Preeriaa ja ruusuja

 Kunpa täälläkin olisi satanut! Toissapäivänä matelin motarilla kymmeniä kilometrejä kuin autopesulassa, ukkoskuurossa nimittäin. Rankkasateista on uutisoitu – toivottavasti teillä on pioninkukat tallella. Täällä ei satanut eikä 10 vuorokauden ennusteessa näy sadetta, paitsi ensi keskiviikolle 

40 % todennäköisyys saada 0,2 mm. 

Onneksi on kuivuutta kestäviä lajeja. Preerialla, jossa on sorainen maa, kukoistavat oranssikeltanot.

Kukkaan ovat myöhemmin tulossa keltakannusruoho ja pietaryrtti, nyt niiden välissä kukkii tähkähelmikkä.

Preeria jää ruusupergolan takaoikealle, pergolan valtiatar on upea monimetrinen orjanruusu. Istutin tänä vuonna pergolaan myös luostarinköynnösruusun ja 'Alchymist' -köynnösruusun. Niin, ja 'Niobe' -kärhön. 

Alkaa tulla kohtapuoliin ahdasta, mutta eihän niistä toisista köynnösruusuista tule mitenkään yhtä suuria kuin orjanruususta.

Tästä kohdasta on nyt sitten lukuisia kuvia, kun olen niin innostunut tästä. Kolme vuotta sitten koko alue oli vielä nokkos-koiranputkipöheikköä. Tänne osuu ihanasti ilta-aurinko tuolta kuusten oikealta puolelta, luoteesta.

Orjanruusu oli toki kaunis pöheikön ylle noustessaan, mutta se myös ansaitsi tulla nostetuksi paremmin esiin. 

Vielä iltavalokuva, koeta jaksaa... Kartioissa kasvavat karhunvatut, muuten tämä alue on ruusutarhaa, johon mahtuu muutama ruusu. Ehkä vielä yksi entisten lisäksi. Kohta pääsen esittelemään niitä kukassa, ei ihan vielä. Orjanruusu on aikaisempi.

Kuva vastakkaiselta puolelta, preerialta päin. Ruusutarhan takana on kasvimaa kohopenkeissä ja kiveystä.

Alempaa Rohanin suunnasta otetussa kuvassa näkyy yksi viljelylaatikoista. Tässä alkaa orjanruusu olla täydessä kukassa.

Sen kasvutapakin on niin kaunis kaartuvine oksineen! Juurivesoja se ei tee, mutta vaatii tilaa noiden monimetristen lonkeroidensa takia, joiden väkäpäiset piikit pureutuvat vaatteiden läpi ihoon. Siementaimia tulee, mutta ne voi vetää maasta kompostiin tai istuttaa peuraesteeksi tontin reunoille. Olen ehtinyt jo miettiä, pitäisikö siementaimista odottaa joskus jotain kiinnostavaakin, kun minulla alkaa olla melkoinen kokoelma ruusuja.

Orjanruusulla on syksyllä kauniin punaiset pitkulaiset kiulukat. Ruotsiksi sen nimi onkin nyponros, kiulukkaruusu.

Tässä on kukintatilanne nyt. Tässä ollaan ruusu-heinätarhassa Rohanin vieressä. Ruususta oikealle näkyvät yrttilaatikon salvia ja timjamit kukassa. Edessä kukkivat nappileinikki ja valkoiset rohtosormustinkukat.

Orjanruusun kaveriksi pääsi jo pari vuotta sitten kameliajasmike, mutta se on sen verran peuransyömä, ettei ole vielä metrinenkään. Silti se on aivan täynnä kukkia ja levittää ihanaa jasmiiniteentuoksuaan ympäristöön. 

Taustalla kukkii hienon värinen rypäs rohtosormustinkukkia, joihin olen varsin tyytyväinen, vaikka ne eivät ole ihan sitä, mitä piti. Ne ovat aprikoosinsävyisten siemenistä kasvatettuja. 

Sain siemenet Romppalasta, mutta tästä näkee hyvin, että jos pihalla vain jossakin kohtaa on tavallista punaista, on sen geeni niin dominoiva, että siementaimista tulee lähes aina punaisia. Minulla ei ole aiemmin ollutkaan näin voimakasta punaista, sillä olen kylvänyt vain valkoisia, aprikoosisia tai tummalaikkuisia valkoisia ja kitkenyt mahdolliset punertavat siementaimet pois. Näiden voisi ehkä antaa olla ja siementää, sävy on hieno.

Vielä yksi kuva, josta voi kuvitella, miten ihana kaksikko näistä tulee sitten, kun kameliajasmike yltää lähes orjanruusun tasalle! 

Edessä on valkokukkainen nietospensas ja tähtimagnolia sekä sen takana vielä pikkuinen 'Alchymist' -köynnösruusu, jossa on pari nuppua jo. Maa näyttää aika kuivalta, minun pitäisi olla kastelemassa eikä kirjoittamassa.

Mutta pakko jatkaa vielä muutamalla maininnalla loistavista kuivankestävistä kasveista. Idänunikot ovat sellaisia ja etenkin näissä tarhaidänunikoissa on herkullisia värejä. Tämä 'Harlem' kasvaa kasvimaan toisella puolen heinikossa kirsikkaluumun juurella eikä ole kuivasta paikasta millänsäkään.

Sitten on minikoivikko, joka jossain ruusupergolakuvassa häämöttikin taustalla, sillä tämä on samalla nurkalla tonttia. Valkoiset sormustinkukat ovat viimein kasvaneet kukintakokoon ja sulostuttavat koivikkoa juuri siten kuin toivoinkin.

Koivikossakin kasvaa jokunen orjanruusu, varjossa ja laihassa maassa se on hennompi, mutta kasvattaa silti nuo kauniit kaartuvat oksat.

Tontin toisessa päässä, kedon ja muotopuutarhan välissä, kukkii ihastuttava 'Papula' paremmin kuin aiemmin. Siltä on kestänyt yli kymmenen vuotta kasvaa pensaan kokoon, sillä paikka on kuiva, metrin päässä vaahterasta ja ympärillä heinikkoa. Mutta kun ruusu viimein ulottaa juurensa riittävän syvälle, se kestää mitä vain.

Ihastelen tätä näkymää riippumatosta käsin. Suloiset pikkuruiset ruusunkukat heinänkukintojen lomasta – täydellinen juhannustunnelma.

Hyvää juhannusta!

Kameliajasmike – Philadelphus × virginalis

Keltakannusruoho – Linaria vulgaris

Luostarinköynnösruusu – Rosa Uetersener Klosterrose eli 'Tan99176'

Nappileinikki – Ranunculus acris ssp. friesianus 'Flore Pleno'

Oranssikeltano – Pilosella aurantiaca

Orjanruusu – Rosa dumalis

Pietaryrtti – Tanacetum vulgare

Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea

Tarhaidänunikko – Papaver Orientale-Ryhmä

Tähkähelmikkä – Melica ciliata