Sunday 20 June 2021

Talojen seinustoilla kukkivat viimein

 ... pari kasvia, joita on kukkaan odoteltu!

Katsotaan ensin kuistin pohjoispuoli rintamamiestalosta. Olen yrittänyt keräillä tähän aarteita, jotka olisivat muualla vaarassa joutua rehevän kasvivyöryn alle. Tässä paikassa, josta kävelen usein ohi, ne huomaan ja tajuan karsia muuta kasvillisuutta ajoissa. 
Muutama vuosi sitten hankin Vakka-Taimesta esikkoaarteen Primula chungensis. Se päätyi tähän, mikä on siksikin hyvä, että tässä myös huomaan, jos kasvi lurpsahtaa kuivuuteen. Niin tämä on tehnyt ja jonakin kesänä olin jo varma, että se on kuollut. Eipä onneksi ollutkaan! Riittävä keväinen kosteus tänä vuonna tuotti ensimmäisen kukkavarren. Esikko on juuri niin ihana kuin ajattelinkin!

Esikon vieressä on täpläkurjenpolvi 'Espresso', jota minulla oli kaksikin kappaletta aiemmin muotopuutarhassa talon eteläpuolella, mutta siellä ne näivettyivät kuivuuteen muutamassa vuodessa. Tässä varjossa se viihtyy selvästi paremmin.
Akileijavyöryä voisi taas kitkeä, tältä vuodelta en ole sitä aloittanutkaan.

Toinen vyöry kuistin pohjoispuolella on ukkolaukkojen armeija. Ne ovat erittäin tehokkaita tuottamaan siementaimia ja muodostavat lopulta tiheän viidakon. Musti esittelee, miten rappusten kulma on niitä täynnä.

Tämän vuoksi niitä ei kuitenkaan voi kuistin tältä puolelta kokonaan hävittää: ne muodostavat aivan hurmaavan sisääntulonäyn yhdessä lehtoakileijojen kanssa. Lajike on 'Purple Sensation', vähän tavis-ukkolaukkaa intensiivisempi. Ikävä kyllä, lehtoängelmä on jäänyt pahasti jalkoihin ja sinnittelee juuri ja juuri enää hengissä.

Tässä on myös ihana litulaukka, joka on kai rikkaruoho. Tämä on kuitenkin peräisin Chiltern Seedsin woodland mix -perennaseoksesta ja annan sen nyt kukkia tuossa, sointuuhan se valtavan hyvin kokonaisuuteen. Saa se vähän muuallakin kukkia. On kai vähän hassua tilata oman tontin rikkaruohojen siemeniä ulkomailta. Ehkä. Jonkun mielestä.

Pari vuotta sitten hankin uuden tarhakulleron kadonneen kalpeankeltaisen New Moonin tilalle. Löytyi 'Cheddar', joka on oikeastaan identtinen, vaikka Cheddar-juusto onkin tummemman keltaista. Se sointuu aivan täydellisesti laukkoihin ja akileijoihin.

Kuistin edustalla, pienempien herkkisten alueella, olen jo pari vuotta kasvatellut 'Craigton Blue' -kiurunkannusta. Sillä on ollut vihreät lehdet lähes ympäri vuoden, mutta se ei ole kukkinut – ennen kuin nyt! Ensimmäiset muutama kukkavarsi ja tuuheutunut lehdistö lupailevat hyvää tämän viihtyvyydelle.
Tätäkin toki täytyy kastella tällaisena kuivana, kuumana ja tuulisena kautena, mutta tässä on sadevedenkeruutynnyrit aivan vieressä, joista kasteluvettä saa. 
Ihana punakukkainen japaninesikko 'Miller's Crimson' on myös tullut kukkaan, mutta en ole onnistunut saamaan siitä terävää kuvaa, kun olen mennyt kuvaamaan sitä aina illan hämyssä. Siinä olisi kaksi kukkavartta, mutta toinen on lehtiruusukkeineen nääntynyt kuivuuteen. Huomasin sen vähän liian myöhään, mutta onneksi toinen varsi on terhakkana.

Siirrytäänkö sitten vastapäätä vanhan talon eteläseinustalle, aivan vastakkaisiin olosuhteisiin. Tässä on paahteisen kuumaa kivijalan eteläpuolella ja maa on rutikuivaa, hiekansekaista. Tässä viihtyvät parrakkaat kurjenmiekat, jotka nauttivat kuumuuden porottaessa niiden juuripötkylään. Helluntaikurjenmiekka 'Red Zinger' on levinnyt pikku hiljaa laajemmallekin.

Kurjenmiekan korkeus on juuri nappi – helluntaikurjenmiekkahan on matalampi ja aikaisempi kuin korkeammat tarhakurjenmiekat – sillä tässä on tismalleen sama sävy kuin seinän punamultamaalissa. Jos kukat yltäisivät seinään asti, niitä ei edes erottaisi.
Vanha juhannuspioni saa kasvaa tässä, vaikka en yhtään tykkääkään sen ärtsyväristä. Alkuperäisasukkaalle täytyy kuitenkin suoda erioikeuksia.

Siihen lähelle olen istuttanut siemenestä kasvattamani 'Southern Charm' -tulikukan, joka on kylvetty syksyllä 2018. On hyvin tyypillistä, että ainakaan minun hoivissani eivät kaksivuotiset tule kukkaan suinkaan vielä seuraavana vuonna kylvöstä; muutama vuosi siihen aina kuluu. Lisäksi tamista ei enää tässä vaiheessa ole normaalisti elossa enempää kuin yksi, mutta se toki riittää. 
Nyt alkoi kukkavarsi viimein nousta ja kävinkin joka päivä sitä tutkailemassa.

Sitten kukkia avautui! Näiden tarhatulikukkien, samoin kuin ainakin myös purppuratulikukkien, kanssa täytyy olla salamannopea ja kuvata nämä mieluiten aamuvarhaisella, sillä jo puolenpäivän aikaan kukat lurpsahtavat.
Tässä on aivan ihana väri ja toivon, että tämä on pitkäikäisempi kuin vain kaksivuotinen (toisin sanoen kukinnan jälkeen kuoleva). Tai että se tuottaa runsaasti siementaimia ympärilleen. Minusta kasvit saisivat hoitaa itse jälkeläisensä maailmaan.

Vielä yksi kuva, sillä onhan tämä tavattoman ihana! 

Tälläkin seinustalla on toisessa päässä villimpi meininki. Siinä kasvaa valtava juhannusruusu, jota on täytynyt verottaa, jotta se ei kasva seinään kiinni ja lattioista läpi.
Onneksi kukinta ei ollut vielä kunnolla alkanut, kun satoi kaatamalla viime viikonloppuna. Kukat kun menevät sateesta ruskeiksi.

Nyt puska on aivan valkoisenaan kukkia. Pörinä ja tuoksu ovat melkoiset.

Tässä kuva lahonneen, puretun kuistin (ja myös joskus tulevan uuden kuistin) kivijalan yli. Ruusulla on hyvinkin kokoa pienen kaupunkiyksiön verran. Taustalla oikealla kukkii jalosyreeni 'Krasavitsa Moskvy' eli Moskovan Kaunotar.

Kuva vastakkaisesta suunnasta, syreenin takaa ylämäkeen kohti taloa.
Tällaista täällä parhaillaan, täytyypä mennä kastelemaan, niittämään, kitkemään, perkaamaan – niin, voisihan sisällä asustavat villakoiratkin imuroida. Mutta ei nyt juuri tule sisällä oltua, niin mitäpä suotta.


Helluntaikurjenmiekka – Iris Intermedia-Ryhmä
Jalosyreeni – Syringa Vulgaris-Ryhmä
Japaninesikko – Primula japonica
Juhannuspioni – Paeonia officinalis 'Flore Pleno'
Juhannusruusu – Rosa spinosissima 'Plena'
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lehtoängelmä – Thalictrum aquilegiifolium
Litulaukka – Alliaria petiolata
Tarhakullero – Trollius Cultorum-Ryhmä
Tarhakurjenmiekka – Iris Germanica-Ryhmä
Tulikukka – Verbascum (risteymälajikkeet kulkevat nimellä tarhatulikukka)
Täpläkurjenpolvi – Geranium maculatum
Ukkolaukka – Allium hollandicum

22 comments :

  1. Meinasi mennä Mustin esittelyosuus aivan ohi, kun en heti erottanut kuvasta. Piti katsoa kuvat uudelleen, että oliko esittelijöitä ollenkaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Illan hämyssä otetussa kuvassa se sulautuu varjoihin, mikä on varmasti panttereiden tarkoituskin ;-)

      Delete
  2. Ihana tulikukka. Nyt on laukkojen aika ja komeasti kukkivatkin siellä. Hieno väri kurjenmiekassa. Juhannusruusu kukkii täälläkin komeasti, on tainneet tykätä ilmoista ja sateista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ukkolaukkoja on lopulta liiankin tiheästi, jolloin ne eivät enää ole kauniit. Ne kaipaavat muita lehteviä perennoja väleihinsä. Vaatii kuitenkin luonteenlujuutta kiskoa kauniita laukkoja. Pitää vain istuttaa niitä toisaalle, niin ei tunnu niin pahalta :-D

      Delete
  3. Huh hellettä kyllä tässä on tosiaan nyt joka päivä kierrettävä kastelemassa, muuten tulee paljon menetyksiä. Silmä tarkkana tähyiltävä penkkejä ettei sitten harmita kun joku tärkeä kuukahtaa👍

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei voi ehtiä ihan joka paikkaan ja menetyksiä ehkä tulee. Muotopuutarhassa jo jopa alppipiikkiputket lurpottavat! Tänään huomasin monen varjoperennan lehtien käpristyneen. Täytyy luottaa siihen, että ne osaavat henkiinjäämisen taidon ja siksi kuihduttavat lehtensä aika aikaisin.

      Delete
  4. Ihanat kurjenmiekat! Red Zingerissä on ihanan syvä väri. Ensimmäiset kurjenmiekkojen kukat ovat täälläkin avautuneet. Kurjenmiekkaaika on yksi kesän kohokohdista :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaa, luulin että se oli akileija-aika ;-D

      Delete
    2. No ne on siksi eri penkeissä, että voi pitää välillä akileija-aikaa ja välillä kurjenmiekka-aikaa :D :D

      Delete
  5. Villakoirine imurointi on ihan turhaa puuhaa, ei niitä kukaan ehdi katsella kesäisin :)
    Minun kurjenmiekkani taitaa olla samainen Red Zinger, siinä on todella upea väri. Mahtava määrä ukkolaukkoja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä tule katseltua, mutta tänään imuroin kuitenkin. Ransun hellepäivien suosikkipaikka on ollut sängyn alla ja siinä on varmasti aika viileää, kun sängyn pääty on talon pohjoisseinän puolella. Kävi sääliksi Ransua!
      Red Zinger on todella upea. Jostain kotimaisesta taimistosta tuo minunkin on peräisin, joten sitä täällä selvästi myydään, ja hyvä niin - se on upea! Ihan samettia.

      Delete
  6. Hienosti Musti taas esitteli! <3<3<3 Liperitkin kaulassa hyvin esillä pastorilla, pyhäpäiväna ;-)<3<3<3

    Mieli teki kovin mennä katselemaan ihmisten puutarhoja, mutten päässyt lähtemään, niinpä katselin sitten maratonin avoimia puutarhoja juutuubista;-)

    Mukavaa Juhannusviikkoa Kaikille!

    T:Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi avoimia puutarhoja taisi olla aika kivasti netissä.
      Kiitos, sopivaa juhannusviikkoa sinnekin, aurinkoista mutta ei liian kuumaa!

      Delete
  7. Joskus pitää sisälläkin siivoilla. Minulta saattaisi onnistua hurmaantua kasvista, joka kasvaa rikkaruohona jo valmiiksi omalla tontilla. Muisti on vain niin lyhyt. Kaikkea kaunista siellä on. Tuo kulleron keltainen on todella ihana ukkolaukkojen kanssa. Ja uutuusesikkosi on myös hieno. Nyt on sellainen hellejakso, että perennapenkkejä on pakko katsella, alkaako siellä jokin aarre kitumaan. Pelkän kasvimaan kastelun kanssa menee oma aikansa, vaikka sielläkään neliöitä ei minulla paljon ole.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä siivottu talo on oikeastaan aika kiva. Vaikka vedänkin rahan siihen, että imurointi riittää, mitään pölyjä aja pyyhkiä tai ikkunoita pestä, elämänsä voi käyttää kivempiinkin puuhiin.
      Kullero on ihana, mutta akileijojen ja ukkolaukkojen suuri jyräämisteho on pidettävä hieman kurissa. Ikävä kyllä, aika harva kasviyhdistelmä pysyy täydellisessä tasapainossa paria vuotta kauempaan, sitten jo täytyy aloittaa jonkun kurittaminen.

      Delete
  8. Kyllä taas sateet jakaantuvat epätasaisesti. Kävin viikonloppuna vanhemmillani, johon on noin tunnin ajomatka. Maa oli siellä ihan rutikuivaa niin syvälle kuin vain jaksoi kaivaa. Meillä taas ei ole edes pintamaa kunnolla kuivahtanut vielä kertaakaan tänä kesänä. Viimeisen tunnin aikanakin on tullut jo kolme rankkasadekuuroa, vaikka lämmintä on 30 astetta. Ilma tuntuu jo niin kostealta, että hädin tuskin saa henkeä vedettyä!
    Ukkolaukat ja kullero sopivat todella hyvin yhteen. Minusta tuntuu, että vaikka ne tekevät valtavasti itämiskykyisiä siemeniä, läheskään kaikki taimet eivät vartu kukkiviksi yksilöiksi saakka.
    Kurjenmiekassasi on upea sävy ja tuo tulikukkakin on todella kaunis. Toivotaan, että kumpikin lisääntyy omatoimisesti :)
    Mukavaa juhannusviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jopas on teillä ollut sateista! Ja vanhemmillasi taas ei. Trooppisen kostea kuumuus on kyllä tukahduttavaa!
      Meillä tuli todella hyvin vettä toissa viikonloppuna, mutta sen jälkeen on ollut niin lämmintä ja tuulista, että moni kasvi lurpottaa. Muotopuutarhasta pitäisi siirtää viimeisetkin jalopähkämöt johonkin varjoisampaan kasvupaikkaan, sillä ne lurpottavat rumasti lähes joka kesä.
      Ukkolaukasta tulee ainakin täällä aivan tiheä kasvusto, vieri vieressä laukanvarsia, mutta siitä onkin yli kymmenen vuotta, kun ne istutin. Ehkä siementaimilla vain kuluu aikaa. Toisaalta niin hirveän monesta siemenestä ei edes mahdu kasvamaan kasvia siihen viidakkoon!
      Kiitos, sopivaa ja vähäsateista juhannusviikkoa!

      Delete
  9. Ihana Red Zinger ja tulikukalla on upea väri 😍

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihania punertavan sävyjä näissä kukissa!

      Delete
  10. No nythän oli paljon ihanuuksia tarjolla! Tulikukka on ehdoton ykkönen, niin kaunis väri! Ja siihen rinnalle tarhakurjenmiekka Red Zinger, myös hieno väri! Samoin Cheddar tarhakullero, on kalpean keltaisine kukkineen kaunotar, eikä Vakka-Taimen esikkokaan ole lainkaan hullumman värinen! - Huomaan, että pidämme molemmat oranssista! Väriä saa ja pitää olla, mutta väriyhdistelmät voivat pilata koko komeuden. Itsellä sellainen on ns. vanha penkki, missä aniliinit pionit ja oranssit ruskoliljat kukkivat kilvan samaan aikaan - liika on liikaa, mutta kun kukinta on runsasta, ei jotenkin haluaisi sitä poistaakaan...!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä on selvästi sama värimaku, oranssi on ihana ja tuollaiset hailean persikkaiset saavat sydämen sykkimään. Se on vähän erikoinen kukanväri, ehkä siksikin niin erityisen ihana.
      Juuri eilen kävin ihanassa pihassa ja puhuimme omistajan kanssa värien yhdistelemisestä. Väärä vieruskaveri pilaa hienoimmankin värin.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!