Vanhojen talojen kunnostamisessa on yksi juttu, mistä saa hyperpaljon tyydytystä: kun huomaa, että omassa talonrähjässä on jo joku asia hoidettu mikä on jossain muualla vielä hoitamatta. En tarkoita, että siinä tuntisi ikävää vahingoniloa, sillä kukapa tuntisi iloa vanhojen talojen rapistumisen edessä. Tarkoitan, että silloin huomaa konkreettisesti sen, mitä on jo saanut aikaan. Kuten olen jo aiemmin todennut, työmaata nimittäin riittää enemmän kuin mitä yhdessä elämässä on ehkä tunteja. Riittämättömyyden tunne on krooninen seuralainen.
Tämä ikkuna ei ole talostani, vaan Brinkenin museosta Maalahdessa. Niin kutsuttu lateksi irtoaa tuollaisina suikaleina, nyt olisi hyvä aika rapsuttaa siitä loputkin pois ja maalata pellavaöljymaalilla tilalle. Jihuu, tämän olen jo omassa talossani tehnyt, vaikka ikkunoiden tarkemmasta huollosta on vasta puolet suoritettu.
Brinkenin museo on kaunis paikka, kannattaa poiketa!
This is a museum in Ostrobothnia, making me think of my own windows and what I have achieved so far.
Tässä näkyy oma taloni talvella 2007, ennen kuin laudoitusta alettiin purkaa talon kengitystä varten. Vintin ikkuna oli rikki ja siinä oli vain yksi pystypuu ikkunaruutujen välissä. Toisessa päädyssä ei ollut vintin ikkunaa laisinkaan, vaan aukon suojaksi oli naulattu suuremmat ikkunat.
Tyylisilmäni kuitenkin sanoo, että mitä ylemmäs mennään, sitä pienempiä tulisi ikkunaruutujen olla. Vähän niin kuin renessanssitaloissa: koristeaiheet kevenevät mitä ylempi kerros on kyseessä.
This is my own house in winter 2007 before any renovation began. The attic windows were broken or absent.
Tässä on yksi esimerkki korppoolaisesta talosta, jossa vintin ikkuna on samanlainen kuin alakerrassa mutta pienempi.
Some examples of attic windows in old houses. I think the window panes should get smaller the higher the floor.
Tässä nauvolaisessa talossa on viehättävä, varsin pieniruutuinen vintin ikkuna. Olisin teettänyt tällaiset omaan talooni, mutta tämän ikkuna-aukon suhteet ovat täysin erilaiset kuin minun talossani: tämä on leveä, eikä sama malli olisi näyttänyt näin hyvältä minun talossani, kokeilin piirtämällä.
Niinpä tilasin luottopuusepältä ikkunat erään Saaristotien varrella olevan huonokuntoisen talon vintin ikkunoiden mukaan (julkaisin kuvan siitä alkuperäisestä ikkunasta joskus syksyllä). Ikkuna-aukot ovat yhtenäiset ilman välipienaa eikä vintin ikkunoita tarvitse voida avata, niinpä tilasin suuret yhtenäiset ikkunat vintin kummankin päädyn ikkuna-aukkoon.
I came up with this attic window model at an old derelict local house and ordered these from a carpenter.
Koska olen nyt kaupungissa enkä malta pitää näppejäni irti näistä ihanista pokista, aloitin pohjamaalauksen jo kaupunkiparvekkeella. Pellavaöljymaalin pohjamaalaus tarkoittaa samaa pellavaöljymaalia, johon on lorautettu vähän enemmän vernissaa (vernissa on pellavaöljyä joka on kuumennettu, jolloin sen molekyylikoko on paremmin puuhun imeytyvä).
Kestosuosikkejani ovat ruotsalaiset Allbäckin pellavaöljymaalit, jostakin syystä pidän näistä kotimaista Uulaa enemmän, enkä osaa sanoa miksi. Sudin näillä myös taloni, paitsi vanhan talon, jonka seiniin tulee punamulta. Uulan petrooliöljymaalilla tai paikallisen Virtasen maalitehtaan neljän öljyn maalilla saisi ehkä jo yhdellä kerroksella valmista, mutta jostakin syystä – olen ehkä masokisti – haluan välttämättä sutia taloni monella ohuella maalikerroksella.
I've started painting these windows on the city balcony. The primer for a good traditional linseed oil paint is a very thin coat of the same paint added with a splash of cooked linseed oil to penetrate the wood.
Siinä se on, eka kerros. Pellavaöljymaali kuivuu noin viisi päivää. Sitten lasit ja kitit ja taas odotellaan monta päivää että kitti kuivuu. Se vaihe tehdään kuitenkin vasta saaressa.
Tuesday, 13 March 2012
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Todella upeat pokat! Niissä riittääkin (maalarimasokistille) sudittavaa..
ReplyDeleteVoi kääk, miten hienot! Muistan tosiaan, että julkaisit kuvan mallista, mutta tässä aivan uuttuuttaan hohtavina, noin viimeistä päälle upeasti käsityönä tehtyinä pokat ovat käsittämättömän hienot! Voin kuvitella, miten onnelliseksi ne tekevät omistajansa ja miten odotat sitä hetkeä, kun ne saa nostaa paikoilleen. Ja miten pitkään ne tulevat palvelemaan tehtävässään. Nuo ikkunat ovat torppasi korut!
ReplyDeleteMyrsky; Maalarimasokisti on tyytyväinen :-D Ja lasinleikkaus- ja kittausmasokisti kans.
ReplyDeleteMaria; Eikös olekin? Tulevaan kuistiin tulee tuollaiset vinoruudut kans, niin ajattelin että se olis samaa tyyliä. Ja siinä talossa mistä otin mallin on kans sahalaitakoriste seinäpaneelin alareunassa ym. saman aikakauden tunnusmerkkejä, niinpä uskalsin ottaa siitä "saman aikakauden" (kai!) mallia.
Sitä paikoilleen asettamista minäkin jo hekumoin etukäteen!
Kylläpä on hienot!
ReplyDeleteMahtavan hienot ikkunanpokat. Hiljaa hyvä tulee.
ReplyDeleteVau miten kauniit ikkunapokat. Kaunista maisemaa tiirailet ylhäällä vintistä vai valloittavatkohan Ransu tai Musti paikan? Oliko Luottopuuseppä asialla?
ReplyDeleteKiitos Naukulan Mamma, Paula ja Maiju!
ReplyDeleteVintille ei tule asuinhuoneita vaan erittäin tarpeellista varastotilaa vaatteille ja muille jotka voi pitää kylmässä.
Luottopuuseppä tietysti, kukas muukaan ;-)
Reippaana siellä ahkeroidaan hienojen pokien ääressä :). Hienot ne tosissaan on.
ReplyDeleteKauniinpaa ikkunaa en ole ikinä nähnyt!
ReplyDeleteKyllä on entisajan ihmisillä ollut silmää kauneudelle ja sopusuhtaisuudelle....
Noissa sinulla onkin sutimista muutamaksi toviksi, mutta lopputulos kyllä palkitsee vaivan ;)
Ihan mielettömän hienot pokat!!! Vau! Joskus tuollainen masokistihomma on ihan paikallaan ;)
ReplyDeleteOnpa kauniit ikkunat! Melkein tekee mieleni päästä maalaamaan. :)
ReplyDeleteSudin astiakaappini sisällön Allbäckillä silloin 2010 ja joskus tuntuu, että astiat saa vieläkin kiskaista maalista irti. :/
Kiitos Multasormi ja Risusydämen Marja! Täytyypä vinkata luottopuusepälle että käy korjaamassa kehut oikeaan osoitteeseen täältä.
ReplyDeleteNäin kauniiden pokien ääressä kelpaa ahertaa ja tehdä mahdollisimman hyvää ja puuta hoitavaa työtä :-)
Tiina; Eikös olekin ;-)
ReplyDeleteTuire; Pellavaöljymaali on ehkä parhaimmillaan kuitenkin ulkomaalina... ja ikkunoissa. Pellavaöljymaalia pitää vain sutia niin mahdottoman ohuina kerroksina, mutta ei kai nyt enää kahden vuoden päästä voi olla niin, että maalin kuivuminen on vieläkin kesken!
Hurjan kauniit ikkunanpokat. Voi että. Sinä se jaksat, viitsit ja osaat tehdä kaunista. Tai pyytää toista yhtä taitavaa tekemään.
ReplyDeleteOlet tosiaan oikeassa tuossa, että ylempänä pienempiruutuiset ikkunat tosiaan paremmat. Antaisiko se keveyden tuntua? Eikö se mene esim. kuvienkin asettelussa visuaalisesti aina niin, että ylempänä kevyempää ja alemmas tulee raskaammat... Hienot on kyllä pokat ja jos on hyvän työn tekijä, sitä vaan haluaa tehdä perusteellisesti ja hyvää. Tuntuu, että huonosti tehty, on vain puoliksi tehty;)
ReplyDeleteEnpä olisi uskonut, että joku vielä tuollaisia ikkunoita tekee!
ReplyDeleteMinäkin tykkään tuollaisista koristeellisista ikkunoista ja katselen niitä aina ihaillen, kun sattuu vastaan joku vanha vanha talo, jota ei ole pilattu uusilla lämpölasi-ikkunoilla.
Mitenkäs ikkunan pesu? Kiipeätkö tikkaille pesemään, vai nostatko ikkunan paikoiltaan pesua varten?
Aika työläitä pestäviä tuollaiset ikkunat kyllä ovat muotonsa vuoksi.
No on kyllä mahdottoman hienot pokat!
ReplyDeleteEn millään jaksaisi odottaa, että saisi jo irroittaa ikkunateipit (vai paperit...vai mitkä ne nyt olikaan) ja villat ikkunoiden välistä ja poistaa sisäikkunat kokonaan kesäksi! Siinä on mulle sitä jotakin ;)
Kauniit!
ReplyDeleteMeilläkin pitäisi maalisudin heilua kesällä, koko talo ja autotallikin kaipaisi uutta maalikerrosta. Nyt jo hirvittää koko urakka, ollaan sitä kuitenkin jo siirretty pari kesää...
Intopii; Eikö olekin ihanat ♥ Kyllähän sitä viitsii, miksi sitä nyt rumaa ikkunaa katsomaan kun kauniinkin voi saada.
ReplyDeleteHyvä Mieli; Ihan noin minäkin ajattelen, että raskaammat kuvat alle ja kevyemmät päälle.
Raakki; Kyllä tekee, sellainen puuseppä joka valmistaa vanhan mallin mukaan uusia - korjattavia taloja eli työsarkaa riittää senkin alan osaajalle. En ole akera ikkunanpesijä ja kun vintti jää kylmäksi varastotilaksi, ei sen ikkunoiden tarvitsekaan olla hohtavan puhtaat. Talon päätyihin ylettyy ihan hyvin tikkailla, niin ajattelin että pyyhin silloin tällöin ne rievulla ulkopuolelta tikkaiden avulla.
AnnaW; Eikö ole ihanat. Tuplien poisto on niin mukavaa, kun kaikki kesän ja lintujen äänet kuuluvat sitten melkein kuin sisällä olisivat :-)
Pioni; Peruna kerrallaan, niin se on ajateltava, ja sitten kun jokainen peruna on kuorittu on edessä siisti kasa! Ja sitten on hyvä mieli.
Voi henkäys miten kauniit ja sirot! Ja niin kovin omien lasikuistin ikkunoiden kanssa samanlaiset. Tuosta pellavaöljymaalista ei ole minulla kokemusta, minusta niin hankalaa kun se pitää aina tilata jostain. Laiska ostaa valmista Uulaa :)
ReplyDeleteTulipa kuin taivaanlahjana tämä postaus! Meillä kun on tiedossa omassa mökissä etelänpuoleisten karmien kunnostaminen. Ja tokihan se tehdään pellavaöljymaalilla, eikä millään muulla! Kiitos!
ReplyDeleteT. Partsipuutarhuri
Kiitos myös maalivinkistä! Ja on todella upea tuo uusi poka!
ReplyDeleteVielä kysyisin, että millainen on maalin menekki noin osapuilleen tuon kokoiseen pokaan, jonka olet tuossa kuvassa juuri maalannut?
ReplyDeletePiti vielä tulla uudelleen, kun eilen oli kiire saunaan ja jäi sanomatta, että tuo korppoolainen talo on myös niin ihana. Isojen puiden,köynnösten ja pensaiden keskellä,hurmaava, muuttaisin sinne oitis ;)
ReplyDeleteVoi vietävä kun on hianot pokat! Kyllä nuista kelpaa katsella. Mitä siun hommistais sitten mahtaa tullakaan, kun pitää vaan istua ja katsella maalimaa kauniin ikkunan läpi :D
ReplyDeleteIhanat, ihanat pokat!!!!
ReplyDeleteVoi mahtavuus kun on ihanat ikkunanpokat!!! ♥
ReplyDeleteKatja; Allbäckin maaleja myy Rakennusapteekki Billnäsissä, minulla se sattuu silloin tällöin sopivasti matkan varrelle. Mutta varmaan Uula on ihan yhtä hyvää, miksei olisi.
ReplyDeleteTeilläkin on vinoneliöitä lasikuistissa :-)
PP; No mutta sepä hyvä! Pellavaöljymaali on parasta nimenomaan ikkunanpokiin, jotka ovat kovalla koetuksella ja säiden armoilla.
Pellavaöljymaalia kuluu minusta todella vähän, kun sitä sivellään suunnilleen kolme ohuenohutta kerrosta. Tuosta litran purkista kulunee tuohon pokaan ehkä 1 dl.
Risusydämen Marja; Eikö olekin ihana paikka? Sen omistaja on ystäväni, ja hän on vaalinut paikkaa hienosti. Talossa näkyy myös meidän saarella ja Iniössä tyypillinen, erikoinen väritys: punamultaa alaosa, vihreää tai sinistä yläosa. Minunkin talossani on ollut yläosa alun perin sininen ja aion maalata sen niin uudestaan.
Varjoyrtti; Eikö olekin ihanat! Niin, sitten on kai mutama viikko vain pakko istua ja katsoa ikkunoita :-)
Jaana; Kiitos, niin minustakin :-)
Linda; Eikö olekin superihanat ♥
Ok, kiitos Saila! Siispä pellavaöljymaalia ostamaan. Meidän töllissä on nimenomaan aikaisempi sukupolvi vedellyt pokat hilseilevällä lateksilla ...
ReplyDeleteT. Partsipuutarhuri
Jännittävää tämä blogimaailma.
ReplyDeleteEn tunne sinua oikeasti, mutta niinpä vain olen pariin kertaan huomannut mietiskeleväni korjausurakkaasi ja miten tekisimme samanlaista korjausta äitini lapsuudenkodissa ja kyllä nekin uunit voisi uusia ja sitä ja tätä, kun kerran Sailankin! =oD
Olet inspiraation lähde! Ainakin haaveille!
Partsipuutarhuri; Kyllä ikkunoihin pellavaöljymaalia kannattaa käyttää, esim. kotimaista Uulaa. Se imeytyy puuhun hoitaen sitä. Lisäksi jälleenmaalaus on helppoa, kun se ei liuskoitu eikä sitä tarvitse raaputtaa pois, vaan teräsharjalla ottaa irtoavaa hilsettä ja likaa ja sitten uusi ohut kerros taas päälle.
ReplyDeleteCaro; Sepä hauskaa! Tuossa talonrähjässäni oli sen verran rikki mennyttä, kattokin oli vuotanut keittiön hellan päälle, niin se hella piti muurata uudestaan. Jospa jonakin vuonna pääsisi siihen, että korjaukset on tehty ja voi siirtyä ylläpitoon...
On muuten ehkäpä hienoimmat pokat mitä olen koskaan nähnyt. Nuo tehneelle puusepälle todella iso hatunnosto!
ReplyDeleteKiitos Insinööri, välitän tiedon eteenpäin tekijälle :-)
ReplyDelete