Thursday 29 June 2017

Varjoa, aurinkoa ja tuulta

Vielä yksi spontaani kasvipari liittyen aiempaan postaukseeni. Tai istutin kyllä nämä kasvit vierekkäin, mutta en arvannut, että tarhaillakko laskee yhden kukkavarsistaan tumman 'Midnight Ghost' -kyläkurjenpolven päälle näin täydellisesti!


Keltaneidonkannus ei ole joka vuosi kovin edustava, mutta tänä vuonna se on ihan kiva pikku tupas. Useimmiten tämä on kuivuudesta kärsivä käntty.

Ihana sinikuunlilja 'Great Expectations' on rehevöitynyt ilahduttavasti. Tämä on niin kaunis ja mahtava nimi!


Illakko ja kurjenpolvi kasvavat mäntyjen alla yhdessä lukemattomien akileijojen kanssa. Taustalla on muotopuutarha. Kukkivia valkoapiloita ei voi leikata, mikä tekee nurmen leikkuun haastavaksi. Ja kiinnostavaksi. Muita tänään väisteltyjä olivat mm. vaaleanpunakukkainen siankärsämö ja niittyhumala.

Näkymä muotopuutarhasta vastakkaiseen suuntaan eli kohti mäntyjen alustan metsäpuutarhaa. Tässä on kyseessä ihan normaali saaristotuuli, riipputuoli heiluu tuolleen ihan normaalisti, paitsi niinä kahtena päivänä, jolloin on tyyntä.

Huomiselle onkin luvassa vähän reippaampaa tuulta. Mukavaa tuulipäivää!


Keltaneidonkannus, keltakiurunkannus – Pseudofumaria lutea
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Sinikuunlilja – Hosta sieboldiana
Tarhaillakko – Hesperis matronalis

26 comments :

  1. Ohhoh. Onpa tuuliset kuvat! Meillä kukkii keväisin keltainen, onko se nyt?, kevätkiurunkannus. Leviää kamalasti. Haluaisin sellaisen lilan, vaan ei ole. Kaunista on siellä - kuten aina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on varmaan jalokiurunkannus. Hitsi, olen yrittänyt sitä kylvää ja istuttaa eikä millään onnistu. Tänä keväänä yksi ainoa siemen iti ja kasvoi pieneksi taimeksi ja sitten se kuivui, kun istutin sen ulos :-D Tai ehkä paleltui, kun oli sellainen kevät...
      Minulla taas on piha täynnä lilaa pystykiurunkannusta! Tehdään vaihtarit :-D

      Delete
  2. Kasvit itse ovat niin parhaita puutarhasuunittelijoita! Täydellinen pari ekassa kuvassasi.
    No, onpas siellä tuuli. Riipukeinu ja tuolin kangas näyttävät ihan purjeilta. Mutta ne taitavatkin kuulua teemaan siellä saaressa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Todella ihanasti yksi illakon varsi on kaartunut kurjenpolven päälle!
      Heh, purjeita saaristossa, tosiaan.

      Delete
  3. Miten sä muistatkaan kaikkien rehujen nimet. Oletan, että myös villahousut ja karvakorvat lepattavat tuulessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juuri äsken ihailin villahousujen pörheyttä, kun tuuli osui niihin :-)

      Delete
  4. Että tuulta, niin tietysti, en vain ole tullut ajatelleeksi. Ihastuttava tuo pariskunta, niin toisiaan täydentävät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuuli on ainainen seuralainen, eikä mikään pieni puhallus. Kävin alkukesällä Nurmeksessa, ja ystäväni voivottelivat sitä, että pihalla tuulee. Mitä, minusta siellä oli peilityyntä :-D
      Tumma ja vaalea vain ovat niin kiva pari, ei niihin kyllästy.

      Delete
  5. Tuuli taitaa olla siellä vähän eri luokkaa kuin sisämaassa. Ruohonleikkuun saa todella haastavaksi. Joinakin vuosina olen yrittänyt tehdä varjelevaa ruohonleikkuuta, nykyisin en enää jaksa niin kiemurrella.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä kylässä ei edes tuule sitä vertaa kuin rannassa. Siitä saa olla kiitollinen etenkin, kun meri on vielä kylmä - tuuli ei ole kovinkaan lämmin, noin 14-asteinen, meren lämpötilan mukaan.
      Hih, ihana termi tuo varjeleva ruohonleikkuu!

      Delete
  6. Jokin suunnittelematon kohtaaminen kukkien kesken tuo suurta iloa. Tuulee, mutta kohtuullisesti ainakin vielä. Minulla illakot villiintyivät hurjaan kukintaan tänä vuonna. Ne ilakoivat ukkolaukkojen kanssa kilpaa ja ovatkin oikein hyvä pari.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaa onnistuneelta yhdistelmältä!

      Delete
  7. Tuulta on riittänyt mutta ei voi valittaa koska ei sada. Illakot ovat kukkineet tänä vuonna komeasti ja pitkään. Valkoinen minulta vielä puuttuu. Juhannusruusu on sielläkin upeassa kukassa. Onni että vattukärsäkästä on nyt liikkeellä vähän.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulla taas illakko vasta nyt aloitti, toivottavasti kukkii pitkään. Jostain syystä täällä ei vattukärsäkkään tuhoja näy ruusuissa lähes ollenkaan minään vuonna, vaikka pihassanikin kasvaa villiä vattupusikkoa vaikka kuinka.

      Delete
  8. Upea tuo kuunlilja ja komea nimikin sillä. Täällä onneksi harvemmin tuulee kovasti. En pidä kovasta tuulesta. Se on jotenkin ahdstavaa. ;) Toisaalta tuuli kuivattaisi hyvin kosteat kasvustot märkinä kesinä ja vähentäisi harmaahometta ja muita sienitauteja, jotka meinaavat silloin tällöin kurittaa mm. liljojani.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuuli hermostuttaa ihmiset ja eläimet. On siinä jotain ärsyttävää. Joskus ärisen sille, vaikka ei se mitään auta. Mutta on siitä varmaan hyötyä, tosin kaikki tuntuu kasvavan vähän vinoon ;-) Etenkin puut. Ehkä tämä erikoisempi voimakas itätuuli on puhaltanut niitä takaisin suoraan, kun yleensä kaikki kasvaa koilliseen kenollaan :-D

      Delete
  9. Valkoapila on niin ihanaa ja mikä tuoksu!

    Hyvä tuulikuva:)

    <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Valkoapilaa ei voi leikata tuoksunkaan takia, eikä siksi, että siinä on aina pörriäisiä :-)

      Delete
  10. Kyllä tämä tuuli on täälläkin aika hurja. Siemenpussini lentelivät pitkin pihaa ja tukka pyörii hurjaksi pesäksi :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ei tuntunut kovin hurjalta lopulta. Siemenpussit lentävät täällä aina, kylvöjuttuihin pitää ottaa kivi paperipainoksi mukaan, muuten ei tule mistään mitään.

      Delete
  11. Ihanat näkymät! Pysyikö tuolit pihassa eilisessä myräkässä? Täällä tuuli niin että luovutin orapihlaja-aidan leikkuun kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuolit pysyi kumma kyllä pystyssä! Itätuuli ei ihan tähän kaikkein pahimmin osu, onneksi. Heh, heiluvien oksien leikkuu on varmaan vähän haastavaa!

      Delete
  12. Tuulesta tulikin mieleeni, että miten sinä saat noita kasveja kuvattua noin hyvin, kun aina tuulee? Tuollaiset pienet ja hennot kasvithan heiluvat tuulessa niin, että luulisi kaikkien kuvien olevan epätarkkoja!

    (Jaa, taitaa ollakin kasvien ja kissojen kuvaamisessa tiettyjä yhteneväisyyksiä...)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä kasvit ja kissat heiluvat :-D Ransun häntä eritoten.
      Jos nyt haluat tosiaan tietää, niin tässä selostus: tarkennan siihen kohtaan, jossa kukka suunnilleen on ja sitten odotan henkeä pidätellen hetkeä puuskien välillä, jolloin kukka on pari sekuntia paikallaan. Siinä ajassa ehtii itse liikkua pari senttiä eteen tai taakse tarkennuksen hienosäätöä varten (minusta se on nopeampaa ja varmempaa kuin objektiivin säätö) ja napata kuvan. Joskus alkaa pyörryttää henkeä pidätellessä, itse asiassa aika useinkin :-D

      Delete
    2. Kyllä, minä halusin oikeasti tietää :-D Nimittäin sen vähän mitä itse olen kasveja kuvannut, ne kuvat ovat olleet järjestään enemmän tai vähemmän epätarkkoja. Tai näyttäähän ne siinä kameran minikokoisella näytöllä tarkalta, mutta tietokoneellapa eivät enää olekaan, kun ovat järjellisen kokoisia. Mulle kävisi varmaankin niin, että just kun tulee se tuuleton hetki, olisi pakko hengittää taas, ja niin menisi se hetki :-D

      Vähän on kuvausharrastuskin jäänyt viime aikoina. Siihen on kyllä osasyynä älypuhelin, nyt kun tulee napsittua kuvia puhelimella, ei ole oikeaa kameraa oikein koskaan mukana. Mikä on kyllä synti!

      Delete
    3. Tuo onkin yksi hyvä syy olla hankkimatta liian hienoa puhelinta :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!