Wednesday, 8 September 2010

Light drift of scent

Small-flowered cyclamen are my autumn favourites. So sweet, dainty, natural, and the leaves have gorgeous patterns. Here, I planted a Japanese painted fern to accompany them in a moss-covered wire basket. The flowers are there just as I open the door, often I feel the scent before realising what it is.

Syksyn pienet, tuoksuvat syklaamit pääsivät kotirappujen viereen japaninhiirenportaan (Athyricum nipponicum 'Purple Garden') kanssa. Metallikoreja myy mm. Elsan lempituoli -nettikauppa...

These guys I have to kneel to appreciate, but they too smell divine.

Suurempi yllätys on se, että keväällä puutarhamessujen hollantilaisilta myyjiltä epäileväisenä ostamani syklaamin mukula on tuottanut kukkia! Kaksi, ja kolmas on nupullaan. Saa nähdä tuleeko tästä kohdasta tulevina vuosina mitään ylös. Syklaamilaji jäi hieman epäselväksi, sillä käsin kirjoitetussa kyltissä luki yhtä, kuvallisessa tulosteessa toista. Enkä muista kumpaakaan.

Syklaamit asustavat kivimuurin vierellä, saarnen alla. Siellä on myös japaninvaahtera 'Osakazuki', jonka istutin jo ensimmäisenä kesänä 2006. En ole mitenkään suojannut talveksi. Ostettaessa se oli polvenkorkuinen ja sitä se on edelleen. Tuuheampi kuitenkin.


Eilen koin yllätyksen. Neidonhiuspuuni, jonka leikkasin viikatteella kymmensenttiseksi tapiksi viime kesänä, on hengissä! Siinä on tyvessä lehtiä. Raukka on kasvanut tämän kesän heinikossa, kun en vielä kesäkuussakaan nähnyt siinä mitään elon merkkiä. Nyt pitää niittää varovammin sen ympäriltä. Työtapaturma sattui typerästi, kun yritin nimenomaan niittää varovaisesti puun tyveltä. Varovaisesti! Puu on silmäteräni. Kylläpä sitä osaakin joskus olla huolimaton.

7 comments :

  1. Aivan huippuihanan näköinen tuo miniskeri "hollantilaisten" syklaami. Voi hyvänen aika! Ja niin japanilaisen vähäeleinen tuossa vaahteran katveessa, kivien kyljessä. Pieni ON kaunista.

    ReplyDelete
  2. Ihan totta! Pikkuruiset ihmeet ovat niitä ihmeellisimpiä. Luulisin, että tuo on murattisyklaamia, joka ehkä saattaa selvitä talvista ja tulla monivuotiseksi. Ihailen sitä kontallani, nenä pitää laskea lähes maan tasalle mutta ovat nuo satumaiset kukat sen arvoisia. Kyllä ne ilahduttavat, olen pitkin kesää kuikuillut, josko olisi jo mitään merkkiä kasvusta. Lehdet tulevat ehkä vasta hieman kukkien jälkeen, tai katsotaan miten käy.

    ReplyDelete
  3. Moi!Satuin tänne sattuman kautta,ihana blogi,tulempa uudelleen tänne visiitille! Tervetuloa blogissani käymään myös.:)

    ReplyDelete
  4. Olen vähän heikko vastustamaan tuollaisten epävarmojen kokeilua – syklaami, japaninvaahtera, neidonhiuspuu... Toistaiseksi voi sanoa että noista edellämainituista puulajit ovat hengissä mutta eivät ole järin kasvaneet.
    Ne ovat silti sellaisia harvinaisia herkkuja, vähän niin kuin pasta pestolla ekaa kertaa sitä maistaessani Italiassa, kun tuota herkkua ei vielä Suomessa myyty. Meinasi taju lähteä, niin hyvää oli!
    Kiva kun ilmoitit itsestäsi Tansku, ja tervetuloa toistekin. (Kävin jo uteliaana kurkkaamassa blogiasi!)

    ReplyDelete
  5. Nuo pikku syklaamit on suloisia, itsekkin tossa mietiskelin puutarhalla että ostaisinko vaiko enkö...olishan se mukavaa jos niitä kukkisi puutarhassakin.
    siis taidampa ostaa.

    ReplyDelete
  6. Pikku syklaameista saa ihanat, kylmää kestävät syysistutukset, joissa on väriä ja lämpöä – kanervat voi sitten laittaa myöhemmin, jos haluaa. Ne ovat niin ankeita, kun ne laittaa jo alkusyksyllä niin on ihan kuin haluaisi että talvi tulee ennen aikojaan (vaikka kanervat kukkivat tällä hetkellä kauniisti luonnossa, kylläkin!)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!