Tilannetiedotus

Juhannusruusu alkoi tapansa mukaan kukkia reippaasti ennen juhannusta. Sen loistoa on pikkuisen himmentänyt edessä koliseva naapurilta lainassa ollut betonimylly ja viime päivien sade, joka on ruskettanut kukat. Onneksi nuppuja on vielä, joten lisää kukkaloistoa voi vielä toivoa. Puska on valtava, tästä kuvasta mittakaavaa ei oikein tajua. Puskan koko on noin seitsemän metriä leveä ja kolme metriä syvä, viereinen oviaukko on noin kaksi metriä korkea.
Otin pahimmat ilmansulkupaperin riekaleet pois keväällä, kun ne alkoivat näyttää jo minunkin silmissäni ikäviltä. Paperin tarkoitus oli suojata alastonta hirsikehikkoa tuulen, sateen ja paahteen kulutuksel-ta. Jätin paperin vielä niihin kohtiin, joissa se oli pysynyt, mutta heinäkuussa laitetaan kaikkiin seiniin uudet paperit, kun loppu talo saa laudoituksen (nyt on laudoitettu vasta vasemmanpuoleinen länsiseinä). Ilmansulkupaperi on paranneltu versio tervapaperista, jota on esim. rintamamiestalossani laudoituksen alla.

Tässä on se laudoitettu länsiseinä, jonka olen vastikään maalannut. Rimat vielä puuttuvat. Länsiseinän yläosan helmiponttipaneeli on niin huono, että sekin joudutaan uusimaan. Sitten siitä tulee sininen, ylemmässä kuvassa näkyy sinistä keskellä seinää siinä kohdassa, missä kuisti on ollut. Muu osa paneloinnista on punamullattu myöhemmin, mutta kuistin sisällä yläosan alkuperäinen väri on säilynyt.
Ikkunat on vielä kunnostamatta...

Talon pohjoisseinä ylämäen puolella on ilmeisesti aina ollut ilman laudoitusta ja punamulta on maalattu suoraan hirsiseinään. Harvoin pohjoisesta tuuleekaan, kun suojaava mäkikin on sillä puolella. Seinään ei siis sada suoraan eikä aurinkokaan tällä puolella porota. Tänä kesänä tämäkin seinä saa silti laudoituksen.
Tuvan muurin kohdalta pari kivi-jalan kiveä oli tällä seinällä liikkunut pois paikoiltaan ja kampesimme ne Annen (muurari) kanssa paremmin paikoilleen. Hirren keskellä olevat perustuskivet eivät ole niin kriittisiä kuin talon kulmat ja hirsien päitä kannattelevat kivet, mutta ne oli silti hyvä saada vähän paremmin seinän alle.
Vaaleat hirret ovat uusia, lahonneiden tilalle vaihdettuja.

Kivien siirron jälkeen Anne rakensi kehikot ja valoi romahtaneen perustuksen osan tilalle uuden pohjan betonista. Uusi muuri ei ota missään kohtaa kiinni hirsiin niin kuin vanha oli tehnyt. Näin seinän sisäpuolelle mahtuu vähän eristyslevyä ja seinä pysyy muutenkin parempana, paloturvallisuuskin on parempi.
Tässä muuria on purettu niin paljon kuin sitä piti purkaa, tästä eteen-päin rakennetaan. Anne muuraa leivinuunin vasemmanpuoleisen tiiliseinämän uudestaan, onneksi leivinnuuni holveineen on kunnossa.
Alaosaan täytyy muurata hella ja paistouuni uudestaan. Navetastani löytyneet kaakeliuunin luukut saavat toimia epäortodoksisina alauunin luukkuina, joten uunista ei tule peltivuorattua vaan Anne joutuu muuraamaan sen tiilistä. Toisaalta uuni kestää näin paremmin, toisaalta siitä ei nyt tule kovin tehokasta uunia. Toivottavasti tämä ratkaisu tulee onnistumaan.

Tässä on se, mitä paistouunista oli jäljellä, kun katto oli vuotanut hellan päälle aikansa.
Navetastani löytyi myös paksumpi hellalevy vanhan haljenneen tilalle sekä tulipesän kansiluukku, sillä täällä saaristossa hellat ovat useimmiten päältä täytettäviä – hellalevyjen vieressä on kahvallinen kansi, joka nostetaan kun puita laitetaan hellan alle ja sytytetään tai kun puita lisätään.