Kaikenlaista söpöä ja vaaleanpunaista löytyy yhtäkkiä puutarhasta.
Ja takanakin näkyy pieni vaaleanpunainen läntti lehtien seassa...
Syysvuokon edessä ovat hattivatit nousussa: valkoiset syysmyrkkyliljat.
Syysmyrkkikset ovat vähän myöhäisempiä, mutta loisto- ja tarhamyrkkikset usein aikaisempia. Tämä on nimetön vanha myrkkylilja, hieno intensiivinen väri.
Samaa laatua kasvaa myös tontin reunalla edesmenneen Lady of Shalott -ruusun alla, joka on ainoa David Austin -ruusuistani, joka ei noussut tänä vuonna. Kun vähän kaivelin, löysin mielestäni elinvoimaisia juuria melko pinnassa, syvältä en uskaltanut kaivaa. Ehkä se siitä vielä nousee, tai sitten nousee juuriverso. Aika näyttää.
Joka tapauksessa myrkkylilja on todella ihana väripilkku tuolla kellastuvien kasvien (vasemmalla kolmioka, takana mm. lipstikka) keskellä.
Tämä on 'William Dykes', jonka sain ystävältä saatesanoilla, että lajike on aikainen ja tekee paljon kukkia samasta sipulista. Niiden ainoa huono puoli on tuo kellahtaminen kumoon. On ihan huippua, että on tällaisia eri aikoina kukkivia myrkkyliljoja. Osasta ei vielä näy mitään maan pinnalla.
Suureksi ilokseni löysin tänään tämän läheltä toisen syysvuokkoni, 'Lady Gilmour' -tarhasyysvuokon, joka on sittenkin elossa, vaikka ei vieläkään kuki. Siitä ei näkynyt tänä kesänä mitään, mutta nyt se on pukannut kaksi lehteä! Ihanaa, jospa se pikku hiljaa voimistuisi ja jonakin vuonna kukkisikin.
Kärhöstä vasemmalle näkyisi myös edellisen kuvan violetti parivaljakko, mutta niitä en onnistunut saamaan samaan kuvaan maasta käsin.
Pistin loistomyrkkyliljan viereen ihanan Sotkamon Taimistolta ostetun 'Angel's Blush' -harmaakäenkukan sillä ajatuksella, että jospa se tuottaisi siementaimia. Valkoisen kukan keskustassa on vaaleanpunainen silmä, hyvin sointuu myrkkyliljaan tämäkin.
Loistomyrkkyliljasta oikealle on sulkapiiska 'Little Spire', niin voimakkaan sininen, että keveydestään huolimatta se näkyy keittiön ikkunaan asti, lähes kymmenen metrin päähän.
Loistomyrkkiksessäkin on ihanan voimakas sävy. Tämä on hankittu Rare Plantsilta nimellä Colchicum speciosum Steven.
Vielä on muutamia myrkkyliljoja, joiden nousemista odotan, kaikki kyllä näkyivät tekevän lehtiä kesällä, eli elossa ovat. Tarhamyrkkylilja 'Lilac Wonder' kuihdutti lehtensä vasta aivan hiljan elokuussa, ehkä se johtui siitä, että se tuotti siemeniä. Voihan olla, että sillä ei ole voimia kukkimiseen samana vuonna.
Keräsin siemenet ja kylvin ne, saa nähdä, koska itävät. Joidenkin tietojen mukaan ne saattavat tarvita kaksi kylmää kautta ja niiden välisen hellejakson, eli voi mennä ensi vuotta seuraavaan.
Silti jo se tuntuu riemuvoitolta, että kasvi osoittaa kuitenkin olevansa elossa, kun koko vuonna tähän asti ei ole elonmerkkejä näkynyt!
Haisukurjenpolvi – Geranium robertianum
Harmaakäenkukka – Lysimachia coronaria
Harmaaminttu – Mentha longifolia
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Kolmioka – Gleditsia triacanthos
Kärhö – Clematis
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Pulskaneilikka – Dianthus superbus
Rusokurjenpolvi – Geranium × oxonianum
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Sulkapiiska – Perovskia atriplicifolia
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Syysvuokko – Anemone hupehensis
Tarhajalomalva – Sidalcea × cultorum
Tarhamyrkkylilja – Colchicum Speciosum-Ryhmä
Tarhasyysvuokko – Anemone × hybrida
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Verenpisara – Fuchsia
.JPEG)
.jpg)
Olipa paljon kukassa. Yllättävän paljon vuodenaikaan nähden. Sinulla on myös sellainen kukkatutka. Jos jossain on vaikka minipieni kukka, niin bomgaat sen. Sinun ja samettihortensian pikkuisen puutarhan innoittamana pitäisi joskus muistaa itsekin tilata vähän erikoisempia syysmyrkkyliljoja.
ReplyDeleteHih, ihana, kukkatutka! Toivottavasti on.
DeleteNyt, kun myrkkiksiä alkaa olla puutarhassa muutamia erilaisia, niiden kukinta-aikojen erot huomaa hyvin. Osa on marraskuun ilostuttajia, osa aloittaa jo syyskuussa. Ja tosiaan syysmyrkkyliljoilla on ohuemmat kukkavarret ja kukat lakoavat helposti, ja sitten on esim. tuo loistomyrkkylilja, joka on hyvin tanakkavartinen, samoin kuin nuo vanhemmat nimettömät maatiaismyrkkyliljat. Niissä on varmasti sen geenejä perimässään.
Ihania värejä ja kauniita kukkia! Meillä haravoidaan viikonloppuna lehtiä ja laitetaan kukkaruukkuja varaston hyllylle. Pihakalusteiden siirto varastoon on myös to do-listalla. Syksyisistä pihatöistä on viikonloppu tehty.
ReplyDeleteNyt on tosiaan kauden lopun fiilikset, kaikenlaista pitää jo siivota puutarhasta pois. Katselin juuri riippumattoa ja -keinua, ei niissä tule enää istuttua/lojuttua, liian viileää ja kosteaa.
DeleteKivoja ruusunpunaisia kohteita. Syklaamiruukku on niin herkän kaunis, että saattaisin juuttua keittiön ikkunaan sitä tuijottamaan.
ReplyDeleteMiten nuo syysmyrkkyliljat aina osaavatkaan yllättää. Mielessä tulee tuskailtua, kukkivatko ne ollenkaan ja sitten ykskaks yllättäen niitä huomaa kukassa.
Toivottavasti Hewitt´s Doublesi kasvaa ja kukkii tulevinakin vuosina. Se on omani esikuva, sillä postauksessasi nähdyn kuvan perusteella ryhdyin sitä jahtaamaan. Nyt niitä kukkii puutarhassani korkeana ja komeana kaksikin kappaletta.
Syksyn saapuminen ei niin kovasti ilahduta. Toisaalta monet myöhäiset kukkijat saavat nyt ansaittua huomiota, kun pionit, liljat ja muut ovat siirtymässä talviunille.
Syklaamiruukku näkyy tähän työpisteelle, tarvitsee vain hieman kääntää päätä niin näen sen (ja kylpevät linnut) tältä istumalta. Se on ihanaa.
DeleteIhanaa on myös kuulla, että sinun Hewittisi (kukahan hän muuten oli) kukoistavat! Se on niin kaunis. Istutin kerran yhden, mutta se menehtyi, sitten saatoin hankkia välissäkin sitä, mutta en muista, viimeiseksi jo vuosia sitten kaksi, joista toinen on yhä hengissä. Eikä tuo hengissä olevakaan mikään vahva ole. Ängelmät selvästi kaipaisivat muuta kuin mitä minulla on tarjota, mutta ovat niin kauniita, että pakko niitä on yrittää. Tämän Hewittin kasvupaikka on töyräällä mutapuutarhan laidalla, niinpä jos se saa juurensa 30 cm syvyyteen, löytyy sieltä aina kosteutta. Se on jo sen verran vanha, että luulisi juuriston jo jonkin kokoinen olevan. Mutta niin vain se taas kärvisteli ja lähti hennosti kasvuun vasta keskikesällä. Onneksi sentään elää.
Ei tässä auta kuin sopeutua ja keskittyä siihen, että kevät on enää muutaman kuukauden päässä! Lumikellot ja kaikki ♥
Aina blogeja lukiessa muistan, että minulla ei vieläkään ole yhtään syysmyrkkyliljaa, vaikka se on monesti ollut hankintalistalla. Sinulla löytyy monia pieniä kaunottaria yhä edelleen, hyvä niin!
ReplyDeleteNo voi, niitä saattaa kyllä juuri nyt jostain löytyä! Kannattaa hankkia, vaikka olisi ohikukkinutkin, on niistä sen verran iloa syyspuutarhassa.
DeleteOh ja ah nuo syklaamit, niin herkän kauniita. Harmi kun eivät kestä talvea puutarhassa. Syysmyrkkyliljoja pitäisi ihan selvästi hankkia lisää, ekat kokeilut ovat painuneet unholaan mutta uudemmat ovat menestyneet hyvin.
ReplyDeleteSyklaamit ovat superhyperihania. Ne ovat niin epävarmoja talvehtijoita, että ovat selvästi varmempia ja rehevämpiä ruukussa. Lisäksi ne ovat niin hentoja ja matalia, että puutarhassa ne jäävät putoavien lehtien alle, on tosi vaikea löytää paikkaa, jossa noin matala, hento kukka näkyisi. Ruukussa ne ovat tarjottimella näkyvillä.
DeleteIhmettelen sitä, että esimerkiksi yhdessä tuntemassani ranskalaispuutarhassa syklaamit kukkivat lehmuskujan alla maanpeittona kasvavan muratin seassa. Sieltä kukkavarret nousevat selvästi murattikasvuston ylle. Omassa puutarhassani syklaami ei ole onnistunut niin korkeaksi nousemaan, vaan on aina jotenkin hautautunut lehtien alle. Lisäksi ne kukkivat meillä tosi myöhään (etenkin, jos kasvavat avomaalla), siellä Ranskassa kukinta on ennen kuin lehdet putoavat, heti alkusyksyllä. Joten ehkä ne vain eivät ole ihanteellisia puutarhakasveja meille, tai pitää löytää joku tietynlainen paikka.
Myrkkyliljoja ei voi olla liikaa, niiden nousua kukintaan on niin ihana seurata nyt, kun puutarha on noin muuten talviunille menossa.
Olet pienten ystävä ja puolustaja! Harmittavan usein itsekin ihastuu suuriin ja komeasti kukkiviin, vaikka pieni voi olla monin verroin suloisempi, arempi ja vaikeasti kasvatettava. Ja kun sellainen kukkii, se ansaitsee huomion, jota sinä osaat antaa <3 Työhuoneesi näkymä on söpö kuin mikä; pikkulinnut ja suloiset syklaamit tulevat huomioiduksi!
ReplyDeletePienissä on jotain sellaista erityistä suloa ja kauneutta, jota suuret ja näyttävät kukat eivät voi tavoittaa.
DeleteOn kyllä todella kiva voida tarkkailla pikkulintujen kylpyhetkiä (ja joskus rastaiden ja harakoidenkin!) työpisteeltä käsin, kirjoitustöiden lomassa.
Teillä puutarhaharrastajilla on niin valtavasti eri lajikkeita, että on ihan käsittämätöntä, miten ne voi muistaa ja mikä näyttää miltäkin.
ReplyDeleteMukavaahan se on katsella kättensä ja istutustensa jälkiä. Löytyy varmaan kaikkia mahdollisia sävyjä kesän mittaan :)
No mutta kyllähän sitä ystävänsäkin muistaa! ;-)
DeleteKesän mittaan tosiaan pääsee näkemään vaikka kuinka monenlaisia kukkia. Ihan sysimustaa kukkaa ei taida olla, mutta kaikki muut värit!
Olipa hauska ilmaus 'kissojen makuvesilallas', nauroin ääneen!
ReplyDeleteNuo pikkuiset syklaamit ovat aivan liian söpöjä, katsoin ensin kuvaa (tekstiä lukematta) ja ensivilkaisulla olin näkevinäni herkän vanamomättään. Sydän sulaa syksyn pinkkien kukkien äärelle.
Siinä kelluu vuoroin minkäkinlainen höyhen ja voi uskoa, että on kissoille mieluisia aromeja ;-)
DeleteVanamot ovat tosiaan aivan superihastuttavia, syklaameja vielä paljon hennompia. Syklaameissa on jotakin samaa, ja nuo luonnonsyklaamit monin verroin jalostettuja kausisyklaameja sievempiä.
Ihana syklaamiruukku! <3 Siis sekä syklaamit että itse ruukku. Tällä viikolla Hytötykasviyhdisyksen Soilikki ja pielikki -piirissä juuri puhuttiin syklameista ja joku mainitsi niiden talvehtivan Helsingissä. Itse istutin sellaisen kiekon viime vuonna ja se taisi maistua myyrille enne kuin talvi edes ehti tulla. :D
ReplyDeleteSyklaamiruukku on tosi onnistunut. En tiennyt niitä istuttaessa, kuinka pärjäävät. Ruukku on kesäisin tosi kuiva, kun se sekä haihduttaa läpi että on reikä pohjassa, mutta se ei näytä syklaameja haittaavan, kun ne ovat lepotilassa.
DeleteHankin ruukun siemenliike Sireniltä, mutta e ole varma, onko heidän valikoimissaan sitä enää.
Syklaami avomaalla on minunkin kokemukseni mukaan epävarma kokeilu. Harmi, ettei sinullakaan onnistunut.
Kyllä oli jälleen aivan ihana postaus. Ihana kun sinulla on tällaisia ihania pienoisia kukkia. Oli kiva ihastella näitä. Tuo syklaamiruukku on aivan ihana.
ReplyDeleteMukavaa, että tykkäsit!
DeleteSinä esittelet vielä kauniita kukkakuvia, juuri katselin eräästä blogista Oululaisen pihan ensilumikuvia...:)
ReplyDeleteEn tiedä, kestäisikö psyykeni ensilunta!
DeleteSinulla on valtava määrä pieniä ihanuuksia. Harmi, ettei syklaamit oikein menesty avomaalla. Ruukussa kyllä lumoavan kauniita. Syysmyrkkyliljat jäivät sipulitilauksestani jälleen kerran. Onneksi pari ikivanhaa edellisen talonomistajan istuttamaa kaunotarta on jäljellä ja kukkii vuosittain.
ReplyDeleteOlisi enemmänkin pieniä ihanuuksia, ellei olisi niin reheväkasvuinen tontti. Niille on täytynyt yrittää keksiä paikkoja, joissa ne eivät huku muuhun kasvillisuuteen.
DeleteOnneksi teillä on ne vanhat myrkkyliljat! Niitä pitäisi joka vuosi laittaa uusia, kun ovat niin kivoja. En muista, istutinko yhtäkään uutta viime syksynä, luulen, että en. Tänä vuonna en ainakaan vielä ole, voi olla, ettei niitä enää löydy tai sipuli on näivettynyt, jos jossain kaupassa tulee vielä vastaan.