Wednesday 19 October 2022

Kuivan paikan kurjenmiekkapenkki

 Kukkia odotellessa

Hankinpa muutama viikko sitten lisää parrakkaita kurjenmiekkoja. Pidän niistä oikein todella paljon, mutta niille vain ei ole tarjolla sellaisia olosuhteita, joissa ne kukkisivat oikein hyvin. Paikan pitäisi olla aurinkoinen – sen suhteen ei ole ongelmaa etelärinnepuutarhassa – mutta muun kasvillisuuden ei pitäisi varjostaa juuripötkylää. Se nimittäin virittää kasvin kukkimaan, se juuripötkylän auringonsaanti.
Yksi kohta, jossa ne ovat tontillani hyvin kukkineet, on vanhemman talon edusta, kivijalan eteläpuolella.

Siihen istuttelin nyt lähes kaikki uudet hankinnat. Kaivoin lisäksi paahdepenkistä pois kaikki parrakkaat kurjenmiekat, sillä ne eivät ole siellä kukkineet vuosikausiin. Verikurjenpolvet ovat levittäytyneet niiden juuria varjostamaan. 
On jännä nähdä, mitkä lajikkeet enää olivat niistä hengissä, sitten aikanaan, kun kukkivat tässä. Jos kukkivat.
Tarjolla olisi sitten oranssin ja punaruskean sävyjä korkeissa ja keskikorkeissa lajikkeissa (eli tarha- ja helluntaikurjenmiekat) ja lähinnä vaaleansinisiä kääpiökurjenmiekoissa. Nehän kukkivat vähän eri aikoina niin, että matalimmat aloittavat ja korkeimmat ovat myöhäisimpiä.

Samalla kiinnitin huomiota siihen, kuinka mäkimeiramit kukkivat yhä vain oikein komeasti. Lokakuussa ihan täydessä kukassa! Ovat ne mainioita.
Tämä on kuistityömaa, vanha kuisti oli laho ja uusi tulee sitten joskus, kun minulla on siihen varaa.

Paikan pitäisi olla pötkyläjuurisille kurjenmiekoille mieluisa, sillä se on kuuma ja kuiva. Elokuisessa kuvassa näkyy, kuinka nurmi on keltainen. Vihreät läntit ovat kuivuudenkestävämpiä siankärsämöä, mataraa, mäkimeiramia ja jopa ahdekaunokkia ja kylämaltsaa, ne kaikki osaavat tuottaa haarovaa maanmyötäistä kasvillisuutta, kun nurmea leikataan. Ja sietävät kuivuutta.

Ransu esittelee. Tämä on heinäkuulta, ruusuja kukkii ruskopenkissä ja syreenipuskan takana.

Vaikka nurmikko kulottuu, mäkimeirami kukoistaa mitä kuivimmissa paikoissa. Kesällä se on yksi parhaista perhoskasveista, nyt taitaa olla jo pari viikkoa siitä, kun olen edellisen kerran nähnyt perhosen.

Keski- ja loppukesällä iirispenkissä kukkii tähkälaventeli 'Hidcote', se on kauniin tummakukkainen. Kurjenmiekoista kun ei loppukesän kukkia tule kuin harvoin, ja minun puutarhassani ei niin onnellisesti ole käynyt ikinä. 

Kesäkuu on kurjenmiekkojen aikaa. Tai kääpiökurjenmiekat taitavat aloittaa jo toukokuussa. Niistä ei yksikään tänä vuonna kukkinut – eipäs, kun kukki, mutta se oli muotopuutarhassa. 
Tämä on tarhakurjenmiekka 'Louvois', hengästyttävän ihanan värinen, joka kukki tänä vuonna ekaa kertaa, toivottavasti näemme hänet vielä usein!

Tänä vuonna ei helluntaikurjenmiekka 'Red Zinger' kukkinut, niinpä tässä sen kukka viime vuoden kesäkuulta. Siinä on mahtava väri.

Olen joskus hommannut paahdepenkkiin 'Constant Wattez' -helluntaikurjenmiekan, ja se kukki kerran (kuva on vuodelta 2014), eikä ole sen jälkeen kukkinut. Ensi kesänä saan jännätä, olisiko tämä niiden joukossa, jotka olivat paahdepenkissä vielä hengissä ja siirsin nyt kivijalan eteen kurjenmiekkapenkkiin.

Tarhakurjenmiekka 'Kent Pride' kuuluu ikuisiin lemppareihin hienon värinsä puolesta ja siksi, että asuin ja opiskelin Kentissä vuosikaudet. 
Taustalla kukkiva sinileimu kuuluu puolestaan lukuisaan joukkoon kasveja, jotka ovat pihaltani hävinneet. Vuosia se jaksoi kukkia ennen kuin hävisi. Voisin hankkia uuden, jos muistaisin joskus. Tämäkin kuva on vuodelta 2014, jolloin 'Kent Pride' kukki viimeksi!

Molemmat kurjenmiekat kukassa paahdepenkissä kesällä 2014. Kuva on nostalgiamatka eiliseen; tuntuu, että tuostahan on ihan hetki vain, eikä mitään ole muuttunut, mutta jotain on sentään. Olen saanut tuon peitetyn ikkunan kunnostettua ja paikoilleen, taloon on uusittu katto, puretun kuistin tilalla ollut kiviröykkiökin pikku hiljaa hävisi, kun jaksoin pyöritellä niitä kivimuuriksi. Kurjenmiekkojen taustalla ollut lautakasa on jatkojalostettu muiksi projekteiksi. Ja 'Marleena' on kasvanut.

Takaisin viime kesään. Muutama vuosi sitten siemenestä kasvatettu tulikukka 'Southern Charm' on kukkinut vanhan talon kivijalan edessä parina kesänä. Toivon, että siitä tulee pitkäikäinen ilo.

Tässä penkissä kasvaa entuudestaan vain pari vanhaa tulppaania, muistaakseni 'Carnaval de Niceä'. Lisäsin sipuli/mukulakasvien joukkoon tänä syksynä myös 'Sheila Ann Germaney' -kurjenmiekkaa. Se on niitä pikkuisia aikaisin keväällä kukkivia kurjenmiekkoja, ihana vaaleansininen väriltään. Nyt tämä on toden teolla iirispenkki.
Ja kevät saa tulla!


Helluntaikurjenmiekka Iris Intermedia-Ryhmä
Kääpiökurjenmiekka Iris Pumila-Ryhmä
Mäkimeirami Origanum vulgare
Sinileimu Phlox divaricata
Tarhakurjenmiekka Iris Germanica-Ryhmä
Tulikukka Verbascum
Tähkälaventeli Lavandula angustifolia

30 comments :

  1. Ihanat kurjenmiekat! Olen miettinyt, että laittaisin sipulit ruukkuun kaupungissa parvekkeelle talven yli ja veisin ne kukkapenkkiin maalle keväällä. Mitä ammattilaisena tuumaat tästä -onnistuuko?

    Ystävällisesti
    Aila

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä varmaan onnistuu, olen itsekin istutellut niitä mukuloita/sipuleita ruukkuun joskus. Olisi hyvä saada pidettyä ne jossain pimeässä ja viileässä ainakin pari kuukautta, tai ne kukkivat muuten aivan liian aikaisin, luulisin. Parveke on kyllä hyvä, jos ruukku vain ei jäädy läpikotaisin. Näin saat varmaan ihailla niiden kukkia rutkasti aiemmin kuin ne puutarhassa kukkisivat.

      Delete
  2. Hmm, taisit ratkaista ongelmani että miksi osa kurjenmiekoista kukki ja osa ei; aurinkoa juuripötkylälle. Pitääpä korjata tilanne - emäntä

    Mä autan - Max

    ReplyDelete
    Replies
    1. Max auttaa :-D
      Tämä auringontarve koskee vain niitä kurjenmiekkoja, joilla on paksu juuripötkylä ja "parta" alaterälehdillä. Eli siperiankurjenmiekkoja ja sellaisia ei tarvitse istuttaa ihan pintaan. Max varmasti auttaa kaivamalla vähän, jotta näkyy, onko juuripötkylää vai ei ;-)

      Delete
  3. Uusi kurjenmiekkapenkki on hieno idea siksikin, että kurjenmiekkojen kukat näyttävät upeilta harmaata kivijalkaa vasten. Toivottavasti kotiutuvat ja kukkivat ensi kesänä loisteliaasti.
    Vautsi, miten kaunis tulikukka 'Southern Charm' on. Siementääköhän se yhtä tehokkaasti, kuin ranskantulikukka?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta. Jos vain suinkin kukkivat nyt tässä sitten :-D
      Nämä risteymätulikukat eivät taida levitä ollenkaan niin kuin muut lajit. Kerran aiemmin minulla oli tällainen persikkainen ja se sittemmin hävisi. Tämä on nyt siemenestä kasvatettu, toivon, että jaksaa tuottaa joitakin taimia edes niin, että joku jatkaa sukua, jos/kun emotaimi kuolee. Eivät taida olla kovin pitkäikäisiä, mutta toista kesää se tuossa kukki jo. Siementaimia en ole huomannut, mutta olen kyllä vähän myllännytkin, ehkä ovat kuolleet. Siemeniä voisi vielä yrittää kerätä talteen, jos löydän. Tuollaista herkkua haluaisi katsella jatkossakin.

      Delete
    2. Sitten on vain hankittava niin iso pussi siemeniä, että niistä kasvattamalla saa kasvin pysymään kauan omassa pihassa - jos se sattuu sanomaan hyvästit.
      Laitoin sinulle haasteen. Tässä linkki: https://rikkaruohoelamaa.blogspot.com/2022/10/kuusi-kuvaa-kesasta-haaste.html#comment-form

      Delete
    3. Totta! Pitäisi saada onnistumisprosenttia myös korkeammaksi. Taisin saada alkuperäisestä siemenkylvöksestä yhden taimen istutettavaksi asti, siksikin olen niin ylen tyytyväinen tuohon hurmaavaan tulikukkaan. Voihan olla, että vieressä nousee niiden muiden saman kylvöksen myöhemmin itäneiden siementen versoja, kun tietysti istutin koko potin tuohon.
      Ihanaa, kiitos haasteesta!

      Delete
  4. Kurjenmiekat varmasti viihtyvät uudessa paahdepaikassa, ainakin aurinkoa riittää eikä vesi kiusaa. Taitaa olla minullakin parin partakurjenmiekan siirto parempaan paikkaan ensi kesänä, kukkivat todella huonosti nykyisillä paikoilla, juuri ei ole riittävästi auringossa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuossa räystään alla on todella kuivaa, etenkin, kun kattorempan yhteydessä tuli räystäskourut. Se on varmaan pötkyläjuurisille kurjenmiekoille sopivaa. On kyllä tosi haastavaa saada ne istutettua riittävän pintaan. Tai kyllä ne itsekin työntävät juuriston avulla itseään enemmän pintaan, pitää vain katsoa, että eivät peity.

      Delete
  5. Luulis, että kurijenmiakat tykkäävät tuasta paikasta ja kukkimattomakki rupiaa elpymähän. Ihanan färisiä sun miakat, varsinki 'Louvois'.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luulisi, joo, ja ainakin tuo 'Red Zinger' on kukkinut monena vuonna, tänä vuonna vain ei. Toisaalta vaaleansiniset jo vuosikausia sitten hankitut kääpiökurjenmiekat eivät ole ikinä kukkineet tuossa. Mutta nyt on niin paljon erilaisia kurjenmiekkoja samassa paikassa, että saa nähdä, keksinkö, mitä lajikkeita ovat, sitten/jos kukkivat!

      Delete
  6. Minäkin siirsin nämä pötkylät nyt valoisampaan paikkaan kun kukinta harveni ja todennäköisesti siitä syystä että pötkylät eivät saaneet enää niin paljon aurinkoa. Toivottavasti molemmat saamme nauttia kukinnasta. Kauniita on sinun lajikkeesi ja tuo tulikukka on erittäin ihanan värinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti saamme ensi kesänä kauniita kurjenmiekkojen kukkia!
      Nyt kävin keräämässä viimeiset varret tulikukista, toivottavasti saan joitakin siemeniä talteen, jos emokasvi kuolee talven mittaan. Nyt siinä on kyllä vihreä lehtiruusuke, mutta talvesta ei koskaan tiedä.

      Delete
  7. "Ja kevät saa tulla!" :DDD Ehkä hieman aikaista vielä tähän aikaan, vaikka melkein voisin ollakin samaa mieltä asiasta. Ainakin tämä loppusyksy voisi jäädä välistä ja vaikka alkutalvikin, hypättäisiin vain suoraan keskitalven lopuille ja siitä kevääseen.
    Toivottavasti kurjenmiekat nyt viihtyvät tuossa ja kukkivat komeasti ensi kesänä. 'Red Zinger' on upea tuota harmaata kiveä vasten. Kurjenmiekat eivät todellakaan ole helpoimpia mahdollisia kukitettavia. Saa nähdä, kuinka käy omilleni ensi kesänä. En ole noita pötkyläjuurisia uskaltanut hankkia lisää kun eivät entisetkään suostu kukkimaan. Pitänee vain jakaa niitä eri paikkoihin, jos löytyisi joku nurkka, missä kukkisivat. Yksi rutikuiva ja paahteinen kohta vielä tontilta löytyisi, kun kaivaisi siitä nurmikot pois edestä. Ehkä ensi kesänä...?
    Kivaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No joo, sikäli liian aikaisin, että lokakuu on oikein kivaa syksyaikaa, ja esimerkiksi japaninlehtikuusen ihana ruska on vielä edessäpäin, ja moni muu. Täällä on vielä aika vihreää. Joulu-tammikuun saisi kyllä pyyhkiä kalenteristani yli, eikä helmikuullakaan oikeastaan mitään tee, paitsi että sen lopulla saattaa jo lumikellojen nuppuja näkyä. Ihan tosissani kyllä olin! Naureskele sinä vain siellä, lupsakka savolainen.
      Kurjenmiekat saattavat kyllä tarvita jotain lannoitettakin. Enpä ole aiemmin uhrannut ajatustakaan asialle. Vaikka luujauhoa tms. Olisi sellaisen levityksen vaiva kukkien väärti. Minulla onkin tässä kertynyt tuhkaämpäri lähes täyteen, käyn viskaamassa sitä niille ja keväällä tutustun niiden lannoitustarpeisiin tarkemmin. Haluan nimittäin tosiaan nähdä niitä ihania kukkia!
      Hyvä suunnitelma ensi kesälle kaivaa lisää nurmikkoa pois ;-)
      Kiitos, aurinkoista viikonloppua sinullekin! Täällä on niin ihmeellisen tyyntä, että kuulen seinäkellon tikittävän. Yleensä aina humisee ja suhisee sen verran, että sitä ei kuule, nyt ihmettelin tovin, mikä ihme tuo tikittävä ääni on :-D

      Delete
    2. Juu, vieläkin hihittelen asialle. Minä voisin skipata vuodesta neljä kuukautta lokakuun puolestavälistä helmikuun puoleenväliin. Hallat, tuulet ja sateet ovat jo pudottaneet tai ruskettaneet melkein kaikki ruskalehdet puista ja koko ajan on märempää, pimeämpää ja kylmempää. Vuoden parhaat palat on nähty ja vain jämät on jäljellä. Helmikuun puolivälissä alkaa sen sijaan olla jo aika valoisaa ja vaikka onkin vielä täysi talvi, on suunta jo selvästi kevättä kohti.
      Sain muuten sellaisen vinkin eräältä kurjenmiekkaharrastajalta, että siperiankurjenmiekat tykkäisivät hapahkosta maasta. Mahtaakohan noiden paksujuuristen kanssa olla sama vai pitääkö niille sitten olla kalkitumpi kasvualusta? En tullut sitä kysyneeksi ja nythän se on jo myöhäistä. Tuli vain mieleen tuosta tuhkaämpäristä...
      Toivon todella, että viikonloppu olisi aurinkoinen. Toistaiseksi on nähty vain paksua pilvipeitettä silloin kun ei sada. Meillä harvemmin tuulee niin kovasti, ettei seinäkellon tikitystä kuulisi. Voin kyllä kuvitella hyvin sen tunteen, mikä tulee kun onkin yllättäen ihan hiljaista.

      Delete
    3. Ahaa, kiinnostava tieto siperialaisen suhteen. Luulisin, että parrakkaat kurjenmiekat eivät ole happaman maan kasveja, kun ajattelen, kuinka loisteliaasti ne viihtyvät esim. Ranskan Rivieran kalkkikivipitoisissa puutarhoissa. Mutta täytyy nyt siitäkin ottaa selvää. Tuhkat kyllä meni jo kurjenmiekoille, kävi sitten miten kävi.
      Toivottavasti siellä paistaa oikein komeasti viikonlopun kunniaksi!

      Delete
    4. Niin voisi kuvitella. Olen minäkin kurjenmiekoille kalkkia tai tuhkaa käynyt silloin tällöin ripsauttamassa sen kummemmin miettimättä. Nythän tässä on talvi aikaa selvitellä asiaa. Ainakaan siperialaisille en ensi keväänä kyllä tuhkaa ripottele, jos vaikka sitten vihdoin alkaisi kukkiakin näkyä.
      Tänäänkään ei aurinkoa näkynyt mutta ei sadettakaan (yöllä tosin oli satanut). Leppeä ja tyyni sää kuitenkin oli, joten ulkona tarkeni pitkästä aikaa puuhailla. Huomenna kai pitäisi auringon ainakin kurkistella, jos ei uskalla ihan pilvettömältä taivaalta porottaa.

      Delete
    5. Otin kiinnostuksesta nyt heti selvää asiasta. Mikään kurjenmiekka ei näytä olevan happaman maan kasvi, siperialaisillekin sanotaan, että maa saa olla neutraali tai lievästi hapan (tsekkasin englanninkieliset lähteet, kun niistä saa yleensä laveimmin tietoa). Parrakkaille ihan vaan neutraali pH, mikä meillä kyllä tarkoittaa kalkitusta/tuhkaa tms. paitsi ehkä täällä ei tarvitsisi, mutta johonkin se tuhka on nakattava :-D Mutta on kyllä kiinnostavaa nähdä testisi tulos, että jos et kalkitse/lannoita siperialaisia keväällä, tuleeko sitten kukkia.
      Täälläkin on mennyt pilvisempään suuntaan. Viikolla oli monia päiviä, kun oli vuoroin pilvi, vuoroin aurinko, se oli ihan kivaa.

      Delete
    6. No sinähän nopea olit! Kiitoksia tiedoista! Sillä se harrastaja varmaan sanoikin, että hapahko eikä hapan. Eli saa kalkita harvakseltaan :P Jollain niitä pitänee kyllä lannoittaa; se kun on yleensä ollut minulla kompastuskivenä ylipäätään kasvien kanssa.

      Delete
    7. Hehee, sama täällä. Ehkä ei pitäisi sadatella kasveja, kun voisi ihan kaivaa lannoitepurkin kaapista ja kokeilla ensin sen kanssa, olisko vaikutusta.

      Delete
  8. Upeita värejä noissa iriksissä! Nille pitääkin varmaankin olla oma kukkapenkki, kun naapurit tahtovat tulla niitä muuten liian liki.
    Pitäisköhän kokeilla meilläkin talon etelänpuoleista reunaa? Siinä vain on styroksia, että en tiedä viihtyisivätkö, mutta ainahan voi kokeilla jo olemassaolevilla...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niissä on todella lähes epäuskottavia kukkavärejä ja väriyhdistelmiä. Voisit tosiaan kokeilla jollakin jakopalalla omasta kurjenmiekasta ens alkuun.

      Delete
  9. Toivottavasti uusi iirispenkki on nyt hyvä. Minulla on nyt jakopala tuosta Louvois-iriksestä. Toivon kovasti, että paikka sille ei ole liian huono. Mutta aika harvoin ne voivat silti kai kukkia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti penkki on hyvä ja saamme nauttia Louvoisin kauneudesta sekä siellä että täällä. Olin istuttanut sen ensin paikkaan, jossa se peittyi liiaksi muuhun kasvillisuuteen, niinpä se kukki ekaa kertaa vasta tänä vuonna vuosien odottelun jälkeen.

      Delete
  10. Voi kun iiristen siirto upean kukinnan aurinkoisessa penkissä. Itselläni on samansuuntaiset haaveet, mutta taitaa olla iirikseni kaikki kadonneet muiden kasvien varjostukseen. Täytyy siis aloittaa alusta. Aivan ihania värejä parrakkaissasi on tuloillaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Parrakkaat kurjenmiekat jotenkin kutistuvat, jos olosuhteet eivät miellytä, mutta joskus minipieneksi näivettynyt yksilö sitten viihtyessään alkaakin taas kasvaa, niin kävi tänä vuonna yhdelle muotopuutarhassa asuvalle kääpiökurjenmiekalle. Kun vielä saisi peurat olemaan nyhtämättä niitä maasta!

      Delete
  11. Taas tuli tärkeää tietoa ja ymmärrys siitä, miksi omat kurjenmiekkani kukkivat niin huonosti; liian vähän aurinkoa pötkylälle! Onpa muuten upean värisiä yksilöitä, harmi, että eivät ole jatkaneet kukkimisiaan myöhemmin tai muuten runsastuneet.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti nämä nyt alkavat kukkia paremmin,kun saavat aurinkoa. Pintaan istuttamisen ongelma on kyllä se, että peurat nyhtävät niitä jatkuvasti maasta, nytkin oli pari reunimmaista ylletty vetämään, kun suojaverkko on etureunastaan matalalla, löysin ne nurmikolta lojumasta. Eivät ne onneksi juuria syö, mutta haluavat syödä lehtiä ja siinä nykäistessä nousee koko kasvi. Ei ihme, jos kasvavat huonosti.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!