Tänä viikonloppuna ovat tämän kevään ensimmäiset puutarhamessut. Turun Puutarhan kevät -messujen etu on mukava messukeskus, jonka päähalli on neliön muotoinen. Siihen kun laittaa keskelle näyttävän istutusalueen, ovat kojut sen ympärillä kodikkaasti kuin torilla ikään. Monien muiden messuhallien kalustehallimaista tunnelmaa ei ole.
This weekend saw the first garden fair of the year, in Turku. Here are some images of its show planting with a green wall.
Tämänvuotinen messuistutus on niin näyttävä kuin mitä messuilta sopii odottaa. Hallin kattoon asti ulottuva viherseinä on kerrankin tarpeeksi tehokas. Turun messuilla on ennenkin osattu tämä, mutta muilla Suomen messuilla näyteistutukset ovat yleensä tilaan nähden liian pientä tai mitäänsanomatonta piperrystä.
Viherseinän molemmista päistä suihkuaa vesi alas. Kummun juurelle on istutettu lehteen puhkeavia lehtikuusia – hyvä valinta, puu on hyvin kaunis, keväisen raikkaanvihreä ja sopivan läpinäkyvä.
Kumpu on peitetty massaistutuksin, minusta aika taitavasti. Kasveja on käytetty tiheästi ja tarpeeksi suurina pintoina, jolloin tulos ei ole sillisalaatti, toisaalta ei myöskään niin, että jokaista lajia olisi sama määrä, jolloin tulos olisi luonnoton. Kivien reunustama puro valuu rinnettä alas ja päätyy pieneen saniaisten reunustamaan altaaseen lehtikuusten juurelle.
Sama istutus toiselta puolelta.
Muut kotimaiset messut jäävät minulta tänä keväänä väliin, mutta parin viikon päästä ovat Tukholman Nordiska trädgårdar -messut. Sieltä on lupa odottaa erikoisuuksia, joita kotimaisilta messuilta on vaikea löytää. Keskustelin asiasta tutun taimiviljelijän kanssa ja hän arveli, että kun messupaikat ovat niin kalliita, täytyy osastoilla myydä paljon volyymiä eli narsissia, jouluruusua ja helmililjaa, kun niitä kaikki ostavat. Hyötykasvejakin oli tarjolla aika paljon, mutta en ole innokas hyötykasviviljelijä, vaikka pitäisi olla.
Nämä kaksi viimeistä kuvaa ovat viimevuotisilta Nordiska trädgårdar -messuilta. Kaupunkiviljely ja parsanjuurakot ovat siellä jokavuotinen näky, mutta tiedän, että siellä on myös erikoiskasvien myyjiä. Säästän pennoseni siis sinne. Turusta mukaan tarttui ainoastaan aprikoosinvärinen tarhakurjenmiekka ja vanhan suosikkini 'La Campanella' -verenpisaran pieni taimi, sen pienet violetti-valkoiset kukat ovat verenpisaroista kauneimmat.
Lopuksi vielä pakollinen päivän taikapähkinäkuva:
Aurinkoista päivänjatkoa!
Sunday, 25 March 2012
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Vau! Kylläpä on jättimäinen viherseinä, komean näköinen! :)
ReplyDeleteMenestyykö parsa saaristossa? Täällä Saksassa alkaa parsa-aika noin kuukauden päästä, silloin näkee pelloilla paljon sadonkorjaajia työssään. Olen monasti miettinyt onnistuisiko tuon herkun viljeleminen koto-Suomessa? Siitä kun saa laitettua niin maittavan ja terveellisen kasvisaterian.Se kaiketi monivuotisena kasvina tulee melko vähällä hoidolla toimeen, kunhan juurakon ensin saa kasvamaan isoksi?
ReplyDeletetv Leena
Linda; Juu, kiinnostava ja riittävän suuri ;-)
ReplyDeleteLeena; Parsaa voi ihan hyvin kasvattaa, minullakin on sitä pihalla. Vaatii hiekkapitoisen maan ja rikkaruohojen kurissa pitämisen ettei juurakon sekaan pesiydy rikkakasveja, varsinkaan monivuotisia.
Kiitos messukuvista! Mulla taitaa jäädä tänä keväänä messut väliin.
ReplyDeleteTulimme juuri muutaman päivän Tallinnan matkalta, enkä ehtinyt enää kurvata Turun kautta kotiin...
Eestissä oli kevät vähän pidemmällä, lunta ei ollut enää missään ja vedet oli sulana. Toisin kuin Helsingissä ja täällä Pohjanmaalla kun satoi eilen vielä luntakin lisää!
Toivotaan aurinkoisia kevätpäiviä!
Tuo iso istutus oli kyllä hieno ja aikaa sen ympärillä meni hetki.
ReplyDeleteHieman jäin kateellisena katsomaan Turun seudun lumettomuutta, täällä Keski-Suomessa noita hankia vielä riittää. Mutta pikkuhiljaa kait täälläkin alkaa maa enenevissä määrin paljastumaan.
Ihanat messut Turussa! Helsingin messuhalli on järkyttävä. Pahinta on, ettei siellä ole vessoja missään kerroksessa, vaan vessaan päästäkseen rattaiden tai pyörätyölin kanssa on jonotettava hissiin edes takaisin tuhansien muiden kanssa.
ReplyDeleteVoi kuinka keväistä siellä on! Jännittävän näköinen tuo taikapähkinä. Tekisi mieli mennä leikkaamaan hakuropajun oksia maljakkoon, mutta en pysty rämpimään yhä paksun lumipeitteen yli.
Kepeitä kevätpäiviä!
Eeviregina; Ole hyvä vain :-)
ReplyDeleteVarmasti Virossa on kevät edemmällä, samoin kuin Ruotsissa, pieni maantieteellinen ero on tähän aikaan suuri!
Täällä tuli onneksi vain vettä, yöllä. Oli kodikasta nukahtaa sateen ropinaan.
Susanna; Kyllä se maa paljastuu, parin viikon päästä lumen olemassaoloa ei enää muistakaan.
Tuire; Minustakin Helsingin päämessuhalli on todella kolkko. Ja kun vielä vessat ovat todellakin lapsen kanssa tai pyörätuolissa liikkuvalle noin hankalasti, on se siis ihan toivoton paikka :-(
Täällä on niin ihanan keväistä, olin juuri kitkemässä ja tulin sisälle oikeastaan juodakseni lasin vettä... taas alkoi muuten se aika vuodesta, kun tietokoneen näppäimistö on kestomullassa ;-)
Koska parsa kasvaa saaristossa korjuukypsäksi?
ReplyDeletetv Leena
Tosi hieno seinä ja istutukset! Ylitti uutiskynnyksenkin kun minä näin seinänrakennusta kuluneella viikolla jossain uutisissa. Hieno siitä tuli!
ReplyDeleteNäh. Kirjoitin kommentin jo kertaalleen, mutta sepä katosi.
ReplyDeleteSiis: viherseinä on kyllä seisauttava. Mitä siinä kasvoi? Ja tuo istutus on palsamia silmille. VÄREJÄ!!
Harmi, että kauden aloitusmessut jäivät minulta tänä vuonna väliin. Onneksi korvikemessut Helsingissä ovat jo viikon päästä, ja siitä kahden viikon päässä siintää Tukholma.
Hyvin miellyttävät kaksi taikapähkinää tuossa alimmassa kuvassa.
ReplyDeleteEi viherseinäkään paha ollut...
Kyllä harmittaa, kun en noille messuille sitten päässytkään, vaikka piti mennä. Onneksi blogeissa voi ihailla kauniita kuvia.
ReplyDeleteTuo viherseinämä tuo mieleeni voimakkaasti räsymaton. Aivan kuin kangaspuissa olisi kudottu niin, että kuteena on ruohoja ja kukkasia.
ReplyDeleteihana tuulahdus postaus messuilta. Hieno viherseinä. Varmasti aika vaikuttavan näköinen varsinkin jos vesi virtasi sivuissa. Kävimme mökillä, lunta oli 40 cm vielä. Tosi tylsää, no kyllä se varmaan pian sulaa pois.
ReplyDeleteLeena; Ääh... en muista. Touko-kesäkuussa kai? En kai ole tänne blogiinkaan kirjoittanut, kun "parsa"-tunnusta ei tuolla listassa alhaalla ole. Joku muu lukija ehkä osaa sanoa (tai googlesta löytyy).
ReplyDeleteNaukulan Mamma; Niin, no on kai tuo Suomen mittakaavassa harvinainen. Hieno oli, kerrankin messuhallin kattoon asti ulottuva, näkyvä kasviteos!
Intopii; Siis onko tämä joku vaikeiden kysymysten ilta? Mitä siinä kasvoi?! Öh, no mitä nyt yleensä viherseinissä kasvaa ;-) Saniaisia, köynnöstäviä kasveja ym... kasvithan on kennoissa, kaikenlaista siinä voi kasvattaa. Ei tuota päässyt niin lähelle että olisi nähnyt.
Zepa; Hihii, karvaiset taikapähkinät!
Tiina; Olisivat ne varmaan olleet kivat sinun käydä. Ilokseni huomasin, että Viherlassila ainakin oli jo avoinna, tosin ei siellä ollut vielä kauheasti kasveja... kun olisi vaan vähän tehnyt mieli kuljeskella siellä taimikäytävien väleissä ja katsoa kaikkea kivaa... ;-)
Paula; Niinpä tosiaan, kasviräsymatto!
Maiju; Oli vaikuttava, ja nuo vesisuihkut vielä lisänä, oikein kiva! Toivottavasti lumi sulaa pian pois!
Tonne Turkkusseen ois ollu kiva päästä. Harmitti vähän kun ei sopinu aikatauluihin. Kiitos näistä maistiaisista. Ja wau miten ihania tulppaaneja.
ReplyDeleteKiitos itsellesi käynnistä :-) Turkkusessa kannattaa aina käydä!
ReplyDeleteIhanan keväisiä kuvia, mutta tuo viimeinen on ihan yliveto!!! Kevääseen heräävä luonto ja kaksi upeaa kissapetoa - voiko parempaa yhdistelmää ollakaan?
ReplyDeleteTaikapähkinä ja kevään taikuripojat!
ReplyDeleteWizard of Saaripalsta!
Viivi; Olen kanssasi täysin samaa mieltä :-D
ReplyDeleteMyrsky; Pienet taikurit... mitäköhän ne taikovat?