Täytettä alppipenkkiin

 Löytyi pari aarretta, joita olen pitkään etsinyt, lisäksi sain ratkaistua mullantäyttöongelman. Joskus menee putkeen!

Tuli aika uusia yrttipenkin reunat. Se oli varsinainen kierrätyspenkki, sillä tein sen reilu kymmenen vuotta sitten, kun taloni kengitettiin: kehikko vanhoista huonoista hirsistä ja täyte talon entisestä multapenkkapohjasta, se kun vaihdettiin rossipohjaksi. Sehän on hiekkaista maata, sopii yrteille. 

Penkkiä oli myös pienenettävä, sillä 'Andenken an Ludwig Späth' -pihasyreeni tuli aikanaan istutettua liian lähelle, ja se on vielä kallistunut etelään eli yrttipenkkiin päin. Sen ja penkin välistä ei enää mahtunut kulkemaan.

Eilen, kun olin leikannut nurmen ja odottelin mahtavaa matalapainerintamaa sateineen, aloin purkuhommiin. Yrttipenkin poistettavassa päässä kasvoi ikivanha timjami, jossa ihme kyllä oli edelleen vihreitä oksia. Siirsin sen ja keltalehtisen mäkimeiramin ruusutarhaan. Sitten oli tämä pienen alppiruusun kokoinen salvia, sekin on kasvanut tuossa kymmenisen vuotta. Kylläpä aika rientää! 

Salvia siirtyi preerialle, mutta siitä varmaan toisella kertaa.

Hiekkainen, köyhä, rikkaruohoton maa on juuri omiaan alppipenkkiin. Olen jo pidempään kaivannut sinne täytettä, sillä rikot ja laukkaneilikat pyrkivät nousemaan maasta ja viime kesänä opin, että ne voivat myös kuolla siihen. Kuvassa on rusolaukkaneilikka 'Düsseldorfer Stolz'.

Multalähde oli lottovoitto, sillä mitään ravinteikasta pussimultaa ei alppipenkkiin voi laittaa. Se on kuiva ja tuulinen paikka, kevyt pussimulta kuorettuu tai lentää pois, eivätkä kivikkokasvit vettä pidättävää multaa kaipaa. Olin ajatellut hiekkaa tai soraa, mutta käytetty yrttien hiekkamulta on juuri hyvä. 

Penkissä oli aika paljon aukkopaikkoja, vaikka tästä kuvakulmasta se näyttää oikein rehevältä. Tuossa on kyllä jo uudet laukkaneilikat istutettuna.

Yksi penkin menestyjistä on harmaakynsimö, joka on tehnyt mukavasti siementaimia.

Fritillaria sewerzowii on elossa, mutta niistä kukki tänä keväänä vain yksi ja sekin lakastui hyvin nopeasti. Kuva on vapulta. 

Tähtitulppaani 'Albocaerulea Oculata' kuihdutti kukkanuput ennen kuin ne ehtivät avautua. Toivottavasti parempi onni ensi vuonna.

Viime kesänä Tromssan kasvitieteellisestä puutarhasta hankittu rikko Saxifraga fragosoi teki ensimmäisen kukkavartensa juuri, kun olin lähdössä kaupunkiin. Tuskailin, ehtiikö se kukkia poissa ollessani. En edes tiedä, millainen kukka tähän tulee!

Ei ehtinyt kukkia ohi, ensimmäinen kukka on nyt auki! 

Huippua, että se selvisi talvesta hengissä. Laji on kotoisin Iberian niemimaalta ja Etelä-Ranskasta ja se menee lepotilaan keskikesällä, lehdet menevät suppuun. Sehän sopii tänne, kun keskikesällä meilläkin on yleensä rutikuivaa.

Siitä puheen ollen: ei sitä sadetta eilenkään tullut. Silmälasissa huomasin kerran yhden pienen pisaran pihalla puuhaillessani. Harmaa pilvimassa oli kyllä tulossa luoteesta, mutta Iniön kohdalla se päätti vaihtaa suuntaa ja meni Ahvenanmaalle päin. Illansuussa alkoi aurinko paistaa, se siitä sadepäivästä.

Seuraava, tiistaille luvattu matalapaine vähenee sekin mitä lähemmäs tullaan. Jotenkin näin käy tosi usein!

Kohtahan saa jo nurmikonleikkuun lopettaa, kun se lakkaa kasvamasta. Viime vuosina on ollut tällaista yllättävää tilannetta, että nurmi alkaa kulottua keltaiseksi jo toukokuussa.

Ruusujuuri Rhodiola pachyclados kukkii myös, tämän kukkia en muista aiemmin nähneenikään. On kasvanut tässä jo pari vuotta.

Taimi myytiin maksaruohona, sellaisia ovat kauppojen taimietiketit aika usein. On kai tämä joskus maksaruohoksi sitten luettu.

Kaupunkireissulla löysin uuden mätäslaukkaneilikan viime vuoden keväällä menehtyneen tilalle. Se oli tuolloin vihreänä ja kukkanuput tehneenä, kun alkoi huhti–toukokuussa kuivua. Samoin menehtyy aika moni pihani kasveista, muun muassa taas kerran syksyllä istutettu palloesikko oli huhtikuussa vihreänä, mutta toukokuussa jo kuollut.

Ihanaa, että löytyi uusi, ja tässä on aiempaa kauniimpi värikin! En oikeastaan tykkää yhtään aniliinista, jollaiset laukkaneilikoiden kukat useimmiten ovat. Tykkään vain itse kasvista, joten kukkia on siedettävä. Tämän haileanvärisen muoto on "New Zealand Form".

Tuolla uusi mätäslaukkaneilikka on, harmaakynsimöiden keskellä. Pisaralaukka on jo tehnyt kukkanuput.

Alppipenkin itäpäässä kukkii kohta valkotupsulaukka, sen alla kääpiöneilikka on täynnä kukkanuppuja.

Kaupunkireissulta löytyi myös rusolaukkaneilikka 'Nifty Thrifty', jota olin havitellut vuosia. Mikä riemunkiljahdus! Nappasin kaksi taimea ja juoksin kassalle.

Ostin tätä kerran yhden, kymmenen vuotta sitten, ja istutin vähän huonoon paikkaan. Silloin alppipenkkiäkään ei vielä ollut. Taimi tietysti kuoli ensimmäiseen talveensa. Siitä pitäen olen etsinyt uutta. Nyt minulla on paikka ja strategia. Peittelen alppipenkin talveksi.

'Nifty Thrifty' on, kuten kuva osoittaa, kirjavalehtinen. Sen lehdissä on ohut vaalea reunus. Ihan mahtavaa! Kukkien väristä viis, kun on kirjavalehtinen laukkaneilikka!

En huomannut ottaa kokonaiskuvaa alppipenkistä, mutta tuolla se on, navetan eteläseinustalla. Hyvin kuuma paikka. 

Edessä on kaadettu kuusenrunko, ja koska se on tarkoitus käyttää navetan takaseinän kengittämiseen, kuorin sen. Hiki lensi, voin sanoa.

Ylärinteessä on hedelmätarha, vilkaistaanpa sinnekin, kun kaikki on nyt ihanasti kukassa.

Luumut/kriikunat kukkivat aivan ihanasti, myös se iso, joka heilui ja kun otin kiinni ja ravistin, kuului juuristosta riks raks. Voihan olla, että se heittää veivinsä myöhemmin.

Kuvan vasemmassa alanurkassa on rusokirsikka, joka ei tänä vuonna kukkinut, mutta kun otetaan huomioon paha vesimyyrätilanne, olen valtavan onnellinen siitä, että sitä ei ole syöty, se ei heilu ja on tullut kunnolla lehteen.

Aikaisin keväällä lähes kaatunut 'Arttula' -hapankirsikka ei halua avata lehtiään eikä kukkanuppujaan, mutta toivon, että sillä olisi riittävästi juuria jäljellä elämiseen. Viime vuoden keväällä samoin jurottanut 'Musta Rudolf' -omena on myös hitaasti tulossa lehteen, se onneksi selvisi juuriston syömisestä, mutta toipuminen ottaa aikansa.

Tuomi kukkii ja tuoksuu. Halusin, että tämä yksi säästetään, kun tontin yläosan vesakko aikanaan raivattiin. Lempparipuita.

Tontin märin paikka ei vielä kuivalta näytä. Tämä näkymä on kostean kevätniityn ja mutapuutarhan yli Rohaniin. Siellä japaninkirsikka 'Royal Burgundy' pistelee parastaan. 

'Royal Burgundy' ei jurota, minkä toivon tarkoittavan riittävän kookasta elossa olevaa juuristoa.

Aurinkoista sunnuntaita (tänne sadetta)!

Hapankirsikka – Prunus cerasus

Harmaakynsimö – Draba incana

Japaninkirsikka – Prunus Sato Zakura -Ryhmä

Kääpiöneilikka – Dianthus subacaulis

Luumu – Prunus domestica

Mätäslaukkaneilikka – Armeria caespitosa

Pihasyreeni – Syringa vulgaris

Pisaralaukka – Allium carinatum ssp. pulchellum

Rusokirsikka – Prunus sargentii

Rusolaukkaneilikka – Armeria maritima

Tuomi – Prunus padus

Valkotupsulaukka – Allium orientale