Reissumme alkoi helteessä. Päätimme mennä merenrannalle yöksi.
Sitä ennen pysähdyimme Oravaisissa syömään. Olen ihastellut Oravaisin avaraa merenlahtea aiemmin ohi ajaessani ja halunnut pysähtyä.
Yöpaikka löytyi Ohtakarilta, joka on superhyperihana pikku saari hiekkaisen Vattajanniemen kärjessä.
Kauniin hopeainen rantavehnä kruunaa rannat. Kengät tuli heitettyä pois ja hiekkaa löytyi varpaanväleistä varmaan vielä Norjassakin. Korvissakin sitä oli, sillä tuuli niin, että hiekka pöllysi.
Näkymä Vattajanniemen lintutornilta. Niemen tyvellä on myös Lohtajan kylä, jossa on erittäin hieno 1700-luvun puukirkko.
Kalajoen hiekkasärkkiä en ollut nähnyt, joten pysähdyimme pikaisesti katsomaan. Se olikin sellainen massaturismikohde, että mietimme, kuka tuolla haluaa olla! Aika moni, näköjään. Pian pois ja jonnekin rauhallisempaan paikkaan.
Seuraava yö meni Hettassa. Vähän tuli otettua kuvia. Ihastelin tienvarren kasveja erityisesti tuolla aivan pohjoisessa. Tämä on paluumatkalla Kilpisjärven ja Kaaresuvannon välillä. Kultapiiskua, horsmaa, siankärsämöä täydellisenä sekoituksena. Tässä kohdassa matkakumppani oli hillasuolla.
Muonionjoen rantaa Ollisonmukkan kohdassa.
Loppumatka tuli ajettua melkoista maratoonia, mutta ehdimme pysähtyä Pohjois-Iissä Hiastinlahden kohdalla, jossa on uimaranta, lintutorni ja lampaita maisemanhoitotyössä. Ja taas kulkeutui hiekkaa autoon.
Sitä tuli myös Norjasta, mutta ehkä siitä enemmän seuraavalla kerralla!
Kultapiisku – Solidago virgaurea
Rantavehnä – Leymus arenarius
.png)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
.jpg)
Sitä ollaan reissun päällä👍 Upeaa tosiaan tuo hopeinen rantavehnä😍
ReplyDeleteOltiin, oli vähän pikareissu.
DeleteRantavehnä on niin hieno, mutta ehkä parhaimmillaan vaalealla hiekkarannalla eikä puutarhassa, missä se kyllä leviää aika lailla :-D
Vattajanniemi ja Ohtakari ovat todella tutustumisen arvoisia paikkoja. Yhtenäistä vaaleahiekkaista rantaviivaa on yhteensä noin 15 kilometriä ja alue on Euroopankin mittapuulla mitattuna ainutlaatuinen.
ReplyDeleteVattajanniemi on rakasta lapsuusmaisemaani parhaasta päästä ja Ohtakarin idyllisessä kalastajakylässä on kesämökkimme jossa vietämme kesälomaa joka vuosi.
Voi että, jopas jotakin! Sinulle ihan tuttuja paikkoja. Ehkä ihanasta Vattajanniemestä ei kannattaisi puhua, jotta sinne ei tulisi samanlaista kansainvaellusta kuin hiekkasärkille? ;-) Oli niin ihanaa, kun oli nuo upeat kilometrien pituiset rannat ja vain muutama ihminen.
DeleteVoi iik, teillä on mökki tuolla mahtavan suloisella saarella! Kadekade!
Ihania kuvia ja varmasti hieno reissu! Minä en ole ikinä käynyt Norjassa. Ihme ja kumma, mutta sinne ei ole ollut asiaa.
ReplyDeleteVoi ihmettä! Kyllä ihmisen täytyy Norjassa käydä. Sinne voi tehdä vaikka tikusta asiaa, tai ilmankin asiaa voi mennä ;-)
DeleteOtsikosta ajattelin että olet tuonut matkamuistona vähintään ämpärillisen hiekkaa :)
ReplyDeleteMinulla on lastenlasten uimarantareissujen seurauksena autossa puoli uimarantaa ainakin hiekan määrästä päätellen.
Hih, no varmaan on hiekkapitoinen auto!
DeleteKeräsin pari palaa syvänmeren korallia ja simpukoita Norjan saarelta. Niiden mukana tuli taskuun sen verran hiekkaa, että kotona sain tehtyä minihiekkarannan kippoon. Myös makuupussista sai ravistella hiekkaa ennen pesukoneeseen laittoa!
Kaunis sekoitus luonnonkasveja. Useammin pitäisi pysähtyä ja jäädä tienpenkkoja ihastelemaan.
ReplyDeleteSanos muuta, mutta pysähtyminen ei aina ole kovin helppoa. Tienpientareilla näkee usein täydellisiä kukkaketoja.
DeleteIhania kohteita! Hienohiekkaiset merenrannat ovat minulle itä-suomalaiselle silkkaa eksotiikkaa. Samoin haaveilen edelleen pohjoisen hillasoista! Pohjois-Norjan reissu ei tunnu koskaan katoavan mielestä ja verkkokalvoilta :)Teillä lienee ollut mukava reissu!
ReplyDeleteEikös Saimaalla ole kumminkin todella upeita hiekkarantoja? Tosin et taida asustaa ihan Saimaalla. Nuo pehmeät santarannat ovat kyllä, Yyteri vielä kirsikkana kakun päällä, oikeita helmiä.
DeleteSinullekin on jäänyt Pohjois-Norja ikiajoiksi mieleen. Siellä on kertakaikkisen upeaa!
Vattajanniemestä ja Ohtakarista on ollut muutaman kerran upeita kuvia blogeissa. Niitä ei voi seudulla liikkuessa tutkimatta ohittaa.
ReplyDeleteYstäväni toi Norjanmatkaltaan valtavan määrän veden hiomia kiviä. Hän rakensi pihaansa kahden lammen väliin puron, johon hän sijoitti kivet. Kertoi paluumatkan olleen jännittävä, kun piti varoa painavan auton pohjaa muhkuraisemmilla teillä. Ehkä sinä voit kehittää hiekasta jonkun kivan elementin puutarhaasi.
Kannattaa käydä, oli näkemisen arvoinen paikka! Haluan itsekin käydä tuolla vielä uudestaan.
DeleteVoi ei, mikä tarina painavasta kivien roudaamisesta! Hiekkaa kertyi talteen vain puolisen desilitraa, ei siitä ihan hiekkarantaa omalle pihalle saa :-D Mutta kiva installaatio kippoon muutaman Jäämeren simpukan ja syvänmeren korallinpalan kanssa.
Rannikkomaisemat eivät nii kaukana, mutta tullu vaan joskus nelijäkymmentä vuatta sitte käytyä. Olisko uusintareissun paikka.
ReplyDeleteNo olis!
DeleteVattajalla sielu ja silmä lepää. Parasta on maisema ja rauha. Asun naapurikylässä, sama matka Vattajalle ja Kalajoen hiekoille. Heinäkuussa riittää, kun Kalajoella käy kerran ihmettelemässä tungosta. Syksyllä ja keväällä sielläkin on rannoilla rauhallista ja metsäisillä vaelluspoluilla tilaa kesälläkin. Kesäliikenne on viime vuosina lisääntynyt myös Vattajalla ja muina aikoina rannat valtaa armeija. Mutta hienot rannat ja rakentamatakentamattomuus on valtti. Kyllä Lohtajalle kannattaa poiketa!
ReplyDeleteOi, asut hienolla seudulla! Meistäkin Vattajanniemen luonnonrauha ja luonnontila oli aivan upeaa. Suretti, miten luonnonkaunis paikka Kalajoen hiekkasärkillä on pilattu rakentamalla se täyteen mökkikyliä ja kahviloita sun muita, mitä ihmisten oletetaan kaipaavan. Uskon, että paikka on kovin erilainen pääsesongin hiljennyttyä, vaikka rakennukset silloinkin ovat tallella. Mukava kuulla, että vähän sivummalla on rauhallista!
DeleteKyllä Lohtajalle tosiaan kannatti poiketa ja poikkean toistekin!
Upeita maisemia nämäkin. Käynnistäni tuolla on niin pitkä aika, että uusi reissu olisi paikallaan.
ReplyDeleteReissaaminen kannattaa aina, vaikka lähteminen onkin joskus melkoisen järjestelyn takana!
DeleteTäältähän löytyi tuttujakin maisemia. Olen siis Kalajoelta kotosin ja nykyään asumme muutaman kymmenen kilometrin päässä Ohtakarista:)
ReplyDeleteVau, olet oikea biitsityttö siis! Upeita paikkoja teillä päin. Kalajoen särkät olisi ihana päästä näkemään aikamatkustamalla aikaan ennen väkimäärää ja kaikkia turistirakennelmia. Ohtakari vei sydämen ihan täysin, mikä helmi.
DeleteJa vaikka hiekkarantoja on lähellä, silti niissä tulee käytyä aika harvoin. Enkä ui juuri koskaan, koska vesi on yleensä niin kylmää;)
ReplyDeleteYmmärrän! :-D
Delete