Tuesday 17 May 2022

Tulppaanien juhlaa

Yhtäkkiä tulppaaneja poksahtelee auki siellä sun täällä! 

Raitatulppaani 'Quebec', joka oli lähes ensimmäinen avautunut tulppaani, kukkii yhä. Kiitos viileiden säiden! Pilvisäällä kukat ovat supussa ja niiden sävyt ovat tavattoman kauniit. Vieressä nousevan kiinanpionin puna ja kuvan vasemmassa reunassa ehkä erottuvat punaiset raunioyrtin nuput sointuvat tulppaaniin, samoin rikkaruohona nousevat mesiangervon lehdet. 
Olen perustanut tämän penkin niin, että en hävittänyt luonnon kasvillisuutta, mutta se tarkoittaa sitä, että mesianergoa nousee vieläkin. Olen kitkenyt sitä maltillisesti, sillä sen lehdissä on koristearvo ja kukat syötäviä sekä todella maukkaita teeksi kuivattuna. Mutta mesiangervo leviää tiiviillä juuristollaan, joten tarkkana sen kanssa saa olla.
Raunioyrtti on ehkä kasvuhaluiltaan sopiva kumppani mesiangervolle, vaikka tämä ei niitä kovin leviäviä lajeja olekaan. Ostin tämän kirjavalehtisenä 'Goldsmith' -lajikkeena, ja lehdet olivat tosiaan hienot, mutta kasvi taantui parissa vuodessa pelkästään vihreälehtiseksi. Pidän siitä kyllä tällaisenakin kovasti.

Tässä rinteessä alkaa olla monenmoista väriä. 'Quebec' -tulppaaneista edempänä kukkii 'Orangery' -narsisseja, niiden takana rotkolemmikki, jonka ostin myös kirjavalehtisenä, mutta se on nykyisin vain vihreälehtinen. Sitä on liikkeellä! Taustalla on vielä iso pehko tarhavarjohiippaa ja kevätesikkojen keltaista kukkailoa esikkopellossa. 

Toukokuun valo! 
Tässä 'Quebec' -tulppaanit ja pari narsissia näkyvät taustalla varjoisaa kivimuuria vasten, kohta kukkaan puhkeavasta rusotuomipihlajasta oikealle. Rusotuomipihlaja kasvaa keskellä ruskopenkkiä, ja kuvassa näkyykin syy istutusalueen nimelle. Se on parhaimmillaan loppupäivästä ja illalla (kuva on otettu noin kello viisi), ja kasvien oranssit, keltaiset ja ruskeat sävyt hehkuvat kauneimmillaan iltavalossa.

Keisarinpikarililja 'Early Dream' on toiveiden täyttymys, hehkuvan oranssi, vähän vaaleampi kuin lapsuudenkotini keisarit. Erittäin valovoimainen tyyppi. Lajikenimi viittaa aikaiseen kukintaan, mikä saattaa toteutua lyhyemmän talven maissa, mutta meillä pohjolassa kaikki tapahtuu niin rytinällä, että ainakin minulla tämä kukkii nyt samaan aikaan kuin muutkin keisarit.
Ruskopenkissä kukkivat lisäksi hempeän aprikoositorviset 'Palmares' -narsissit ja vielä aikaiset 'Jetfire' -syklaaminarsissitkin kuvan oikeassa reunassa. Niiden kaveriksi on nousemassa jos jonkinlaisia tulppaanin nuppuja.

Tulppaaninnuppuja nousee vielä lisääkin tuolla ruskopenkin jatko-osassa, joka tulee tänä kesänä yhdistymään yhteensä isommaksi alueeksi. 

Tämä on nyt toinen kevät, kun peura-aitani on ollut riittävän korkea, tukeva ja tiheä, että peurat eivät ole käyneet syömässä tulppaanejani (ja kaikkea muutakin, kuten liljanvarsia). Ihmeellistä ja ihanaa!
Elän silti jännityksessä, sillä joudun olemaan loppuviikon poissa kotoa ja toivon, että tänäkään aikana ei peura vieraile. Toivon myös, että on mahdollisimman viileää, jotta nuput eivät ehdi kukkia ja lakastua poissa ollessani, se olisi kauheaa! Hieman – mutta vain todella hieman – liioitellen totean, ettei haittaa, jos vähän luntakin leijailee.

Mitähän tuonne rautapenkin viereen syksyllä istutin...? Puutarhapäiväkirjan mukaan 'Blushing Apeldoorn' -tulppaaneja, sipulit muuten löytyivät Nauvon Salesta. Niitä samoja on ruskopenkin alkuperäisessäkin osassa, ja ovat hyviksi osoittautuneet.

Tässä ensimmäinen niistä vanhoista, vuosia sitten istutetuista taitaa jo olla auki, se on alussa tuollainen keltainen, mutta terälehtien ulkoreunat saavat vähitellen ohuen oranssin sävyn. Oikein täydellinen väri ruskopenkkiin!
Apeldoorn-lajikkeet ovat darwinhybriditulppaaneja ja varsin luotettavia kukkimaan vuosikaudet. On silti suoranainen ihme, että tästä nousee näinkin paljon tulppaaneja, sillä tässä oli jääkausi talvella.

Ransu esittelee.
Ransu aiheutti ison säikäyksen aamupäivällä, kun se sai jonkin kohtauksen, mutta ilmeisesti kyseessä oli painajainen tai muu unissa saatu säikähdyshepuli. Tarkkailen sitä silti haukkana, mutta poika on käyttäytynyt normaalisti iltapäivän.

Ruskopenkistä ylös mäkeä on villi punainen penkki, joka on vähän liian kesävarjoisa tulppaaneille, mutta niin vain sielläkin muutamia tulppaaneja nousee ja ensimmäinen jo kukkii. Tämä on papukaija-mix-pussista peräisin. Tummalehtinen on metsätyräkki 'Chameleon'.

Eniten tulppaaneja on muotopuutarhassa, vaikka en syksyllä istuttanut tänne yhtään uusia. Hyasintitkin ovat vuosikausia vanhoja. Ne ovat viihtyneet todella mukavasti.

Tämä trio aiheuttaa niin paljon tuoksua muotopuutarhaan, että lämpimänä, tuulettomana päivänä haju on lähes sietämätön. Tuulettomia päiviä on onneksi hyvin harvoin.
Nämä kukkasävyt toimivat kivan pastellisena kimarana: edessä 'Pink Pearl'; karmea väri, joka tässä toimii, keskellä ja takana viileänvaalea 'Top Hit' ja keskellä sininen 'Delft Blue'.

Kuva toisesta suunnasta kohti talon sokkelia. Huomaa, että olen maalannut sen muotopuutarhaan sointuvaksi.
Hempukat 'Candy Prince' -tulppaanit ovat äklöjä niin nimeltään kuin väriltäänkin ja sopivat tähän kuin nappi. Se on aikainen ja melko matala.

Seuraan liittyy korkeampia, myöhemmin kukkivia. Tämä lienee 'Ballade'; liljakukkainen purppurainen, jossa on valkeat reunat. Ja hyasintit sen kun jatkavat ja jatkavat. Vähän kuin Englannin kuningatar.

Aikainen pioniristeymä 'Elizabeth Cahn' on jo tehnyt korkeat kukkavarret. Sen ympärillä on tulppaani 'Light and Dreamy', darwinhybridejä tämäkin.

Kauempaa katsottuna ei muotopuutarha mitään erityistä väri-ilottelua tarjoa, mutta kaikenlaisia kivoja kasvitapaamisia pitkästä aikaa.

Äskeisessä kuvassa edessä olevalla alueella kukkii kauniin sävyinen hyasintti 'Apricot Passion'. Edessä on monenlaisia tulppaanin ja laukan lehtiä ja juhannuspioni nousussa, aikainen pioni sekin.

Seuraavaksi ajattelin pistää isänmaallisen kuvan valkoisesta 'Exotic Emperor' -tulitulppaaniryhmästä sinisten helmililjojen keskellä, mutta näköjään unohdin valita sen mukaan. Tässä sama tulppaani toisessa penkissä, mutta jostain syystä paljon matalampana versiona, 'Persian Pearl' -tähtitulppaanien keskellä.
Mataluus voi johtua myyrien käytävistä. Kitkiessäni huomaan vähän väliä, kuinka kitkentärauta uppoaa koloon – siitä täytyy ihan pitää kiinni, jotta se ei putoa jonnekin maan uumeniin, siis liioittelematta! Maa on paikoitellen täynnä onkaloita. On suoranainen ihme, että näinkin paljon kasveja on siellä tallella ja pystyy nousemaan.

Sekin on ihme, kuinka monta tulppaania tässä kukkii, kun en yhtään uutta syksyllä muotopuutarhaan pistänyt. Olen jaksanut innostua tulppaaneista aika vähän kärsittyäni vuosikaudet siitä, että peura syö varsista ison osan. Ehkä vähitellen uskallan taas innostua.
Tämä ihastuttavan värinen kelta-valkoinen on 'Sweetheart', tulitulppaani tämäkin. Sieltäkin välistä kurkkii pieni tähtitulppaani 'Persian Pearl', taustalla hyasintteja.

Tässä penkissä on näitä purppuraisia hyasintteja, lajikkeet ovat 'Purple Sensation' ja 'Amethyst': hyvin lähellä toisiaan, niin etten ole varma, kumpi on kumpaa. Keskellä nousee persianpikarililjoja, nämä ovat talvehtineet tässä jo muutaman vuoden, mutta eivät onnistuneet vielä kukkimaan. Täytyykin muistaa lannoittaa, ja varmaan kastellakin, sillä minusta näiden varret ovat yleensä lähinnä näivettyneet.

Jospa viimein irtauduttaisiin muotopuutarhasta, mennään katsomaan kivipengermän päällinen Rohanin päädyssä. Sielläkin kukkivat 'Persian Pearl' -tähtitulppaanit – lempparini, siksi olen istutellut niitä sinne tänne. Tämä koko kohta on viime syksynä istutettu, siksi näitä on tässä näin paljon. Nämä ikävä kyllä hieman taantuvat, vaikka jokunen jää aina elämään vuodesta toiseen.

Pienten tähtien vieressä nousee korkeampia. Viininpunainen 'Merlot' kukkii seuraavaksi.

Olisiko pikkuinen, hehkuva 'Persian Pearl' kaunein tulppaani ikinä?

Tässä on yksi syy siihen, miksi haluan, että tulee mahdollisimman viileää. Kirsikkaluumu 'Nigra' on juuri aloittanut kukinnan. Ensin alaoksilla, sitten ylempänä.
Se kasvaa vähän villissä heinikossa autopaikan edessä, tämäkin on tällainen puolivilli alue. Heinän seassa voi nähdä pari pioninvartta ja tulppaaneja, jotka yllättävää kyllä ovat kukkineet tässä jo muutaman vuoden. Lajike on hempeän vaaleanpunainen 'Rosalie'. Hassua, sillä luen parhaillaan Anne Brontën kirjaa Agnes Grey ja siinä on Rosalie.

Preerialla ovat metsätulppaanit aloittamassa juuri kukintaa. Nämäkin kilpailevat kaikkein kauneimman tulppaanin tittelistä, nuo kaartuvat sirot varret ovat vastustamattomat.

Seuraavana päivänä katsoin ihmeissäni, mitä muuta tuossa on. Ihan maan tasalta on yhtäkkiä noussut kukka!
No mutta sehän on buharantulppaani. Ne ovat tuollaisia älyttömän matalia. Olen istuttanut niitä ruskopenkkiinkin, ja on ihme, että tätä vuoristolajia siellä vielä on, ainakin yksi tai kaksi, kun ottaa huomioon paikan talvimärkyyden. Ja sinne tämä on myös aivan liian matala – täytyy muistaa kaivaa ylös ja siirtää tänne preerialle nekin.
Kuten kuvasta huomaa, meillä on taas kuivaa, sillä edellisestä muutaman millin sateesta on viikko. Toivon, että viikonlopulle lupaillut sateet tulevat. Tuskin kuivuus näitä tulppaaneja haittaa, mutta montaa muuta kyllä.

Mutta onpahan juolavehnän kitkeminen helpompaa kuin koskaan. Vesimyyrät ovat syöneet niiden juuria niin, että juolavehnää lähtee irti kuin ilmassa olisi. Pidin preerian kitkentäpäivän ja se sujuikin odottamattoman nopeasti. Jotain hyvää niistäkin otuksista! Vaikka tälle alueelle syksyllä istuttamistani tulppaaneista näkyy kukkivan vain osa, niin olen silti iloinen, että jotain on jäljellä.

Buharantulppaania ei kovin usein myynnistä löydä, joten tartuin heti sipulipussiin, kun syksyllä sen Muhevaiselta löysin. Kukkien väri vaihtelee haalean keltaisesta kirkkaan oranssinpunaiseen, kauneimpia ovat minusta nämä vaaleat sävyt. Tämä lajike on 'Bronze Charm'. 
Buharantulppaanin lehdet ovat harmaanvihreät, kapeat ja yleensä kähärät; sekin on hauska yksityiskohta.

Lopuksi vielä metsätulppaani, eikö ole sulokkuuden huippu!


Buharantulppaani – Tulipa linifolia
Darwinhybriditulppaani – Tulipa Darwinhybridi-Ryhmä
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Liljatulppaani – Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä
Mesiangervo – Filipendula ulmaria
Metsätulppaani – Tulipa sylvestris
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Persianpikarililja – Fritillaria persica
Raitatulppaani – Tulipa Greigii-Ryhmä
Raunioyrtti – Symphytum
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Syklaaminarsissi – Narcissus Cyclamineus-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
Tulitulppaani – Tulipa Fosteriana-Ryhmä
Tähtitulppaani – Tulipa humilis

14 comments :

  1. Oi, kuinka ihana tuo metsätulppaani <3 Ja koko postaus hurmaavaa kevätkukkien loistoa <3 'Persian Pearl' tulppaanit pääsevät oikeuksiinsa auringon valossa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Persian Pearl täytyy tosiaan nähdä auringonkilossa, niin sen upeus paljastuu. Ihania nämä sirot luonnontulppaanit!

      Delete
  2. Ihana tuo hyasinttien värikimara! Ja noin monta tulppaania jo kukassa. Kevään viileydessä on hyvätkin puolensa. Yleensä tämä aika vilahtaa ohi nopeasti, mutta nyt saa nauttia ajan kanssa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyasinteilla saa niin helpolla hempeän pastelli-istutuksen, kun niissä on paljon tuollaisia yhteensopivia sävyjä. Ihan kuin valkoiset hyasintit olisi myyrä vienyt, niitä ei nyt ole, ja toisesta penkistä on myös tumma Woodstock hävinnyt. Voihan ne toki pakkanenkin viedä, mutta tänä keväänä on tosiaan maa täynnä onkaloita ja moni kasvi puuttuu.
      Sanos muuta, viileä toukokuu on kukkaihmisen toive. Kirsikankukatkin menevät hujauksessa ohi, jos on kovin lämmin.

      Delete
  3. Metsätulppaani on suloinen, on harmi ettei sitä löydy kovin helposti myynnissä. Tänä vuonna hyasintit kukkivat hyvin, monta vanhaa on noussut ja niissä on jopa kunnon kukinto.
    Toivottavasti Ransun kohtaus oli vain pahaa unta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, useammin saisi metsätulppaania ja muita luonnonlajeja näkyä kaupoissa. Sitä kasvaa myös ensimmäisen kuvan Quebec-tulppaanien lähellä, on kasvanut jo yli kymmenen vuotta, mutta ne eivät ole kukkineet vuosikausiin! Todella paljon lehtiä kyllä nousee, eli sipulit ovat selvästi lisääntyneet, mutta täytyy selvittää, mikä saisi ne kukkimaan. Preeria on kyllä paahteisempi paikka, jos se olisi enemmän mieleen (nimestä huolimatta).
      Ihana kuulla, että sielläkin on kunnon hyasintin kukintoja! On niin mukava nähdä, että kukinnosta ei ole tullut vuosienkaan päästä harva, vaan on kuin silloin ekana keväänä. Ihan ihmeellistä! Hyvä, paahteinen ja kuiva viime kesä oli kai niille mieleen.
      Kiitos, Ransu on ollut loppupäivän täysin normaali oma itsensä, minullakin alkaa henki kulkea.

      Delete
  4. Oi joi, oikein ahmin tämän postauksen kuvineen ja kaikkineen😍 Vaan ai kauheaa minä en ole havainnut vielä varjohiipan hiippaakaan, ovatkohan ne kuolleet?! Täytyy huomenna käydä heti tarkistamassa. Paljon esikoita ainakin on kuollut, omia siemenkylvöksiä😞 No täytyy vaan tilata uusia siemeniä🌱

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi miten ikävää, esikon siemenkylvötaimesi! Nyyh. Toivottavasti varjohiipat löytyvät, ne ovat niin hentoisia. Itse jouduin parissa paikassa niitä kaivamaan mukulaleinikkien rehevien lehtien keskeltä, ja toisaalla kuivien vaahteranlehtien seasta.
      Ihana kuulla, että ahmit, toivottavasti ei tullut sulatusongelmia! :-D

      Delete
  5. Tulppaanijuhlasi ovat innostavaa katseltavaa ja luettavaa ruudun tällä puolella. Persian Pearl on minusta yksi kauneimpia tulppaaneja, etenkin hieman nupullaan. Näköjään taantuu. Olen istuttanut sitä joka vuosi, mihin verrattuna nousevat on huomattavasti vähemmän.
    Hyasintit ilmiselvästi viihtyvät puutarhassasi. Tuollaisina isoina ryhminä ne ovat parhaimmillaan.
    Myyrät eivät ole mukavia puutarhakavereita. Positiivista sentään, että napsivat juolavehnän juuret helpottaen kitkemistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Persian Pearl ei valitettavasti lisäänny tai edes pysy samoissa määrissä kuin sitä on alun perin istutettu, mutta eipä niin taida tehdä oikeastaan mikään tulppaani, paitsi ehkä metsä- ja kääpiötulppaani oikein suotuisissa olosuhteissa.
      Oli yllättävän mukavaa, että juolavehnää näyttää hävinneen, samoin iso osa raunioyrtistä, jonka liiaksi levinnyttä kasvustoa olen yrittänyt saada kuriin preerian vierellä. Voipi tosin olla, että niitä nyt putkahtaa jostain muualta päin pihaa :-D

      Delete
  6. Myyrät voisivat keskittyä vain juolavehnän juurien syömiseen ja jänikset voikukkiin. Ihanaa, että olet nähnyt niitäkin tulppaaneja nyt, joiden istuttamisesta on aikaa. Sinulla on todella, todella ihanan näköisiä alueita siellä kukassa. Hyasintti, tulppaanit, narsissit. Ihan kohta on meilläkin.

    Tänne en toivo enää yhtään lunta. Varsinkaan lumen jäämistä maahan, sillä silloin jänikset tulevat ruokailemaan puutarhaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuolla kuvailemallasi tavalla olisivat myyrät ja jänikset puutarhurin parhaat ystävät! Olin kyllä iloinen havaitessani juolavehnän ja ongelmallisesti levinneen raunioyrtin katoa. Siinä ovat myyrät olleet avuksi.
      On mukavaa, että joka vuosi tuntuu nousevan joitakin jopa todella kauan sitten istutetuista tulppaaneista. Ihania kukka-alueita, ja itselleni tärkeintä tuntuu olevan se, että kaikkia yksittäisiä pääsee tarkkailemaan, en niin välitä siitä, ovatko istutusalueet täpötäynnä kukkia. Oikeastaan istutusalueeni ovat varmaan aivan liian sekalaisia, kun on tsiljoonaa eri kasvia, mutta on niin kivaa, kun on monenlaista seurattavaa.
      Voi hitsi, no teille en toivo lunta sitten. Meille kyllä, tai mitä tahansa veden olomuotoa, sillä pe-la luvatut sateet on nyt tyystin peruttu. Tilalla on sateen todennäköisyysprosentti alle 10 eli se pienin. Hö.

      Delete
  7. Oi, minä niin tykkään noista muotopuutarhan äklöistä sävyistä! 'Persian Pearl' tulppaanit ovat myös kauniita. Niitä olen tainnut ennenkin ihastella blogissasi. Mahtavaa, että aitasi on pitänyt peurat poissa. On myyristä sentään jotain hyötyäkin, kun helpottavat kitkentähommia. Olisipa tosiaan mainiota, jos ne Vaalean vihreään kommentin tavoin keskittyisivät pelkästään rikkaruohoihin. Sinulla on puhjennut jo ihanan moni tulppaani kukkaan. Minulla vasta kolme nuppua on auennut. Liljapenkin tulppaaneista ei vieläkään näy jälkeäkään, joten kaiketi niiden suhteen on jo heitettävä toivo. Harmillisesti ne olivat pihani lempparitulppaaneja, joita odotan keväisin kaikkein eniten. No, ehkäpä olemme syksyyn mennessä muuttaneet muualle ja pääsen luomaan ihan uusia lemppari-istutuksia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pastellisävyt yhdessä ovat kyllä tosi herkkuja!
      Voi ei, toivottavasti löydät vielä lempparitulppaanisi. Mutta kutkuttava on myös ajatus, että syksyllä saatat upottaa lempparitulppaaneja ihan uuden puutarhan multaan!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!