Wednesday 22 September 2021

Orkideaihme

 Sain viime vuoden kesäkuussa kolme heidinkämmekkää.

Yksi kolmesta kukki viime vuoden kesällä, kuistin varjoisilla rappusilla. Tämä on Calanthe Takane Lemon Line. 
Heidinkämmekät saattavat sietää jopa –15 asteen pakkasia. Niinpä istutin kaksi kolmesta ulos.

Maan pitäisi olla ilmavaa, kevyttä ja mielellään runsaasti eloperäistä materiaalia kuten kaarnaa sisältävää. Paikaksi valikoitui kymmenen vuotta aiemmin talon kulmalta vedetyn valtavan saarnen kanto paikassa, johon olen suunnitellut saniaistarhaa. Kanto alkaa lahota kappaleiksi ja sen juurella on todella ilmava, puunkappaleita sisältävä multa.
Ransu esittelee paikkaa ennen kämmeköiden istuttamista viime syksynä.

Tänä kesänä kaadetun vaahteravesakon häviämisen jälkeen valoa on tullut enemmän ja tilalla on vieläkin melkoinen kasa risuja. Niiden takana voi ehkä erottaa katiskaverkkoa. 
Pyöräytin kämmeköille verkot peurasuojaksi ja loppusyksyllä täytin ne kuivilla lehdillä. Ylemmäs istutetussa kämmekässä ei ole näkynyt mitään eloa tänä vuonna.

Alemmas istutettu näyttää tältä! Se on siis hyvinkin elossa, lähti kasvuun jo keväällä. Kukkia en ole nähnyt, mutta eiköhän tämäkin ole jo jonkinlainen riemuvoitto.

Vertailun vuoksi tässä on ruukussa sisällä talvetettu ja kesän kuistinrapuilla viettänyt, eli ei ole sen paremman näköinen. Tämän pitäisi olla viininpunakukkainen (Calanthe Kozu-hybrid), säästin hienoimman värisen sisätalvetukseen. Mutta jos tuo toinen keltaisista pysyy jatkossakin talvet hengissä lehtisuojan alla, voisin istuttaa tämänkin mielummin puutarhaan.

Hassua kyllä, jossain vaiheessa tajusin, että näistä heidinkämmeköistä tai japanilaisista ebineorkideoista oli Maaria Matsunagan kiinnostava juttu Oma PIHA -lehdessä viime vuoden tammikuussa (numerossa 1/2020). Kesti aika monta kuukautta yhdistää!

Samalla alueella kasvaa tämäkin aarre: nenäliinapuu. Se on kasvanut hyvin viime vuodesta ja nauttii varmaankin siitä, että vaahterat ympäriltä häipyivät. Tämä on tonttini suojaisimpia paikkoja, ylärinteessä ja rakennusten suojaamana, eivät osu kylmät viimat tähän. Viime vuonna nenäliinapuulla oli kylläkin vanha kaulaliina ympärillään, varmuuden vuoksi. Kun se oli vasta alkusyksyllä istutettu.


Heidinkämmekkä – Calanthe
Nenäliinapuu – Davidia involucrata

14 comments :

  1. Oi, aika kiva kun se on tykännyt asua tuossa kannon tykönä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli kyllä yllätys, että kokeilu onnistui! Viime talvi ei ollut mikään leuto, lisäksi välillä lämpeni ja sitten jäätyi taas.

      Delete
  2. Aivan mielettömän kokoinen kanto! Toivottavasti näet joku päivä vielä punaisenkin kämmekän kukassa. Kaunis kukka keltaisessakin, mukavan lämmin väri.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se oli melkoisen kokoinen saarni. Piti kaataa, kun kasvoi lähes räystäässä kiinni ja oli osavastuussa siitä, että maa otti ylämäen puolella kiinni alimpaan hirsivarviin. Siinä ei riittänyt moottorisahan terä saamaan puuta poikki; kun molemmilta puolilta oli vedetty, silti jäi keskelle paksu raita ehjää puuta. Onneksi lopulta onnistui ja myös kanto saatiin vedettyä maasta ilman, että talon kulma romahti :-D
      Olen kyllä hirveän huonosti hoitanut näitä kämmekkäaarteita. Ehkä paremmalla hoidolla voisi nähdä kukan tuossa punaisessakin.

      Delete
  3. Kestävä ja sievä kukka tuo heidinkämmekkä. Minä olen aloittanut pihan talvikuntoon laiton. Eilen aamulla maa oli kuurassa ja auton ikkunat jäässä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä täälläkin pitäisi vähitellen kaiketi aloittaa...

      Delete
  4. Ompa hauska nimi tuo nenäliinapuu, en ole koskaan kuullutkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sen kukat ovat kuin puun oksilta riippuvia nenäliinoja. En tiedä, saako sen Suomessa kukkaan, mutta kiva, että se selvisi jo ensimmäisen talvensa yli.

      Delete
  5. Harvinaisia ja arkoja kasveja ei ihan joka paikkaan uskalla laittaakaan. Onneksi tontillasi on tuollainen aarre kuten melko lahonnut kanto.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heidinkämmeköiden kanssa otin riskin, kun ne vain tulivat ilman, että niitä erityisemmin halusin, ja mietin, että en voi mahduttaa enempää talvetettavia talooni. Olikin positiivinen yllätys, että toinen niistä on yhä elossa ja tästä lähin se on syytä hyvin peitelläkin, jotta joskus ilostuttaa kukillaan. Kunhan tuo alue hieman kohenee, nyt se on vähän rytöseutua. Mutta selvästi aika otollista seutua herkkiksille kyllä!

      Delete
  6. En ole ikinä kuullutkaan nenäliinapuusta, pitääkin ryhtyä googlailemaan. Sinulla on siellä kasvamassa melkoinen kasvitieteellinen puutarha erikoisine harvinaisuuksineen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haaveilin nenäliinapuusta pitkään, vaikka en tiennyt, voisiko sitä Suomessa edes kasvattaa. Kun se löytyi Mustilan taimipäivästä viime vuonna, tartuin heti enkä päästänyt irti.
      Kaikenlaista tulee kokeiltua, toivottavasti aarteet menestyvät.

      Delete
  7. Kiva, että heidinkämmekkä on kotiutunut. Ja vielä mukavampi, että sille löytyi sopiva paikka ja paikalle sopiva kasvi.
    Nenäliinapuukin kiittää sinua, kun kietaisit sen lämmikkeeksi kaulahuivin nenäliinan sijaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä tosi hauskaa ja eksoottista, että joku tuommoinen voi selvitä talven yli avomaalla. Toivottavasti selviää jatkossakin! Lupaavalta vaikuttaa, sillä viime talvi ei ollut leuto eikä helppo.
      Hih, nenäliina olisi ollut vähän pieni :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!