Ensimmäinen Koska kukkii -haasteen huti

 Eilen oli ensimmäinen veikkaamani kukan avautumispäivä Hiidenkiven puutarhassa -blogin aloittamaan Koska kukkii -haasteeseen. Tässä olivat oman puutarhan veikkaukseni:

Narsissi 'Cassata' 30.4.

Kirjopikarililja 11.5.

Tulppaani 'Quebec' 5.5.

Hämyvuokko 12.5.

Kostealla kevätniityllä ovat ensimmäiset kirjopikarililjat juuri nousseet. Niiden vieressä nousee myös 'Flore Pleno' -puistolumikelloja, vasta vappuna! Enpä muista toista kevättä, että näitä näin myöhään nousisi. Tuolla näkyy ihan maan tasalla pilkottavaa valkoista nuppua. Osa tuppaista on jo ollut kukassa jonkin aikaa. 

En usko, että lumikelloja on aiemmin pihallani noussut samaan aikaan, kun posliinihyasintit jo kukkivat, yleensä näissä on kuukauden ero, ainakin.

Kirjopikarililjan ensimmäisen kukan ennustin avautuvan 11.5., se voi pitää paikkansa. Tuossa menee vielä tovi.

Tässä näkyy samalla kevätniityllä niitä lumikellotuppaita, jotka ovat jo kunnolla kukassa. Taustalla, hyvin lämpimällä ja suotuisalla paikalla kivipengermän eteläpuolella, on narsissi 'Cassata', jonka veikkasin tulevan kukkaan jo eilen eli 30.4. 

Pieleen meni. Tämän kuvan otin eilen. 

Viime yö olikin sitten lämmin, yön ali oli yli +2 astetta. Ja nyt tuntuu lämpimältä (jos on tuulensuojaisessa kohdassa).

Niinpä tämän aamupäivän puutarhakierroksella Mustin kanssa huomasimme yhtäkkiä, että ensimmäinen 'Cassatan' kukista on avautumassa!

Muutama metriä ylempänä, kuusten alla, on kalvaspikarililja ampaissut ylös. Laitoin verson havaittuani sen päälle äkkiä suojan, sillä kun kyse on ainokaisesta, on sen varjeleminen erityisen tärkeää. Mutta sitten käy näin, ja tuossa kukka on kyllä syöntivaarassa.

Narsisseja on jo kukassa, sillä kauluskukkainen 'Cassata' ei ole aikaisin. Tetenarsissit aloittivat jo viime viikolla hedelmätarhassa ja koivikossa, ja eilen avautuivat ensimmäiset 'Jetfire' -syklaaminarsissit. 

Tänään tämä ihana, vaaleankeltainen 'Elka' avautui. Tämä on triljoona kertaa kauniimpi kuin tetet, joita en olekaan itse hankkinut, vaan saanut. Ja kivojahan nekin ovat.

'Elka' kukkii ruusutarhassa yhdessä pikkukäenrieskojen kanssa. Kuten myös ensimmäinen pelto-orvokki. Tämä söpöliini on yksivuotinen rikkaruoho, mutta osaako tuota nyt rikkaruohona ajatella.

Kuten kuvasta näkyy, meillä on jo rutikuivaa. Vähäisten lumien sulamisvesi ei pitkäksi aikaa riittänyt, ja vaikka syvemmällä maassa on vielä hyvinkin kosteutta, on pintamaa pölisevän kuiva.

Toivoin kovasti sadetta muutama päivä sitten, kun isoon osaan maata tuli lunta. Meillä satoi hetken muutama pisara, mutta muuten päivä oli tuulinen ja aurinkoinen, kuten kaikki muutkin. Katsoin Ilmatieteen laitoksen sadekartasta, kuinka ovelasti sadepilvet meidät kiersivät. Rintama oli tulossa suoraan kohti, kun se alkoikin kiertyä pohjoisemmas ja sieltä myötäpäivään – jossain vaiheessa satoi meistä pohjoiseen, itään ja etelään, ja täällä vain aurinko paistoi.

Ruusutarhan jatkeena on preeria ja siellä ensimmäinen kääpiötulppaani avautumassa.

Tulppaanikisassa voiton vei kuitenkin 'Persian Pearl' -tähtitulppaani. Tämä kumppaneineen kasvaa muotopuutarhassa, ja onneksi ne joten kuten viihtyvät vuodesta toiseen. Lisää ei ole tullut, vaan näitä on vähemmän kuin mitä olen vuosien saatossa istuttanut, mutta kokonaan nämä eivät ole hävinneet. Viime syksynä istutin pussillisen uudelle kasvupaikalle, mutta siellä on vasta pikkuisia nuppuja.

Alppipenkkiin istuttamani 'Albocaerulea Oculata' -lajikkeen nuput ovat valitettavasti kuivuneet. Se paikka on haastava, sillä nämä kaipaisivat keväisin kosteutta, mitä vuoristossa tulee lumien sulamisvesistä, mutta alppipenkissä ei ole lunta eikä sulamisvesiä. Olen nyt yrittänyt kastella ja simuloida vuoriston kevättä, mutta saa nähdä, auttaako se. Voi olla, että yksi nuppu vielä pystyy kukkimaan tai sitten ei.

Muotopuutarhassa kukkii ihanasti hyasintteja, näitä oli kuin varkain noussut kukkimaan vajaan viikon poissaoloni aikana. Sininen 'Delft Blue' on intensiivisen värinen ja selvästi hyvä lisääntymään. Oikealla viileän violetin-vaaleanpunainen 'Top Hit', toinen suosikkini.

Ja onhan muotopuutarhassa yhä lumikellonkukkiakin! Ällistyttävän pitkä kukinta-aika – viileydessä on syytä kiitollisuuteenkin. Tämä on 'Dionysus', mutta myös 'Hippolyta' sinnittelee vielä viimeisten kukkien voimin. Ennustin viikkoja sitten (vai kuukausi sitten?), kun tuli se lämmin hetki, että nämä pian kuihtuvat.

Arvelin hämyvuokon tulevan kukkaan 12.5., ja siinä olin aivan huithapeli, sillä en etsinyt viime vuodelta ensimmäistä kuvaa, kun kukinta alkoi, katsoin vain jokun kuvan, kun nämä kukkivat. Takuulla oli ensimmäinen kukka jo toukokuun alkupäivinä. Eikä näilläkään nupuilla kauaa mene, kun väriä näkyy jo.

Näistä alempana rinteessä on tulppaani 'Quebec', jonka ennustin tulevan kukkaan 5.5. Se voi mennä aika lähelle, sillä maanrajassa näkyy jo nuppu, eikä raitatulppaanin kukkavarsi ole kovin korkea.

Hämyvuokkoa kasvoi aiemmin täällä hieman ylempänä saarnen juurella, jonne sitä alun perin istutin. Vieressä oli tämä tarhavarjohiippa, jossa on jo kukkavarret. Sen kukanväri on herkullinen vadelmahillonpunainen, joka riiteli täydellisesti hämyvuokkojen kanssa. Hämyvuokon lajike on kai 'Robinsoniana', se hailukka epämääräinen violetti, oikeastaan ei mikään kaunis väri muutenkaan, varsinkaan väärässä seurassa. Viime keväänä yritin kaivaa huolellisesti jokaisen hämyvuokon juurenpalan tästä ja istuttelin niitä muotopuutarhaan, jonne väri sopii huomattavasti paremmin, ja ruusutarhaankin. Niissä en ole vielä huomannut nuppuja tai edes versoja, mutta hämyvuokon tummat versot ovat kyllä mestareita naamioitumaan paljaaseen multaan.

Vuokon juuria kaivaessa piti varoa, etten tuhoa ihanaa valkokukkaista posliinihyasinttia, kuvassa vasemmalla. Sitä kun on vain tuo yksi pieni esiintymä.

Muotopuutarhassa on täydessä kukassa toinen valkovuokko, nimittäin 'Virescens', tuo ovela, vihreäkukkainen lajike.

Valkokukkaisista sinivuokoistakin lupailin kuvaa. Ne ovat vähän kuivien lehtien peitossa, ja huomion vie niiden välissä jo korkealle noussut pioni 'Elizabeth Cahn', jonka perimässä on silkkipionia. Se selittää aikaisuuden. Silkkipionini ei tosin ole vielä näin pitkällä, mutta jaoin sen syksyllä ja se kasvaa Rohanissa, missä on selvästi kylmempää keväisin.

Kuvan oikeassa ylälaidassa on tulppaanin nuppu, jonka sointuvuutta pionivarsiin ihastelen joka kevät.

Loppuun vielä vappukukat: unkarinsinivuokko 'Blue Eyes'.

Iloista vappusunnuntaita!

Ransu tuli vielä kertomaan omat havaintonsa. Uuden sadon ruoho on noussut.

Rousk... maukasta... rousk... vappua!

(Luulisi mukavampiakin syömisasentoja olevan).

Hyasintti – Hyacinthus orientalis

Hämyvuokko – Anemone nemorosa, sinertävät ja punertavat lajikkeet

Kalvaspikarililja – Fritillaria pallidiflora

Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris

Kääpiötulppaani – Tulipa turkestanica

Pelto-orvokki – Viola arvensis

Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides

Puistolumikello – Galanthus nivalis

Raitatulppaani – Tulipa Greigii-Ryhmä

Silkkipioni – Paeonia wittmanniana

Sinivuokko – Hepatica nobilis

Syklaaminarsissi – Narcissus Cyclamineus-Ryhmä

Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum

Tähtitulppaani – Tulipa humilis

Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica

Valkovuokko – Anemone nemorosa