Sunday, 8 May 2022

Jouluruusut kuin jalokivet

 Ah, saimme sadetta!

Toissa iltana pystytin sadevesitynnyrit räystäiden alle, sillä meillä ei enää ole ollut yöpakkasia lähes viikkoon. Eilen iltapäivällä sitten satoi jonkin verran – mittariin kertyi vain 2 mm, ja tynnyrien pohjalle noin 10 cm, mutta sekin on paljon parempi kuin ei mitään. 
En muista, koska viimeksi satoi. Ilmatieteen laitoksen mukaan 14. huhtikuuta (tosin tiedot eivät ole täältä, vaan 20 km kaakkoon) ja se on ehkä totta. (Meillä kylläkin sataa vähemmän kuin 20 km kaakompana.)

Tuon ensimmäisen kuvan laitoin siksikin, että se on näkymä kuistilta ja siellä huussin takaa pilkottaa valloittavia jalokivivärejä. Ei niitä kuvasta erota, mutta mennään lähemmäs katsomaan.

Huussin takana, lehtomaisessa rinteessä, jota myös Rivendelliksi kutsutaan, kukkivat tarhajouluruusut. Ilta-aurinko nostaa niiden jalokivisävyt esiin. Tuossa on rubiinia ja peridoottia ainakin.

Yksi rubiini-siementaimi kukkii ylempänä rinteessä vinon kirsikan alla. 
Pystykiurunkannus kukkii kaikkialla. Punarinta, peippo, kottarainen, rastas livertää. Voi tätä ihanaa aikaa!

Se tarhajouluruusu, joka tuli ensimmäisenä kukkaan ja kesti jo avautunein kukin 10 cm:n uuden lumikerroksen ja tulvan, on yhä kukassa ja siinä on uusi nuppukin, tuon keskimmäisen kukan tyvellä.

Safiiria edustaa kaitaimikkä 'Blaues Meer'. Muistin väärin, että tämä olisi lehtoimikkä, mutta ei ole. 

Näkymä pitkin pihan länsireunaa on tähän aikaan vuodesta parhaimmillaan, kun yllä kasvaviin saarniin ei vielä ole lehdet puhjenneet. Ison juuren takaa alkaa jouluruusualue, narsissejakin siellä on, ja luonnonkasvina kevätesikkoa, siinäkin ovat jo ensimmäiset pari kukkaa auki!

Yhtäkkiä on tarhavarjohiippakin aloittanut kukinnan. Sen alla kukkivat valkoiset posliinihyasintit, kevätlinnunherne nousee kiemuraisena kohta kukkimaan.

Tässä sama kohta kauempaa iltapäivän valossa. Ensimmäiset kauluskukkaiset narsissitkin avautuvat ihan justiin patsaan eteen. Ja löysin seljakämmekän lehtiruusukkeet!

Alempana rinteessä, niin ikään kivimuurin edessä, on ruusuherukka avannut ensimmäiset kukkansa.

Jo nuput ovat herkullisen punaiset, mutta avonaiset kukat huomaa siitä, että paikalla on heti kimalaisia. Koska yhdessä puskassa on varmaan tuhansia kukkia, ja niitä avautuu vähitellen, on kukinta-aika pitkä.
Ruusuherukan värimätsäys, samoin kuin kukinta-ajan mätsäys, tarhavarjohiippaan on niin täydellinen, että olen istuttanut myös tämän juurelle tarhavarjohiippoja, mutta ne eivät ole vielä asettuneet oikein viihtymään. Elossa ne kumminkin onneksi ovat.

Vähän kauempana kivimuurista on ruskopenkki, ja sen keskellä kasvava rusotuomipihlaja on myös tulossa kukkaan. Näkymä näiden kahden nuppuisen pensaan kanssa on aivan ihana. Ruusuherukan takana kasvaa sirotuomipihlaja. Kaikki on nyt niin nuppuista ja herkkää!

Ah toukokuuta!

Ruskopenkissä on tulossa kukkaan keisarinpikarililja 'Early Dream', jo muutama vuosi sitten istutettu, mutta ei vielä kukkinut. Nyt on tulossa kukkia ja sävy näyttää juuri lupaavan vaalean oranssilta, mitä pitikin!

Siinä se on, vähän yksinäisenä ruskopenkissä, mutta toivottavasti se tekee useita kukkavarsia seuraavina vuosina. Sirottelin kaikille keisareille luujauhoa ennen sadetta. Sen pitäisi auttaa kukkimaan, ja omalla järjellä ajateltuna oikea aika on nyt, kun lehdet ovat vielä vihreät. Voi olla, että koko sipuli menee lepotilaan niiden lakastuttua. Ja jos sipulissa ei ole toimintaa, ei se lannoitettakaan ime.

Läheisessä villissä punaisessa penkissä ehtii 'Vivaldi' varmaan ensin kukkaan. Tänään ensimmäinen terälehti jo kääntyi ulospäin.

Ruskopenkistä alemmas, pyöreän metallipenkin keskellä kasvava kiinanpunapuu näyttäisi olevan elossa; ihan kuin sen silmut pullistuisivat. Sen ympärille syksyllä istutetut tulppaanit eivät myöskään kuolleet jääkauteen. Tämä alue tulee yhdistymään ruskopenkin kanssa, jolloin siitä tulee soikio pyörylän sijaan.

Kantatakin voisi, ja kaikkea. Päivä ei yhtäkkiä riitä alkuunkaan kaikkeen, mitä pitäisi. Mutta voi tätä toukokuun valoa! Tästä on haaveiltu yhdeksän kuukautta.
Nyt nautitaan!


Kaitaimikkä – Pulmonaria angustifolia
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kevätesikko – Primula veris
Kevätlinnunherne – Lathyrus vernus
Kiinanpunapuu – Metasequoia glyptostroboides
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Seljakämmekkä – Dactylorhiza sambucina
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum

26 comments :

  1. Ai jestas, ku siälä o viheriää ja vehemasta. Ja jalokiviä mones paikas. Tua ruusuherukkaki olis nii hiano, mutten taira eres kokeella. Siksi viluunen paikka tämä.
    Meillä tuli eilee portinpiälen vesikeruupisteelle sentäs n.30cm vettä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin vehmasta on, että naapurit ovat jo käynnistäneet ruohonleikkurinsa. Itse himmailen vielä, sillä se ei ole lempipuuhia. Ruoho on oikeasti pitkää vasta parissa kohdassa.
      Ruusuherukan väri on niiiin herkku! Mutta voi hyvin olla, että sitä kannattaa kokeilla vain I-II-vyöhykkeille.
      30 cm on aika hyvin, onnittelut!

      Delete
  2. Kauniita jouluruusuja, aivan ihania värejä. Paljon siellä on myös perennoja isossa kasvussa. Tuntuu, että meillä on vielä lähinnä aikaisia sipulikukkia kukassa. Pian toki tuolla tapahtuu, tänään huomasin imikät kukassa.
    Ruusuherukat ovat kauniit. Tänä talvena suojelin ruusuherkukan kunnolla, nyt tänä vuonna toivon näkeväni siinä kunnon kukinnan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Teillä mennään varmaan jossain vaiheessa ohi keväässä, yleensä teillä päin on kai lämpimämpi toukokuu kuin täällä muutama-asteisen meren keskellä. Mutta tänä vuonna teillä kesti ikuisuus lumien sulamisessa!
      Täällä omalla tontilla näkee myös isoja eroja kasvupaikoissa. Osassa on vasta lumikelloja nousemassa maasta, ja jouluruusujenkin ensimmäiset versonkärjet, kun tuolla huussirinteessä ollaan täydessä kukassa ja lumikellot jo ohi.
      Hyvä juttu, että sait kunnolla suojattua ruusuherukan ja toivottavasti näet runsaan kukinnan!

      Delete
  3. Kylläpä siellä on kaunista kukintoo. Jouluruusut meilläkin alottelloo vaikka pakkasta vielä yöllä on ollutkin. Tuo ruusuherukka on hieno. Meille sato vettä ihan runsaasti perjantai illansuussa, mittari ei vielä oo paikoillaan, vaan isot lätäköt tul. Lauantaina järvi vapautu jäistä, ei ennee näy saarien rannoillakaan jäitä, vaikka lunta maastossa paikoin onkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täälläkin oli pitkästä aikaa pakkasyö, mutta pari astetta vain onneksi. Jotkut siemenkasvatuksetkin ovat jo ulkona, ja äsken huomasin ikkunasta vieneeni yhden sisäkukankin jo ulos ja unohtaneeni sen yöksi. Se on vähän nuokkuva, mutta elossa kai :-D
      Kevät etenee sielläkin! Se on iso asia, että järvi vapautuu.

      Delete
  4. Todellakin ihanat jalokivivärit, tuollaisista näkymistä minä vasta haaveilen. Ehkä joskus saan jouluruusuja lisää ja ne viihtymään kiurunkannusten ja muiden suloisen kukkijoiden keskellä. Omat varjohiippani ovat onneksi talven jälkeen elossa, mutta eivät vielä kuki. Selvästi siellä on kevät edellä myös tuomipihlajien suhteen. Ihanaa aikaa toden totta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti saat oman jouluruusuniityn! On vähän mystistä, missä ne viihtyvät. Olen istutellut kokeeksi vähän eri paikkoihin ja osassa ovat hävinneet, osassa pilkistää vasta nyt versonkärkeä maasta.
      Onneksi varjohiippasi ovat elossa! Täälläkin tuossa ruusuherukan tyvellä olevat kolme ovat vasta hentoja versoja, kun ylempänä rinteessä jo kukkii. Kasvupaikka näyttää vaikuttavan suuresti.
      Ihanaa toukokuuta!

      Delete
  5. Sinulla on maan kaunein huussin tausta.Tänään onkin käytävä katsomassa, aikovatko omat ruusuherukat kukkia. Elossa ainakin ovat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana kuulla, että ruusuherukkasi ovat hengissä! Toivottavasti pian kukkivat.
      Hih, tuo huussin tausta on vähän vahinko. Huussin rakensivat edelliset omistajat, ja aluksi keräsin sen taakse risuja. Seuraavana keväänä huomasin, että risukasan viereltä nousee kevätesikkoja. Tuli kiire siivota kasa pois; paikalta paljastuikin hieno lehtomainen kasvillisuus.
      Se on tavallaan hassu paikka, tavallaan ihana, sillä se on "salainen". Tulevan kotini tuvan länsi-ikkunasta näen paikan toisaalta oikein hyvin, joten sitä tulee sitten ihailtua aiempaa enemmän.
      Koska ulkovessakausi on jo alkanut, käyn nytkin ihastelemassa monta kertaa päivässä - asialla ja ilman.

      Delete
    2. Aivan ihana vahinko. Hyvä, että huomasit esikot ja raivasit risut pois. Asenna huussin kulmalle auton peruutuspeili siten, että pääset ihailemaan huussin taustaa asiakäynninkin yhteydessä.

      Delete
    3. Tontin reunalta tuli alussa raivattua melkoinen vesakko, mutta onneksi ei tullut samalla tuhottua esikkoaluetta. Hih, peruutuspeili-idea! :-D

      Delete
  6. "...- Kuin jalokivet" on kyllä juuri oikea ilmaisu! Olen kevään mittaan nauttinut kovasti postauksistasi ja mielessäni ajatellut, että puutarhasi on kuin Aarrearkku. Kevääseen heräävä luonto näyttää taas kerran ihmeellisen voimansa ja salaisuutensa. Marrrosta maasta on sinulla siellä noussut toinen toistaan kauniimpia muotoja, värejä ja arvaan, että myös tuoksuja. Monista viehkeistä yksityiskohdista syntyy taatusti hurmaava kokonaisuus. Vuorokauden kuluessa vaihtuva valo vielä varmaankin muuttaa näkymiä ja tunnelmia päivän mittaan aina uudeksi. Kyllä kevät on hienoa aikaa! Täällä mantereen lounaisessa kolkassa on myös kuivaa ja aarteita saa vielä odotella, mutta sitäkin tarkemmin nyt huomaan jokaisen esiin puhkeavan viherryksen ja jokaisesta ehdin myös iloita erikseen.
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana kuulla, että olet tykännyt jutuistani! Kaikkea nousee ja vielä odotellaan nousevaksi, on tämä kiehtovaa aikaa. Kun mukaan saa tosiaan vielä tuoksut ja lintujen liverryksen, ei ihanampaa pysty kuvittelemaan missään olevan.
      Muutaman päivän päästä oli ennusteessa joku sade, toivottavasti se tulee myös.
      Totta tuo on, että nyt ehtii iloita jokaisesta. Se on hienoa.

      Delete
  7. Kaikenlaisia pieniä ja isoja yksityiskohtia sinulla :) Vihreyttä ja valoa. Täälläkin on valoa, vihreys vasta heräilee hiljalleen.
    Tuosta patsaasta tulee mieleen viime kesänä nähty Kolin patsaspuisto. Ei siellä nyt juuri tuollaista ollut, mutta oli mukava seikkailla puutarhassa ja metsässä ja ihailla kasvien ohella patsaita, pieniä ja isoja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt on jo ihan hirveästi kaikkea, ja koko ajan lisää, kuten toukokuussa on tapana. Ihana valo! Iltamyöhällä on vielä valoa, ja aamuvarhaisella. Ei tarvitse pimeässä kompastella!
      Kolin patsaspuisto olisikin kiinnostava käyntikohde. Olen vähän miettinyt Kolilla käymistä, kun en ole ikinä poikennut, ohi vain mennyt.

      Delete
  8. Toukokuun valo on kyllä täydellinen! Ja kun näitä kuvia katsoo, sitä uskoo, että kyllä se kevät tulee tännekin vaikka viheliäisen kylmä onkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänäänkin tuli todella kylmä tuuli iltapäiväksi, vaikka ei niin jäätävä kuin eilen. Kaipa se tästä!

      Delete
  9. Ihana kasvipaljous, sulla menee varmaan puoli päivää pelkkään tepasteluun ja ihasteluun. Onneksi on jo tosi pitkät päivät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikkea täytyy käydä tarkastamassa vähän väliä, sillä monta kasvia on vielä nousematta ja silmuja puhkeamatta. Tämä on jännityksen aikaa, kun kasvien talvesta selviäminen vasta vähitellen paljastuu!

      Delete
  10. Kyllä nuo punaiset jouluruusut vaan sädehtivät jalokivien lailla, vaikka kamera ei ihan ehkä vangitsekaan niiden hehkua täydellisesti. Sen voi silti kuvitella. Ja tuo ruusuherukka sädehtii varmasti yhtä upeasti auringossa.
    Teillä on jo melkein täysi kesä, ihan vihreää joka puolella. Varmaan meilläkin muuttuu nyt näkymät hetkessä, sillä pari seuraavaa päivää pitäisi sataa vettä. En olisi sitä kaivannut, vaikka tällä kertaa sade sattuukin työviikon ajaksi. Oli vain edelleenkin joka paikka märkänä sulamisvesien takia. Yritän huiskia osan teille :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, kameralla ei saa ihan sitä, mitä silmät näkevät, ei värien moninaista hehkua eikä kimalaisten pörinää sun muuta ihanaa lisämaustetta.
      Ruusuherukka alkaa olla runsaammin jo kukassa ja väriä sitä myötä vähän vielä lisää, siitä tulikin otettua tänään monta kuvaa, täytyy ehtiä julkaista - nyt tapahtuu joka puolella kaikkea! Vihreää on tosiaan. Puissa ei sentään vielä lehtiä, mutta vaahtera taisi avata ensimmäisen kukkansa kimalaisen liikkeistä päätellen.
      Voi ei, teille saattaa tulla ihan kuravellikeli. Toivottavasti ei! Meillä tuulee nyt siihen malliin, että toivon äsken alkaneesta sateesta jotain osuvan maahankin, eikä menevän vain saaren yli ohi :-D

      Delete
  11. Nyt tosiaan riittäisi touhua pihamaalla;)
    Meillä viimeiset lumet sulasivat tänään! Pohjoispuolen katolta tippuneet lumet olivat tänä vuonna kyllä tiukassa, mutta kun tänään oli +17 astetta, se oli viimeisten lumien lähtö!
    Ja toisaalla puutarhassa kukkii jo vaikka mitä! Olenkin sanonut että meidän takapiha on IV-vyöhykkeellä ja etupiha V:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi päivä on pitkä, niin ehtii touhuta, vaikka silti ei ehdi alkuunkaan kaikkea mitä haluaisi.
      Kuulostaa siltä, että teillä tosiaan on kaksi eri vyöhykettä!
      Viime viikolla järkytyin, kun kävin niitylläni, ja siellä metsän varjostamassa reunassa oli ojan päällä vielä jääkansi, joka oli niin paksu, että kesti kävellä. Huh huh, kun kotitontilla ei ole näkynyt lunta enää viikkoihin.

      Delete
  12. Kuvia jouluruusuistasi olenkin jo odottanut! Niitä on niin ihanan paljon ja varmasti auringonpaisteessa näky on huimaava! Ruusuherukkaa on myös saanut ihailla muutamissa blogeissa, joten se saattaakin olla tulevilla ostoslistoilla :) Nyt on pidettävä silmät auki, että ehtii tervehtiä jokaisen uuden tulokkaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jouluruusuista voisi laittaa vaikka kuinka monta postausta, ja kuvata kaikkia erikseen, mutta kun on niin paljon muutakin raportoitavaa! Istutin alun perin muutaman taimen, ja nyt tuolla alueella on kymmeniä tarhajouluruusuja - koko ajan nousee lisää, isoja lehtiä näkyy siementaimista, jotka ovat ehkä kukintakokoisia ensi vuonna.
      Ruusuherukka ei ole mikään seinäruusu, sen väri on hurmaava. Tuulensuojaisessa paikassa se talvehtii hyvin ainakin täällä.
      Puutarhakierros on tehtävä monta kertaa päivässä :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!