Thursday 30 March 2023

Hei, toivoa on!

 Löysin toivoa jo eilen iltapäivällä sen jälkeen, kun kirjoitin toivottomuuteen vajonneen blogijutun.

Ensimmäinen kurjenmiekan nuppu nousemassa lumesta! Tämä on risteymälajiketta 'Sheila Ann Germaney'. Ne eivät olleet näin pitkällä, kun viime viikolla lähdin kaupunkiin – silloin ei vielä kukkaväriä näkynyt. Pari lämmintä päivää viikko sitten ennen lumimyräkkää olivat saaneet nuput nousemaan suojaavan suppilon sisältä.
Tälle oli eilen nousemassa kaverikin, siitä näkyi nenänpää hangessa. 
Yön alin oli –13.

Tänään menikin pitkälle ennen kuin päästiin plussan puolelle. Sitten tapahtui nopeasti, lumi suli ihan silmissä. Lisää ja lisää kurjenmiekan nuppuja tuli esiin. Eikä sitä ensimmäistäkään, joka vietti yön vailla mitään suojaa, ole pakkanen vioittanut yhtään.

Lämmin ja vähäluminen paikka räystään alla ja kivijalan edessä on hyvä kevätkukille. Nuppuja on jo puolisen tusinaa, kohta niistä tulee taivaallisen ihanaa vaaleansinistä kukkaloistoa. 
Olen niin iloinen, että tulin ajatelleeksi istuttaa näitä aikaisia kurjenmiekkoja tähän syksyllä. Paikka on kesällä paahteinen ja rutikuiva, sen ei luulisi näitä Välimeren itäosista peräisin olevia kurjenmiekkoja ja niiden risteymiä haittaavan, päinvastoin.

Talon nurkan takana hobittipenkissä on yllättäen sieberinsahrami tulossa kukkaan. Oho! Kävin kyllä eilen näitä etsimässä, mutta mitään ei näkynyt. Vaikka tässäkään ei ole paljoa lunta, kuten kuvasta näkyy.

Kas, olenpa näköjään istuttanut persiansinililjoja tähänkin. Se on hyvä ajatus, sillä nämäkin kukkivat hyvin aikaisin.

Nyt ei mene enää kauaa, kun ensimmäinen persiansinililja on kukassa. Tämä kasvaa edellisiä aurinkoisemmalla paikalla katajapenkissä.

Seuraava yllätys löytyi alppipenkistä, kun lumi alkoi tänään sulaa. Kokonainen avautunut kevätkurjenmiekan kukka tuli esiin! Se oli ehtinyt avautua, kun tuli lunta päälle. Eivät nämä kukat nimittäin hangessa aukea.
Kukkavarsi on taipunut lumen painosta, mutta ei katkennut, eikä kukka näytä kärsineen yhtään. Minua kiehtovat nämä keväiset kurjenmiekat, ne ovat niin eksoottisen näköisiä, silti valtavan sinnikkäitä. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea ne saavat keväisin niskaansa luonnossa jossakin vuoriston korkeuksissa. 
Ostin tämän nimellä Iris reticulata "caucasica" eli se on todennäköisesti Kaukasian vuorilta peräisin olevaa luonnonkantaa. Sävy on niin hieno, normi-kevätkurjenmiekkaa purppuraisempi. Kevätkurjenmiekassa on ilmeisesti paljon vaihtelua luonnostaan ja eri vuoristoissa voi olla hyvin eri näköisiä kantoja.

Alppipenkkiä suojaavat verkot olivat painuneet lumen alla aika lyttyyn ja tässä vaiheessa tuli kiire nostaa ne varovasti pois.

Tuota noin. Lajia täytyy vähän selvitellä. Viime syksynä istutin krookuksia vain alppipenkin toiseen päähän ja keskelle kirjanpitoni mukaan. Täytyy etsiä istutustietoja aiemmilta syksyiltä.
Tauko. 
Istutin tähän päähän toissa syksynä lajia Crocus minimus. Siinä kyllä pitäisi olla tummat läiskät/lieskat kukan ulkopuolella, jotka näkyisivät jo nuppuvaiheessa. Joten jatketaan tarkkailua.

Musti on tyytyväinen suojaverkkojen häipymiseen, sillä ne olivat tiellä. Musti ei päässyt kivijalan raosta navetan sisälle normaalia reittiään. Tämän kuvan otin pari viikkoa sitten, kun oli lämmintä ja raottelin alppipenkin suojavilloja. Silloinkin Mustilla oli vähän sanomista.

Kylvin muutamaa perennaa, jotka vaativat kylmäkäsittelyä, ne ovat olleet ulkona varjostavan kankaan alla reilun viikon. Nyt nostin niiden seuraksi laatikon, joka on kylvetty jo syksyllä. Siinä on erilaisia kirsikoita, pihlajia ja ruusua ainakin. En välttämättä muistakaan enää, mitä (onneksi on nimilaput). Ne kylvökset ovat viettäneet talven styroksilaatikossa vintin rapuilla tilassa, jossa ei ole ollenkaan lämmitystä.

Nyt pistin kaikkien pottien päälle kunnon lumikokkareet, kun sellaisia kerta löytyy. Hyvää itämistä! Nämä ovat nyt herran huomassa, en meinaa näitä ottaa kaupunkiin silloin, kun sinne välillä lähden. Täytyy vain muistaa silloin siirtää kylvökset varjoisampaan paikkaan, jotta eivät kuivu.


Kevätkurjenmiekka Iris reticulata
Persiansinililja Scilla mischtschenkoana
Sieberinsahrami Crocus sieberi

10 comments :

  1. Oho, totisesti toivoa on. Ja väriä myös. Ihmeen sinnikkäitä nämä kevätkukkijat. Näyttävät kieltä lumisateille ja pakkasille.
    Alkuviikon runsaat lumisateet ja kunnon yöpakkaset ottavat pattiin. Mutta toivoa ne eivät saa lannistumaan, koska ollaan kohta jo huhtikuussa. Takuuvarmasti lumi sulaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi kevätkukkijat ovat sinnikkäitä. Se harmittaisi niin kamalasti, jos yöpakkaset sitten tuhoaisivat kauan odotetut kukat.
      Meillä viime yö oli jo vähän edellistä lauhempi, alin oli –9. Ennusteen mukaan ensi yö on vielä vähän lämpimämpi, vaikka yöpakkasia on luvassa ainakin viikoksi (meillä täällä saaristossa yöpakkaset loppuvat aika aikaisin, kun meri on sula - mutta nyt on joku ihme kesto-pohjoistuuli). Mutta päivisin on upeaa auringonpaistetta luvassa, jee. Kyllä tämä tästä!

      Delete
  2. Sieltä ne vaan rohkeimmat puskevat ja alkavat heti kukkimaan! Pakkasta pitäisi olla säätiedotuksen mukaan, mutta auringossa on jo todella lämmintä. Mustiakin lämmittää mukavasti mustassa turkissaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sieltä ne! Ihailtavaa sinnikkyyttä. Ja ehkä esiintymishalua ;-)

      Delete
  3. Onpa söpöjä pieniä puskemassa itsensä lumen läpi. Ja ehkä lumi vajoaa alaspäin yhtä nopsaa vauhtia kuin nuput kohoavat ylöspäin. Tuo kokonaan auennut kurjenmiekka on kyllä upean värinen.
    Lupaavan näköiset ja kuuloiset kylvökset. Toivottavasti itävät oikein hyvin. Aurinkoista viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lumi tuntuu vajoavan hyvin, vaikka aamupäivisin ei mojovien yöpakkasten jälkeen tapahdukaan vielä mitään. Silti Sheilat ovat edelleen tiiviisti nupulla – olen kytännyt niitä koko päivän ajatellen, että ensimmäinen aukeaisi. Taisi viime yökin olla niin kylmä, että odottelevat vielä.
      Kiitos, aurinkoa on luvassa, toivottavasti sinnekin!

      Delete
  4. Oijoi miten hurmaavia! Kontrasti kukkien herkän värin ja lumikiteiden välillä vielä korostaa kukkalumon kauneutta. Kiitos näistä ihanista kuvapostauksista.
    Auringon mahtava voima on tosiaan tullut taas kerran toteennäytetyksi! Tällä voimalla jaksaa täällä mantereen puolellakin odotella näiden viimeisten kinosten sulamista. Öisin on reippaasti pakkasta, mutta iltapäivisin räystäät tippuvat.
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään kukkia nousee lumesta enemmänkin. Olet oikeassa, ne ovat taianomaisia lumikiteiden keskellä.
      Kohta (tai jo nyt) ollaan vaiheessa, että teillä mantereella on lämpimämmät päivät kuin meillä. Ihanaa, kun räystäät tippuvat ja monelle päivälle eteenpäin on ennusteessa silkkaa aurinkoa!

      Delete
  5. Oijoi, mitä kaikkea kaunista sitä maasta ja lumesta ponnistaakin! <3 Toivoa tosiaankaan näyttää olevan. Kaukasialainen on kyllä todellinen kaunotar.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä on niin sama kukkavärimaku, että uskon sinunkin sydämesi läpättävän ekstralyöntejä tuon purppuraisen kurjenmiekan kohdalla.
      Ihanasti kaikkea nousee, vaikka yöpakkaset pitävät huolen siitä, että lumi pysyy kuin liima.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!