Hempeä pioniyllätys

 Ruusu-heinätarha on vielä aivan vaiheessa, siitä on vasta muutama metri tehty. Ruusuja on muutama, heiniä samoin. Muitakin kasveja löytyy. Istutin sinne mysteeri-pionintaimen, joka tuli kerran salamatkustajana, kun hankin etelänkurjenmiekkoja.

Ruusu-heinätarha on Rohania vastapäätä, tässä näkyy Rohan oikealla aamuvarhaisen valossa. Kuvassa tarha näyttää lähinnä heinikolta vasemmassa reunassa. 

Olen yrittänyt istuttaa sinne ruusujen ja koristeheinien lisäksi kasveja, jotka sointuisivat Rohanin tumma-vaaleaan väritykseen ja toisivat keveyttä ruusujen väleihin, heinien tavoin. Kuvassa kukkivat valkokukkainen metsäkurjenpolvi 'Album' ja isotähtihyasintti 'Semiplena'. Taustalla näkyy pioninnuppu, jota olen jännittänyt jo viikkoja, siitä pitäen, kun se näkyi pienenä pallukkana vielä nuoren kasvin latvassa.

Viime vuonna komeaksi venähtänyt pronssinsävyinen fenkoli 'Rubrum' ei talvehtinut – unohdin suojata sen – niinpä hankin tänä vuonna uuden heti, kun löysin. 

Sävy on nappi ja olemus kevyt kuin höyhenpilvi – täydellinen kasvi! Tai olisi, jos vielä talvehtisikin.

Sitten pioninkukka avautui. Mikä hurmaava sävy!

Tämä on suurimmalla todennäköisyydellä niin kutsuttu amerikanpioni eli useamman lajin risteytymisen tuottama siementaimi. Amerikanpioneissa ei ole lajikkeita, sillä siementaimina ne saattavat olla millaisia tahansa. Yksinkertaiskukkaisia ne ovat, ja yleensä erittäin rotevakasvuisia. Niiden perimässä on yleensä ainakin kiinan- ja kaukasianpionia, eurooppalaista vuoripionia ja Paeonia daurica ssp. macrophylla eli lajeja, joita on käytetty hybridilajikkeiden risteytykseen. Kukinta-aika osuu näppärään saumaan ennen kiinanpioneja.

Pirkko Kahila on kirjoittanut hyvän artikkelin amerikanpioneista Oma PIHA -lehden numeroon 2/2018, josta minäkin nämä tiedot vakoilin. Taimi on peräisin Pirkolta Päivölän koepellolta, jossa on lukuisia pioneja: niin kiinanpioneja, luonnonlajeja kuin hybridejäkin eli lajeja risteyttämällä tuotettuja lajikkeita. Ostin Päivölästä muutaman etelänkurjenmiekan ja parin vuoden päästä huomasin yhden tyvellä ensin yhden, sitten toisenkin nuoren pioninlehden. Pienet siementaimet saivat kasvaa kokoa pari vuotta siinä, kunnes viime vuonna siirsin ne kahteen eri paikkaan. Se toinen taimi ei vielä kuki.

Tämä yksi teki ensimmäisen kukkansa yllättävän nuorena. Sävy on aivan täydellinen. Pioneissa tavataan melko paljon aniliininpunaista, joka lienee ainoa kukkaväri, josta en pidä. Olenkin erittäin onnellinen tästä haileasta lämpimän vaaleanpunaisesta pionistani!

Pirkko lähetti juuri lisätietoa, kun näki tämän juttuni, ja kertoo, että tuo valkoinen liekkikuvio terälehtien ulkopuolella on muistuma turkinpionista, jonka perimää tässä on sukupolvien takaa.

Se sointuu juuri tähän kohtaan erinomaisesti, esimerkiksi tuohon tummalehtiseen 'Ebony' -karhunputkeen. Värisävy on hyvin samanlainen kuin silkkipionissa, joka kukki Rohanissa hieman aiemmin. 

Silkkipioni ja kerrottu japaninkirsikka 'Royal Burgundy' olivat kukassa samaan aikaan kesäkuun alussa.

Kuva kauempaa. Ruusu-heinätarha on silkkipionin edessä. Silkkipioni on matala, mutta siitä on tullut aivan valtavan leveä puska, noin metrinen. Minulla on vaikeuksia ruohonleikkuun kanssa, sillä olen istuttanut sen liian lähelle penkin reunaa ja se ryöppyää nurmikolle. Tänä vuonna yritin laittaa sen varsia kannattelemaan risuja, mutta ne eivät oikein auta. Tuentaa se ei muuten tarvitsisikaan, ellei kasvaisi liian reunassa.

Yritän syksymmällä kaivaa sen etummaista osaa pois, voisikin istuttaa jalopalat vaikka tuohon oikealle ruusu-heinätarhaan. Penkistä kun on vasta alku valmis. Haluaisin saada alueen nätiksi eli penkin kaivettua valmiiksi ja sen päätteeksi kiveyksen, jonka muodosta en ole saanut kuningasideaa. Se ei muuta vaadi kuin sen, että alkaa kaivaa ja katsoa.

Yksi juttu muuten. Se siemenestä kasvattamani erikoislupiini alkoi kukkia. Se oli tavallinen komealupiini. Kukat ovat jo maljakossa ja juurakko mustassa säkissä. Väärän värinenkin tähän, kaiken lisäksi.

Vielä kuva toiseen suuntaan valloittavan nappiniittyleinikkikasvuston yli, nimittäin kasvimaalle. Sen reunalla, kivipenkereen päällä, kukkii punahevoskastanja 'Briotii'.

Briotii-raukalle meinasi käydä todella köpelösti. Kun lähdin kaupunkiin toukokuussa, asetin katetun kasvilavan ikkunat lavan vierelle sille puolelle, josta yleensä tuulee eli länsipuolelle. Ajattelin, että harvemmin itäsuunnasta mitään kovaa kesämyrskyä tulee.

No, tuli. Tämä oli se noin kolmen viikon takainen myräkkä. Tuuli kovaa suoraan idästä.

Kun palasin takaisin kotiin, huomasin kauhukseni, että ikkunat olivat kaatuneet suoraan kastanjan päälle! Ihmeen kaupalla ikkunat olivat ehjät, mutta voi kastanjan kukkanuppuja!

Onneksi kastanjan ympärillä on ympärivuotinen peura/jänissuojaverkko. Se laimensi osumaa. Kastanja meni vinoon, mutta ei vaurioitunut. Edes kukkanuput eivät vaurioituneet. Pikku hiljaa se on suoristanut itseään.

Normaalisti alle metrinen hevoskastanja ei kuki, mutta 'Briotii' on vartettu. Luultavasti se joko ei tee itävää siementä lainkaan, ollen risteymä, tai sitten siemenestä saattaa tulla minkä värisiä kukkia hyvänsä, ei välttämättä näin tummia. Taimi on peräisin Vakka-Taimesta, eikä Muurinen ole mikään turhan varttaja, kyllä hän tuottaa siementaimia, jos se suinkin on mahdollista.

Näin ollen 'Briotii' ei oikein itsekään tiedä olevansa näin pieni ja kukkii kuin suurikin puu!

Loppuun kuva Rohanista. Seurailin kameralla komeaa hukankorentoa, kun se asettui laukan nuppuun sopivasti niin, että vain siivet näkyivät nupun takaa.

Etelänkurjenmiekka – Iris spuria

Fenkoli – Foeniculum vulgare

Isotähtihyasintti – Camassia leichtlinii

Karhunputki – Angelica

Komealupiini – Lupinus polyphyllus

Metsäkurjenpolvi – Geranium sylvaticum

Nappileinikki – Ranunculus acris ssp. friesianus 'Flore Pleno'

Punahevoskastanja – Aesculus × carnea

Silkkipioni – Paeonia wittmanniana