pehmennyt!
      Onneksi isossa osassa pihaa on ainakin pintamaa jo sula. Osa on vieläkin jäässä, on ollut niin kylmä.
      Kiitos, aurinkoista viikonloppua!

      Delete
    2. Haha :D Yksi naapureista on nyt kevätpuolella lykkinyt omalta pihaltaan lumet kadun pään auralumikasoihin kun ei omalle pihalle enää mahdu ja toinen naapuri valittaa siitä kaikille muille ("ei saisi lain mukaan niin tehdä... jupinaa... veronmaksajien rahoilla nekin lumet ajetaan pois... valivali... jupinaa..."). Siitäkös soppa syntyisi, jos meidänkin kinokset kävisin viskomassa samaan kasaan :D Takapihan puolelta aion salaa viskoa metsään osan kunhan pääsen sinne saakka. Siellä se menee sulaessaan puiden ja aluskasvillisuuden iloksi eikä häiritse naapureita.
      Jäätiköt olivat vielä kivikovia, mutta muutamasta kohti sain kuitenkin lapioitua raskasta sohjoa kauemmas nurmikon kohdalle. Aurinkoa ei ole täällä oikein näkynyt, mutta tukevasti plussan puolella ollaan, joten kyllä nuo hanget alkavat varmaan pian painua täälläkin.

      Delete
    3. No voi vihma, mitä naapuripoliisitouhua! Miksei maassamme voi olla yhtään tienpätkää, kylää tai saarta ilman paikallista naapurustopoliisia (nimim. Täälläkin, ja justiin naapurissa)
      Toivottavasti hanget painuvat ja paljastavat pian kivoja kevätbongauksia. Täällä aurinko paistoi kauniisti, kunnes - yllätys - alkoi lunta tupruttaa sakeasti.

      Delete
  12. Ihan parhautta nuo Mustin huhtilumiriehakuvat, on selvästi kova meno päällä <3<3<3 Sinänsä lumi ja kylmyys ei enää tässä vaiheessa vuotta ole kovin kivaa, mutta Mustia ei haittaa, poika nauttii! täysillä. <3<3

    T:Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mustin kanssa tulee iloittua monesta asiasta :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!