Wednesday 7 July 2021

Kukonlaulun aikaan

 Tänä kesänä on pari kertaa käynyt niin, että olen mennyt ulos kameran kanssa sellaiseen aikaan, jolloin yleensä vetelen sikeimpiä sikeitä.

Kumpaankin tapaukseen on syyllinen Ransu ja sen herkkä masu. Olen unen läpi kuullut kakomista, josta seuraa oksennus, aivan sängyn vierestä ja pompannut vetämään mattoja sivuun, jotta en taas joudu mattopyykille.
Viimeisin oli pari yötä sitten. Menin keittiöön hakemaan talouspaperia ja huomasin, että kyläniityn päällä oli paksu usva. Niin hieno, että oli hipsittävä kameran kanssa ulos, vaikka kello oli vasta puoli viisi.
Ensin otin pari kuvaa puutarhassa, tässä ruskopenkin kukkijoita taustanaan kyläniitty usvan peitossa.

Aamun sarastus ja usvainen maisema, hieno hetki.

Lähdin kylätietä pitkin, jotta sain näkymää paremmin kuviin. Peura huomasi tuloni.

Sillä oli kaveri. Ne lähtivät kohti metsää, kun lähestyin. Huomaatko kuvassa kaksi kummitusmaista peuranhahmoa?


Ransu lähti seuraksi.

Ja seurasi tiiviisti kannoilla myös kotiin päin. Jospa saisi aamupalaa niin aikaisin, ettei ikinä!

Aamun sarastaessa tassuttelimme takaisin kotiin ja sänkyyn. Kylläpä uni maistui!

Ensimmäinen aamuinen kuvaussessio oli lähes kuukausi sitten. Silloin kello oli lähes seitsemän, mikä on minulle vielä täyttä yötä. Kun menin vastaavassa tilanteessa keittiöön hakemaan talouspaperia, näin ikkunasta peuran heti aitani ulkopuolella. Pakkohan siinä oli mennä ulos katsomaan, ettei se vain tule pihalle!
Ei tullut, se hävisi, mutta totesin, että aamu on kaunis ja saan kerrankin kuvia, joissa valon suunta on eri kuin yleensä. Moskovan Kaunotar -syreeni ja kotipihlaja olivat täydessä kukassa. Olipa muuten vihreää, kun vertaa nyt kellastuneeseen nurmikkoon.

Rohan aamuvarhaisen valossa.

Kaikki oli aamukasteen kuorruttamaa.

Pojat tulivat esittelemään kasvimaata.

Loppuun täytyy pistää ilta-asioita viime päiviltä. Ystävä kävi ja opasti kiitäjäasioissa. Kuusamissa (kuvassa ruotsinköynnöskuusama 'Serotina') on makea, voimakas tuoksu öisin – en ollut tätä tajunnutkaan! Nyt tiedän, mistä ihana tuoksu tulvahtaa nenääni iltaisin. Tuoksu houkuttelee yölentäjiä kuten kiitäjiä. 
Eilen illalla otin kuvia. Kuvassa on ehkä mäntykiitäjä, se on melko tasaisen tumma. Ainakin niitä näkyi kuulemma runsaasti.

Matarakiitäjiä tiesin täällä olevan, sillä olen nähnyt niiden toukkia. Tällä on näyttävämmät värit, tiilenpunaista ja vahva kuviointi.

Tänään iltapäivällä huomasin kookkaan öttiäisen varjoliljassa. Otin runsaasti kuvia, ystävä kertoi tämän olevan etelänpäiväkiitäjä. Niitä ei kuulemma usein näe, sillä laji on eteläeurooppalainen ja vaeltaa Suomeen vain satunnaisesti. 
Olipa tuuria!
Tunnelmallisia aamuhetkiä ja tuoksuvia öitä sinullekin!


Etelänpäiväkiitäjä – Macroglossum stellatarum
Matarakiitäjä – Hyles gallii
Mäntykiitäjä – Sphinx pinastri
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Varjolilja – Lilium martagon

32 comments :

  1. Kiitos vinkistä, täytyykin liian aikaisin herätessä hypätä puutarhaan. Muistan kyllä, että joskus vuorotyötä tehdessä oli pyöräily aamuyöstä kuudelta lähes satumaista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onhan se, mutta jos ei ole aamuihmisiä, niin ei ole ;-)

      Delete
  2. Kiitäjät ovat upeita, tänä kesänä näin ensi kertaa elämässäni lehmuskiitäjän ja sain siitä vielä kuvankin. Ihan aamu-usva, se menee minultakin yleensä ohi sillä olen usvan aikaan unten mailla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ooh, lehmuskiitäjä piti ihan katsoa hyönteiskirjasta. Kiitäjiä olisi paljon, mutta harvoin niitä näkee. Ei tule mentyä hyttysten syötäväksi ulos seisoskelemaan, vaikka iltavirkku olisikin.

      Delete
  3. Mikä tunnelma kuvissa onkaan! Niistä tulikin mieleeni, kun lapsena ollessani vanhempamme herättivät meidät kerran todella aikaisin. Lähdimme autolla retkelle kauniille metsäniitylle katsomaan auringonnousua. Ja söimme tietysti aamupalan siellä.

    Etelänpäiväkiitäjän näkeminen onkin harvinaista. Meidän pihassamme voi välillä nähdä syreenikiitäjän vaaleanpunaisissa raidoissaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onpa ihana lapsuusmuisto ja hieno retki!
      Syreenikiitäjä olisi hienoa nähdä, en ole ikinä nähnyt, edes toukkana.

      Delete
  4. Aamuisin puutarhassa on kyllä ihana liikkua. Itsekin tykkään kuudelta lähteä ulos kissojen kanssa; on vielä ihanan viileää. Aamu-usva kuvat on hienoja! Ja tietenkin poikien kuvat <3 Pepsi ja Max haluavat kysyä pojilta, että onko nuo harvinaisemmat ötökät eksoottisen makuisia?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä en kyllä mene aamukuudelta ulos, sillä makeimmat unet vetelen kello viiden ja yhdeksän välillä :-D
      Pojat eivät vastanneet, ovatko maistelleet kiitäjiä. Ne ovat niin nopealiikkeisiä ja lentävät aika korkealla, eli epäilen.

      Delete
  5. Hieno usva leijuu maiseman yllä.
    Kesäaamut ovat vaan niin kauniita, vaikka minullakin ne pakkaavat menemään peitonalla...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, sielläkin! Vähän hämmästyin, miten moni kommentoi myös nukkuvansa tuohon aikaan. Luulin, että useampi ihminen on aamuvirkku. Ehkä he vain pitävät enemmän meteliä virkkuudestaan, niin luulin heitä olevan paljon. Peiton alla on hyvä olla!

      Delete
  6. Upeita ja niin tunnelmallisia kuvia. Usva leijuu kaiken yllä. Kuvista huokuu luonnon kauneus ja monimuotoisuus. Toivottavasti sinun ei kuitenkaan tarvitse lähteä joka yö usvakävelylle eli että Ransun maha olisi kunnossa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kesäaamun hetket ovat kyllä ihmeellisiä. Kylä hipihiljainen. Jotenkin epätodellista.
      Kiitos, Ransun masu on taas ollut kunnossa. Se menee välillä sekaisin milloin mistäkin.

      Delete
  7. Upeita tunnelmia! Varsinkin pörröinen Ransu kylätiellä. Yöt ja varhaiset aamut ovat kesäisin parasta aikaa. Me valvomme öitä ja ihmettelemme maailman kauneutta. Yöt ovat myös aikaa, jolloin näillä helteillä on jaksanut puuhastella jotakin ulkona. Ransulle terveitä päiviä ja öitä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu kiittää! Se on ihan kunnossa taas, mutta on pienestä pitäen oksennellut säännöllisesti, siis muutenkin kuin karvapalloja.
      Minä kyllä nautin helteistä, mutta kissat taitavat olla kanssasi samoilla linjoilla, illan viiletessä ne virkistyvät. Maailma olisi kyllä satumaisen kaunis aamuvarhaisella, jos silloin vain olisi useammin hereillä!

      Delete
  8. Välillä on kiva kuvata poikkeukselliseen aikaan. Saa todella erilaisia kuvia ja muutenkin näkee asioita vähän eri valossa. Onnittelut kiitäjistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tosiaan. Muuten tulee kuvattua samat kuvakulmat samassa valossa, suunnilleen :-D Kiitos, eiköhän kiitäjiä sielläkin ole etenkin, jos on kuusamia!

      Delete
  9. Ah, sait upeat kuvat aamu-usvan aikaan. Pitäisi joskus lähteä kierrokselle kukonlaulun aikaan, mutta laiska olen ollut. Monesti valvon keskellä yötä (kun ei saa nukuttua) ja aamulla sitten nukuttaa makoisasti tuohon aikaan.
    Tämä oli taas hieno juttu kokonaisuudessaan, oppia tuli kiitäjä-asioissakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinhän se on, että jos ei aiemmin kunnon uni tule, niin sitten aamuvarhaisella se tulee. Teillä olisi varmasti siellä järven rannalla aivan ihana aamuvalo.

      Delete
  10. Ihanat kuvat! Usvaisissa maisemissa on taianomaiset tunnelmat. Meillä ei olekaan näkynyt kiitäjiä, tosin enpä yleensä yöllä ole ulkona niitä etsimässäkään. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa olen kierrellyt puutarhassa mutta nyt sekin aika on mennyt kasvimaalla etanajahtiin. Saamarin nilviäiset pilaavat minulta, sadon, iltahetket puutarhassa ja vielä yöunetkin kaupan päällisinä! Jospa tänä iltana selviäisin etanajahdista nopeasti, niin pääsisin tutkimaan, ovatko kiitäjät löytäneet tännekin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi itku, toivottavasti etanat luovuttavat ja muuttavat muualle!
      Onnea kiitäjäbongaukseen!

      Delete
  11. Hienoja kuvia. Joskus herään itsekin kukonlaulun aikaan, mutta en saa itseäni niin virkeäksi, että olisin ulos lähtenyt. Tai edes katsonut ulos. Työaamuinakin tulee lähdettyä ovesta ulos vasta, kun on jo mentävä eteenpäin. Toki tuollainen spurtti yöllä herättää helposti.

    Usvan läpi näkyy peurat, hieno kuva. Mukava on myös ikuistaa puutarhaa aina välillä eri tunnelmissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulla kun näkyy tuo avara maisema keittiön ikkunasta, niin sen miltei pakostakin näkee. Oli kyllä harvinaisen hieno hetki, erityinenkin, kun en yleensä ikinä tuollaisia aamuhetkiä näe, liian sikeäuninen :-D

      Delete
  12. Kannatti lähteä kuvaamaan Sait todella ihania kuvia.
    Kaikkea hyvää sinne teille,

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Sylvi, hyvää kesän jatkoa teillekin! Toivottavasti teillä sataa enemmän kuin täällä, meillä on rutikuivaa.

      Delete
  13. Onpa upean näköistä! Ja ps. Sulo ei kyllä olisi jaksanut noin aikaisin kylille lähteä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sulo, unelmieni mies! Ei edes herättäisi kukonlaukun aikaan ♥

      Delete
  14. Mukava kuulla, että Ransulla ovat mahavaivat helpottaneet. Ikäviä tuollaiset vaivat. Ransu uskollinen ystävä, kun lähti mukaasi varhaisaamunkin kävelylle.

    Toivottavasti Mustilla menee yhtä lujaa kuin aina ennenkin, kovaa tulosta tekee myyrien suhteen, eikä helteet ole sitä, eikä ketään muutakaan teistä vallan läkähdyttäneet.

    Hyvää Kesäviikonloppua!

    T: Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransun vaiva on valitettavasti säännöllisesti toistuva, siihen ei ole löytynyt mitään varmaa syytä tai hoitoa. Voi olla, että sille tuli tavallista herkempi vatsa pienenä sairastetun loistartunnan takia, tai sitten sillä on muuten vain herkkä vatsa, joka menee sekaisin milloin mistäkin. Jopa siitä, jos se ei saa ruokaa säännöllisesti! Ransun mielestä saisin kyllä nousta joka aamu neljältä, se on aamuvirkku :-D
      Musti on tosi reipas. Ukkosyöstä huolimatta se kävi välillä nappaamassa myyrän, toi sen kurnuttaen sänkyni viereen ja kun olin heittänyt myyrän ulos, tuli se itse viereeni vähäksi aikaa nukkumaan, kunnes myyrähommat taas kutsuivat. Aamusta se yleensä nukkuu parhaiten vieressäni, silloin taidamme molemmat vetää vuorokauden parhaat unet. Kuumat päivänajat se on lojunut jossakin lempipaikoistaan varjossa heinikossa.
      Hyvää viikonloppua sinullekin!

      Delete
  15. Ransu on keksinyt, miten sinut saa ulos noin aikaisin, kun kissathan taitaa olla muutenkin öisiä liikkujia. Ihmisellä on kyllä mahtavat refleksit, kun jostain kuuluu kakomista ;D
    Teillä pojat osaa tosi säädyllisesti esitellä kasvimaata. Meillä tuo homma päättyis varmaan kaivuuhommiin ;)
    Hienot usvakuvat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Refleksit tosiaan :-D Jopa sikeän unen läpi ääni syöpyy tajuntaan ja voi sitä vauhtia, jolla pääsee sängystä ylös, ei minään aamuna muuten ole niin reipas ylösnousu.
      Voi ei, meillä ei ole kasvimaata onneksi käytetty silleen :-D Ehkä siksi, että kaivan muutenkin pihalla sen verran, että sieltä aina löytyy joku mulloksella oleva kohta. Ne ovat suosittuja.

      Delete
  16. Hienot usvakuvat! Kannatti herätä, vaikka syy olikin vähän tylsempi. Kai Ransu sai aikaisen aamupalakattauksen? ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No hmm, en nyt enää oikein muista! Varmasti laitoin muutaman nappulan sen kippoon, jos se oli tyhjä (jotta saisin jatkaa unia rauhassa ;-)).

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!