Värit senkun paranoo

 Sama paikka, viikkoa myöhemmin kuin viimeksi.

Saarnen alla japaninvaahtera 'Osakazuki' ja tarhakalliokielo esiintyivät jo edellisessä jutussa. Kuvasta näkee, kuinka peurat riipivät kalliokielojen lehtiä, onneksi eivät vielä kaikkia, ja vaahterakin on toistaiseksi saanut olla rauhassa. Ennen pitkää sitäkin aletaan typistää, joten eilen suojasin verkoilla kaikki kolme japaninvaahteraani. 

Saarni oli ensin limenvihreä, sitten keltainen.

Tästä näkee vähän, kuinka tärkeä saarni on puutarhani luonteelle. Tuolla länsilaidalla se vartioi pihapiiriä; lempeä jättiläinen.

Lempinäkymä kuistilta länteen kylälle päin. Tuolla kauempana on tummalehtinen kirsikkaluumu ja punaisena hehkuva makeakirsikka ja niiden välissä hieno iso vaahtera, jonka takana suoraan on mahtava tammi, ne sulautuvat yhdeksi täältä päin katsottuna.

Omalla pihallani punaisin oli tässä vaiheessa sirotuomipihlajan ja pilvihelmipihlajan yhdistelmä portista vasemmalle.

Tässä ne ovat. Pilvihelmipihlajan olen saanut helmipihlajana, mutta viime aikoina on selvinnyt, että lähes kaikki helmipihlajat (Sorbus koehneana) on määritelty väärin jo sata vuotta sitten. Nämä parimetriseksi kasvavat puskat, joita yleisesti on helmipihlajana myyty, ovat pilvihelmipihlajaa (Sorbus frutescens). Aito helmipihlaja kasvaa monimetriseksi puuksi.

Sirotuomipihlajan kunnosta olen tänä kesänä ollut huolissani. Kuvastakin näkyy, kuinka sen lehdet ovat harvassa, onnettoman pieniä ja vähän käpristyneitä, näin siis koko kesän ajan. Olisivatko myyrät syöneet senkin juuria, vai kuivuus ollut asialla, mene ja tiedä. Toivottavasti kaunis pieni puuni on ensi vuonnakin hengissä. 

Portin koreaköynnöskuusama 'Goldflame' kukkii aina vain.

Kun jatketaan portilta alamäkeen, tulee muutaman erikoisemman puun ja pensaan alue. Tässä myyrä mylläsi viime talvena oikein kunnolla ja suurin osa sipuleista ja mukuloista hävisi, sekä jokunen perennakin. Niin, ja toinenkin Austin-ruusu, Lichfield Angel. Lady of Shalott kuoli tästä vuotta aiemmin, mutta tänä keväänä onnistuin löytämään uuden ja istutin sen tontin toiseen päähän (jossa on kyllä myös vesimyyriä).

Tähän kohtaan myös muodostui paksu jääkuori, kun ylärinteestä valui vettä, joka sitten jäätyi, vesi ja pakkanen vuoron perään muodostivat tähän rinteeseen yhden tonttini pahimmista jääkansista, noin 7 cm paksuisen. Onneksi puuvartiset selviytyivät siitä hyvin! Verkon sisällä on kolmioka, taempana punastuu kultaherukka.

Kolmiokalla on kitukasvuisempi lajitoveri muutaman metrin päässä kivimuurin edessä. Olisiko tämänkin huonompaan kasvuun sitten syynä myyrät. Mukavaa silti, että nämä talvenarat kokeilupuut ovat talvehtineet jo kymmenisen vuotta. 

Nyt isompikin kolmioka on muuttunut keltaiseksi. Vasemmanpuoleinen, polvenkorkuinen pikku puu on kuparivaahtera. Kaikki visusti verkon sisällä!

Kävin Kaarinan Kukkatalossa hakemassa uuden kuriilienkirsikan sen tilalle, joka kuoli jo monta vuotta sitten joko kuivuuteen tai myyriin tai molempiin. Kassan vieressä oli rullakossa jalohortensioita, joita myytiin eurolla kappale! No hyvät hyssykät, pakkohan niitä oli ottaa kaksi. Ihastuttavan vaaleansininen pikkuinen hortensia päätyi tähän penkkiin, meni syteen tai saveen (myyriin tai talvimärkyyteen), tällä hinnalla uskaltaa kokeillakin. Se meni kuolleen Austin-ruusun viereen, jota en ole kaivanut maasta, jos sieltä vaikka jotain nousisikin. Villiversoa, siis. Sen voi sitten kaivaa ja istuttaa peuraesteeksi jollekin tontin reunalle, tai ehkä se tähänkin mahtuu, jos kiinnittää versot aitaan.

Isomman verkkotötterön sisällä elelee muutama vuosi sitten istutettu purppurahelmimarja. Tilasin sen Briteistä aivan pienenä rääpäleenä, eipä se paljon maksanutkaan. Parina viime vuonna se on alkanut kasvaa oikein mukavasti. Jospa jonakin vuonna pääsisi näkemään niitä erikoisia violetteja marjoja, jotka näyttävät syysvärien keskellä lähes psykedeelisiltä.

Tältä tontin länsireuna näyttää alarinteestä käsin, tai näytti silloin, kun saarnissa oli vielä lehdet. Loppupäivästä naapurin lato heittää varjon, aurinko on jo matalalla. Vaalea seinämä vasemmalla on kompostini. Siitä ylemmäs on edellisten kuvien alue.

Oikealla näkyy paahdepenkin yläpää ja marjaomenapensas 'Marleena'.

Takaisin ylös huussin edustalle. Sitä mukaa kuin saarnen väri kellastuu, japaninvaahterat punastuvat. Etummainen on ruskopenkin 'Enkan', jonka sävy on selvästi haileampi kuin taemman 'Osakazukin', joka onkin syysväristään tunnettu. Se on kesän ajan vihreälehtinen.

Hyvin liuskalehtinen 'Enkan' ja ruskosormustinkukka, jossa on yhä uusia kukkia. Pidän tavattomasti ruskeista ja muistakin omituisen värisistä kukista.

Onpa tällainen ihan perinteinen, itsekseen tullut luonnonkukkakin kaunis ja ihana yllätys lokakuisessa puutarhassa! Kurjenkellot kukkivat tosiaan pienesti vieläkin. 

Rusotuomipihlajissa oli viime vuonna kerrankin hyvä punainen syysväri, tänä vuonna sama juttu. Taustanaan tällä on naapurin villi (siementaimi siis) omenapuu, se alkaa vähitellen muuttua keltaiseksi.

Nyt, kun saarnista ovat lehdet pudonneet, alkavat muiden ruskakasvien värit olla vahvat. Oikeassa reunassa on 'Marleenan' oksa, otin tämän kuvan niin kaukaa zoomlinssillä. Keskellä ja vasemmalla rusotuomipihlajat, pienemmät punaiset ovat japaninvaahterat. 

Hapankirsikat ovat vielä aivan vihreinä tuolla huussin takana. Tässä näkyykin saarnirivi, vasemmalla etummainen ja isoin, siitä seuraava hieman pienempi ja muotopuoli (se eli aivan rintarinnan saman kokoisen vaahteran kanssa, joka kaadettiin vasta kun ostin paikan ja tämänkin rinteen vesakko raivattiin), taimmaisena aivan tonttini yläkulmalla vaahtera, jonka runko haarautuu kolmeen.

Kun saarnen lehdet putoavat, paljastuu sen hieno ja hauska muoto. Oksat lähtevät rungosta yläsuuntaan, kaartuvat sitten alas, kunnes ne kaartuvat taas ylöspäin kärjistä. Lehtosaarnen kasvutapa ei ole kovin leveä (kuten vaikkapa tammella, hevoskastanjalla ja valossa kasvavalla vaahterallakin), vaan oksakulmien ja kaartuilun takia aika tasapaksu alhaalta ylös. 

Mukavaa sunnuntaita!

Hapankirsikka Prunus cerasus

Jalohortensia Hydrangea Macrophylla-Ryhmä

Japaninvaahtera Acer palmatum

Kirsikkaluumu Prunus cerasifera

Kolmioka Gleditsia triacanthos

Koreaköynnöskuusama Lonicera × heckrottii

Kultaherukka Ribes aureum

Kuparivaahtera Acer griseum

Kuriilienkirsikka Prunus nipponica var. kuriliensis

Kurjenkello Campanula persicifolia

Lehtosaarni Fraxinus excelsior

Makeakirsikka Prunus avium

Marjaomenapensas Malus toringo var. sargentii

Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens

Purppurahelmimarja Callicarpa bodinieri var. giraldii

Ruskosormustinkukka Digitalis ferruginea

Rusotuomipihlaja Amelanchier lamarckii

Sirotuomipihlaja Amelanchier laevis

Tarhakalliokielo Polygonatum × hybridum

Verikurjenpolvi Geranium sanguineum