Tuplasti terapiaa -blogin alulle paneman haasteen lähetti Rikkaruohoelämää. Lämmin kiitos!
Onneksi puska ei siihen kuollut. Olen siihen varsin rakastunut, vaikka näinä aikoina tulee mietittyä, voisiko sillä olla poliittisesti korrektimpi nimi.
Kesään kuuluu kaikenlaista kivaa, josta vain murto-osa mahtuu blogiin. Pari vuotta sitten alppipenkin laidalle kivien väliin tyrkätty mehitähti on odotuksista huolimatta pysynyt hengissä ja muodosti nyt kukkiakin. Kun miettii, miten jääkylmät nuo kivet talvella ovat, ei yleensä ole lumisuojaa, ei tuulen- tai pakkasen suojaa, enkä edes ole varma, pääsikö taimen juuristo multakosketukseen, kun sen istutin – aikamoinen ihme.
Kesäkuun lopulla tuli kukkaan pioni, jonka piti olla 'Buckeye Belle' – aargh, ei ollut, ja oli vieläpä inhokkivärinen, enkä ole muutenkaan niin rakastunut kerrottuihin pioneihin.
Toisaalta – paikka on ollut nyt lokakuun lopulla varsin kaunis. Edessä on isosiniheinä, joka edellisessä kuvassa näkyy pionin edessä, tämä kuva vain on otettu toiseen suuntaan. Heinän takana on valkokukkaista kurkkuyrttiä, jota peura ei, ihme kyllä, vielä ole syönyt. Isosiniheinien paras keltainen ruska-aika on aina ollut vasta marraskuussa ja se on mahtavaa.
Ruusutarha on vasta parivuotias, mutta näytti tänä vuonna jo ihanan runsaalta, kiitos joka väliin kylväytyneiden harmaakäenkukkien ja villien palsternakkojen, joka on täydellinen väripari voimakkaalle pinkille. Ranskanruusu 'Rosa Mundi' hehkuu tässä seurassa. Ruusutarhan kulmalla on pari köynnöskartiota karhunvatuille, joista mukaan on änkeytynyt pitkä lonkero, varmaan lähempänä kasvava 'Tayberry'.
Naapurit olivat kylväneet kuvauksellisen kukkaniityn, menin visiitille kameran kanssa.
Nurmikko kuivui.
Mutta kun asiaa nyt ajattelee loka–marraskuun vaihteen harmaudessa, ei tuo nyt niin kamala ole. Jos saisin tuon hetken aniliininpunaisine kukkineen nyt, olisin ehkä varsin tyytyväinen.
Tämä oli bonuskuva syksystä, joten jatketaan vielä kolmella kesäkuvalla.
Haasteen säännöt lyhykäisyydessään:
- julkaise kuusi kuvaa kuluneelta kesältä
- aihe on täysin vapaa
- haasta muita vastaamaan
Lähetän haasteen eteenpäin Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogiin kauniiseen Kainuuseen!
Akileija Aquilegia
Harmaakäenkukka Lychnis coronaria
Isosiniheinä Molinia caerulea var. arundinacea
Jalosyreeni Syringa Vulgaris-Ryhmä
Kurkkuyrtti Borago officinalis
Mehitähti Sempervivum
Palsternakka Pastinaca sativa
Pioni Paeonia
Ranskanruusu Rosa Gallica-Ryhmä
.JPEG)
.jpg)
Kuvat heijastelevat ihania kesäisen lämpimiä päiviä kaikkine värikkyyksineen. Kaunis on kukkapeltokin.
ReplyDeleteKesä ja kukat on ihanaa aikaa.
DeleteIhana kesäkuvakooste ♡ Kiitos haasteesta ♡
ReplyDeleteIhanaa, jos tartut haasteeseen!
DeleteVärit ja kesäkuvista huokuva lämpö tekevät hyvää tällaisena harmaana sadepäivänä. Jotenkin tuo kivien välistä esiin kurkistava mehitähden kukka on niin sympaattinen: "Täällä minä olen!"
ReplyDeleteHyvä, että syreeni Moskovan kaunotar on jaksanut kasvaa ja kukkii noin kauniisti. Ja naapurin kukkaniitty vasta valloittava näkymä onkin. Kiva, että ulkoilutit kameraasi siellä. Nurmikko kuivui, mutta tuleepa Ransu paremmin esiin.
Kesäkuvien katsominen tällaisena päivänä on varsinaista terapiaa. Voisinkin lähettää sinulle takaisin päin haasteen laittaa kuusi kuvaa toukokuusta, sillä se on vuoden ihanin kuukausi! Itse en sitä tähän kesäkuvahaasteeseen ota mukaan, sillä minulle toukokuu on kevättä eikä kesää.
DeleteRansu hoksasi lojua tuossa vähän mehevämmällä paikalla talon varjossa, missä ruohokin pysyi pidempään vihreänä.
Kiitos, taidan ottaa heittämäsi haasteen vastaan. Toukokuussa tapahtuu vaikka mitä ja nyt taasen ei yhtään mitään. Uppoudun siis lähiaikoina toukokuun kuvien pariin.
DeleteIhanaa! Toukokuussa siirrytään paljaasta, lehdettömästä keväästä rehevään kesään, se on ihmeellinen kuukausi. Jossa on ihmeellinen kirkas valo. Sitä juuri nyt kaipaa.
DeleteAivan! Minustakin toukokuu on kuukausista ihmeellisin.
DeleteRäjähtävä! Tosiaan siitä lehdettömyydestä vihreään. Joskus se voi olla viipyilevä, sillä Suomi on pitkä maa, mutta yhtä kaikki... silloin se vihreys tulee!
Toisaalta toukokuun sää voi olla mitä vaan, keväästä riippuen...yli +20 tai +4 ❤
Ihmeellinen se on, toukokuu.
Toukokuu <3 Niin se on. Pisteenä iin päällä päivä pitenee koko ajan, on niin valoisaa ja koko ihana kesä vielä edessä eikä päivä edes ala vielä lyhetä viikkoihin.
DeleteMikä ilo näitä on katsella kun on tehnyt muutaman tunnin puutarhatöitä kylmässä lokakuun viimassa. Tulisipa kevät ja kesä pian.
ReplyDeleteSanopa muuta, tänään on ollut hyytävä viima.
DeleteKiitos kesämuistojen jakamisesta. Kauniit kuvat ja osuvat tekstit. Nauratti tuo ’poliittisesti korrektimpi nimi’. Näinhän se on, mutta onneksi syreeni ei nimeään tiedä, voi vain nauttia saamastaan ihailusta (ja kukintojen tuoksu on niin hyvä).
ReplyDeleteVoi kesä! Vielä on aikaa kärvisteltävänä ennen kevään saapumista.
Onneksi Moskovan Kaunotar on aivan viaton, syytön kaikkeen ja kaunis kukkanen vain. Luultavasti sen jalostajakaan ei ole ollut mikään hirviö, uskotaan ainakin!
DeleteOn tässä vielä kärvistelyä, mutta täytyy sanoa, että talvi sujuu puutarhablogien parissa oikein hyvässä seurassa ja kanssakärvistelijöiltä saa lohtua ja tukea.
Hyytävän kylmänä ja megatuulisena päivänä ovatkin kesäiset kuvat kuin lämmintä lääkettä! Luulin aikoinaan hankkineeni Moskovan kaunottaren, mutta kukkien avauduttua se osoittautuikin aivan toiseksi. Vaan enää en aio tuota kaunotarta hankkia, juurikin nimensä vuoksi! Ruusutarhan uudesta kesästä voi varmaan alkaa jo unelmoida, niin kauniilta siellä näyttää. Ihana kukkaniitty naapurillasi!
ReplyDeleteTänään on tuntunut todella kylmältä.
DeleteVoi harmi, että kasvi joutuu nimensä takia boikottiin, mutta ymmärrän kyllä. Niin harmittaa tuo itänaapurin toiminta, että esimerkiksi tietyn niminen tee on tässä taloudessa boikotissa :-D
Minullakin tuo Moskovan kaunotar on mutta pieni vielä ja kaunotar on. Ihania kesämuistoja vaikka kukintojen kautta . Napurisi kukkapelto on kyllä ihana
ReplyDeleteKesä ja kukat <3
DeleteHienot kesäkuvat ja -tunnelmat! Eikö 'Moskovan kaunottarelle' löytyisi jotain "virallista" nimihirviötä, tyyliin XCQ26Ö, jota voisi käyttää silloin kun nimi muuten olisi poliittisesti sopimaton? :D
ReplyDeleteMehitähdet ovat yllättävän sitkeitä. Minulla taitaa olla tuota samaa (seittimehitähti ilmeisesti). Sillä kun on vielä luonnostaan villapaita päällä, niin se tuntuu sietävän ihan mitä tahansa. Laitoin kivikkorinnettä tehdessäni niitä suoraan kiven päälle ehkä sentin multakerrokseen ja siihen ne ovat juurtuneet tiukasti kiinni. Samoin kyllä tekevät muutkin mehitähdet ja pallomehiparta.
Pionisi räikeä väri sointuu todella hyvin taustan harmaaseen kiveykseen ja laukan limensävyiseen siemenpalloon. Ja tuo naapuriesi kesäkukkaniitty on kerrassaan hurmaava.
Hehe! Moskovan Kaunottaren virallinen nimi on valitettavasti 'Krasavitsa Moskvy', mutta vanha käytäntö on jo pitkään ollut käyttää heittomerkkejä myös muunkielisissä käännetyissä nimissä.
DeleteSeittimehitähti tuo taitaa olla. Ihan ihme, että se selviää niin karuissa olosuhteissa, mutta hyvä niin.
Pioni kyllä siirtyi jo keskikesällä tontin yläosiin, en vain kestänyt katsella sitä enää.
Pionin väri on kaunis. Etenkin näin marraskuussa :D
ReplyDeleteKiva vastaus haasteeseen!
Jos olisi marraskuussa kukkivat pioni, niin sietäisin sen olevan jopa tuon värinen ;-)
Delete