Tuesday 15 June 2021

Kadonneiden sipulikukkien löytöpäivät

 Katsoin viime viikolla ruskopenkissä kummallisen kapeaa ja myöhäistä tulppaaninnuppua.

'Texas Flame' -tulppaanit alkoivat jo vedellä viimeisiään, mutta tuossa metsätyräkin tummien lehtien lomassa oli yllättävä tulppaaninnuppu. Se näytti kovin tutulta... 
Onneksi sytytti lähes heti. Sen täytyi olla suvitulppaani, Tulipa sprengeri. Se ei ole kukkinut vuosikausiin. Lisäksi, viimeksi kun sen näin, se asusti punaisessa villissä penkissä. 
Mitä ihmettä?

Ei se voinut olla mikään muu, se selvisi jo ennen kuin kukka avautui, niin nupun muodosta, sävystä kuin myöhäisestä kukinta-ajastakin: yksikään muu tulppaani ei tule kukkaan näin myöhään. Kukan avauduttua henkilöllisyys varmistui. Minun on täytynyt siirtää tämä punaisesta penkistä tähän ruskopenkkiin, se on ihan loogistakin, sillä tässä on paremmin aurinkoa, mikä on tulppaanien mieleen. En vain yhtään muistanut. 
Sanat eivät riitä kuvailemaan onnentunnetta, kun tämä harvinaisuus, jota minulla oli vain tämä yksi kappale, onkin yhä hengissä!
Viime syksynä tilasin suvitulppaanin siemeniä, mutta niissä ei näy vielä mitään ituja. Ja nyt ei tarvitse niin kovin jännittää, menestyykö kylvös vai ei.

Jännitettävää riittää ilmankin. Varjo- ja marhanliljat ovat kaikki nupulla ja joka aamu käyn katsomassa, onko ne syöty. Vielä ei ole, mutta hitsi vie, jotakin saisi jo avautua, jotta voisin alkaa hengittää! Tämä on punakukkainen marhanlilja, oikealla on kanadanlilja, ja taempana superkorkeiksi kasvaneet kellertävät marhanliljat.

Sellainenkin ihana uutinen ruskopenkistä on kerrottavana, että ystävän kasvattama kielijänönputki on elossa ja ryhtynyt kukkimaan! Kukat muuttuvat vähitellen ruskeiksi ja sointuvat ruskopenkkiin tosi hyvin.

Penkistä löytyy myös ihanan sävyinen kellukka 'Bell Bank'.

Vielä kerran hurmaava suvitulppaani! Tässä yhdistyy luonnontulppaanin sirous korkeaan kukkavarteen. Tummalehtinen kasvi on metsätyräkki 'Chameleon'.

Suvitulppaani on niin hehkuvan punainen kuin punainen vain voi olla. Tuolla se hohtelee Texas Flamien takana. Kukka on niitä huomattavasti sirompi, hienostuneempi – nupun ulkopuoli on vihertävä ja kukan avauduttuakin siinä voi nähdä jänniä sävyjä ulkopuolella. 
Puna-ailakit ovat niin valloittavia, että saavat kukkia tässä penkissä samoin kuin tuolla kauempana. 

Siellä kauempana puna-ailakkien keskellä kukkii kellukka 'Totally Tangerine'. Olen totally in love!
Mikä ihana oranssi väri, ja puna-ailakkien keskellä vielä potenssiin tsiljoona. Ainoa harmi on se, että en tiedä, onko tähän sointuva Austin-ruusu Lady of Shalott enää hengissä. Austinit kärsivät talvesta erittäin pahoin, lähes kaikissa on vain yksi pieni verso kasvussa hyvin alhaalta. 
Pehmeän oranssi Shalottin leidi on ainoa, jossa ei ole mitään elonmerkkiä, vaikka minusta sen yhdessä oksassa oli lupaavaa viherrys/punerrusta silloin toukokuussa, kun ruusut leikkasin. Nyt sekin näyttää kuivuneen. Ei auta kuin odotella.

Onneksi jotkut muut puuvartiset voivat oikein hyvin. Kuparivaahtera alkaa kohta olla polvenkorkuinen, ostin tämän pari vuotta sitten lyijykynän mittaisena pienokaisena. Kuparivaahteran hienous on kanelinvärisessä kaarnassa, jonka voi nähdä jo näin nuoressa kasvissa.

Seuraava ilonaihe on kiinanpunapuu, tälläkin on kanelimainen kaarna. Tämä tulee olemaan ruskopenkin alimmassa kohdassa, kunhan laajennan sitä. Toistaiseksi tämä on yksinään pikku pyörylässä, tai on tällä vähän seuraa siemenestä kasvattamistani vielä pienistä kultapäivänliljoista ja keltasormustinkukasta, jonka vastikään hankin ja istutin.

Ihanat kuminat kukkivat jo toista vuotta peräkkäin, kenties ne varret, jotka eivät kukkineet viime vuonna. Ei kai se monivuotinen ole?
Koska pidän erityisesti sarjakukkaisista, on pihani paratiisi raidallisille pyjamaluteille, jotka elävät nimenomaan sarjakukkaiskasveilla.

Ruskopenkki ja muut paikat tässä jutussa ovat tässä tontin länsilaidalla. Lauantaina oli varsinainen sadepäivä, vettä tuli kauan ja välillä kuurot olivat melkoiset.

Sade ryöppysi ränneistä alas vesiputouksina. Olipa hyvä saada kunnon kastelu koko puutarhalle!

Nyt tuulikin on tyyntynyt. Ihanaa kesäsäätä taas tiedossa.


Kanadanlilja – Lilium canadense
Kellukka – Geum
Kielijänönputki – Bupleurum longifolium
Kiinanpunapuu – Metasequoia glyptostroboides
Kumina – Carum carvi
Kuparivaahtera – Acer griseum
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Puna-ailakki – Silene dioica

23 comments :

  1. Yllätykset ovat ihania, puutarhassakin. Kauanko mahtaa kestää kasvattaa tulppaanit siemenistä? Minä en jaksais odottaa 😉

    ReplyDelete
    Replies
    1. En yhtään tiedä, kauanko kuluu siemenestä kukintakokoon. Joskus kasvit yllättävät ja tulevat kukkaan hyvin nopeastikin. Siinähän ne taimet menevät muun ohessa, pitää vain muistaa välillä kastella.

      Delete
  2. Vaatii kärsivällisyyttää kasvattaa puita ihan pikkuruisesta alusta. Hienoa, että kadonneita kasveja löytyy. Jokin ihme on ollut viime vuodessa, kun monia vanhoja tulppaaneja on ilmestynyt esiin niin monella.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuntuu olleen sipulikukille otolliset olosuhteet! Ihana juttu, kun vanhatkin vielä kukkivat.
      Itse hankin mielummin puut mahdollisimman pieninä, muuten ne keikkuvat tuulessa niin, että juuristo ei kehity.

      Delete
  3. Elikäs minun Totally Tangerine ei sitten ole Totally Tangerine koska on punainen, taitaa olla Flame of Passion tai joku sellainen. Totally on sitten seuraava hankintalistalla. Kellukoissa oranssi on nätti väri.
    Nyt tuntuu olevan kadonneiden kasvien vuosi, minulla tulossa sellaisia iiriksiä kukkaan jotka eivät ole kukkineet pitkään aikaan. Hyvä kun tuli vettä ennen helteitä, eilen jo kastelin puutarhaa vähän enemmän, niin kovaa lämpöä on luvassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joihinkin kukkiin olosuhteet vaikuttavat värisävyyn, en tiedä, onko kellukan kohdalla niin. Mutta koska kellukat ovat ilmeisen hanakoita risteytymään, voi taimien oikea nimeäminenkin olla haastavaa ja kasvattajilla saattaa tapahtua virheitä. Eikä väärä taimilappu olisi mikään ennenkuulumaton sattumus ;-)
      Tangerinen sävy on aivan ihana; en niin fanita tyrmäävän oranssia Borisiita, mutta tässä on pehmeä, vaihteleva sävy. Pitääkin käydä ottamassa lähikuvia. Terälehtien reunoissa on roosaakin! Kunpa Lady of Shalott, tismalleen saman sävyisenä, heräisi henkiin!
      Ihana juttu, että iirikset ovat siellä innostuneet. Ou, vai semmoista hellettä tiedossa. Teillä tulee olemaan varmaan kuumempaa kuin täällä.

      Delete
  4. Ihana suvitulppaani. Toivottavasti kukkamaasi ei läkähdy alkavasta hellekaudesta.
    Olisikohan niin, että saarella on onnistuttu hyvin raivaamaan sitä peurakantaa...kukkien onneksi..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Viime syksynä niitä kyllä ammuttiin paljon. Lisäksi talvi on verottanut nuoria. Tähän aikaan on aina vuoden rauhallisin hetki, kun vasat ovat syntyneet. Kesä-heinäkuun vaihteessa alkavat käydä hanakammin pihoilla. Tosin nytkin olen nähnyt yksittäisen naaraan liikkeellä tässä kylällä. Joten odotan pelosekaisin tuntein, koska tuhot taas alkavat.

      Delete
  5. Ihan superhieno väriyhdistelmä suvitulppaani ja tummalehtinen tyräkki!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne ovat kyllä tosi passelit toisilleen. Suvitulppaani kuulemma viihtyessään leviää juuristolla, mikä on erikoista tulppaanille. Toivottavasti se alkaa niin tehdä!

      Delete
  6. Mukava kun kadonneeksi luultu tulppaani kukkii ja on tallessa. Tuota metsätyräkkii täytyy miunkin hankkii tuonne metsäalalle. Toivottavasti ei peurat ala mahottomasti mellastamaan kasviesi kimpussa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On todella ihanaa, että tuollainen harvinaisuus on tallessa! Monta vuotta etsin edes sen lehteä, mutta sitäkään en löytänyt - ehkä etsinkin väärästä paikasta :-D
      Metsätyräkki on kiva, kyllä se auringossakin viihtyy.
      Peura ei ole vieläkään käynyt pihassa, liljannuput yhä tallessa!

      Delete
  7. Ihanaa tehdä löytöjä puutarhasta tästä suvi tulppaanista en ole koskaan kuullutkaan mutta ylpeilyn aihe se on.
    Toivottavasti peurat pysyvät nyt loitolla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suvitulppaani on sellainen, jota joutuu ulkomailta tilaamaan, ja silloinkin vain yhden kappaleen, kun se on vähän kalliimpi. Sitäkin isompi aarre, ja ilonaihe, kun on vielä elossa.

      Delete
  8. Aivan ihana tuo suvitulppaani!

    ReplyDelete
  9. Ihana suomalainen nimi: suvitulppaani! Mulla kukki siemenistä kasvattamani sama, ja sillä kesti 5 vuotta kukintaan kylvöstä (iti ekan talven jälkeen, sulla varmaan ne itävät ensi keväänä). Se on aivan ihana minusta, ja olen nyt jo kahtena syksynä saanut sitä omia siemeniä ja niistä taimia, eli joskus vielä niitä on enemmän. Luin jostain, että sen sipulit ovat pieniä ja hyvin syvällä eli hankalia siirtää, ja siksi nuo omani ovat varamaan reunassa siinä mihin laitoin aikanaan kylvöpaakun. Juuri viime viikolla yksi ystäväni sanoi, että se on ruotsiksi sommartulpan. Suvitulppaani on yhtä kaunis nimi kuin on kukkakin. Nyt alankin sanoa niitä suvitulppaaneiksi:).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äh, taaskin olen tuntematon eli Leena täällä.

      Delete
    2. Hei Tuntematon Leena!
      Ahaa, kiitos arviosta! Kylvin suvitulppaanit joskus aikaisin, ehkä maaliskuussa, ja ne saivat kylmäkäsittelyn ulkona, mutta ei ehkä riittävän pitkän. Pidän purkin visusti tallessa ja tsekkaan tilanteen ensi keväänä!
      Suvitulppaani on tosiaan loistava nimi ihanalle kukalle. Ja onpa mukava kuulla, että sen siementaimituotanto todellakin voi onnistua!

      Delete
    3. Olin pitänyt omani ensin parin kuukauden lämpökäsittelyssä ja sitten neljä kuukautta kylmässä ja sitten ovat itäneet. Yhdet kylvin siemenvaihtosiemenistä tammikuussa ja niillä oli vain kuukauden lämpökäsittely ja kolme kylmää, eivätkä itäneet sinä keväänä, mutta sitten seuraavana keväänä itivät hyvin, eli varmaan sinunkin siemenesi itävät nyt kesän ja ensi talven jälkeen:).
      t.Riihivillan Leena

      Delete
    4. Ahaa, tämäpä kiinnostavaa tietoa! Eli ituja on syytä odotella ensi keväänä.
      Arvasin, että olet Riihivillan Leena :-) Kunhan vitsailin!

      Delete
  10. Nyt tuli taas uusi kasvi minullekin: suvitulppaani. Hienoa, että on hengissä näin monen vuoden odottelun jälkeen. Toivottavasti alkaa nyt kukkia useamminkin. Metsätyräkin värikin sopii niin hienosti tulppaanin kukan väriin. Viivyttelevätköhän liljasi kukkiensa avaamista siksi etteivät mahdolliset peurat niitä huomaisi? Toivottavasti peurat nyt pysyvät poissa kun olisi kaikkea kaunista vielä tulossa kukkaan kesän mittaan. Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suvitulppaani sai suomenkielisen nimen vasta viime vuosina, se on melko tuntematon meillä eikä sitä ainakaan löydä mistään normaalista puutarhaliikkeestä, täytyy tilata kukkasipuleihin erikoistuneesta paikasta. Omani tilasin aikoinaan Villi Niitystä silloin, kun se oli vielä toiminnassa, varmaan yli kymmenen vuotta sitten.
      Liljat ovat kyllä maailman hitaimpia kehittelemään noita nuppujaan! Tänään alkoi ensimmäisiin marhanliljan nuppuihin ilmestyä jo hailakan oranssia sävyä, kaipa eka kukka meinaa lähipäivinä aueta - jos ei ole syöty sitä ennen. Liljojen syöminen harmittaa erityisesti, kun ne ovat sitten loppukesän ajan vajaa metrisiä tappeja. Ja ne ovat erityisesti peurojen mieleen, joten takuuvarmasti syödään, jos pihalle tullaan.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!