Lurpottaa

 Kuivaa on, näin lienee koko maassa. Kunnollisesta (yli 4 mm) sateesta on yli kuukausi ja se näkyy. Onneksi on myös selviytyjiä!

Vettä saa kantaa, mutta kohdistan sen harvoille ja valituille.

Yli kymmenen vuotta pihassani asunut rotkolemmikki ei saa pisaraakaan, vaikka näyttää tältä. Luotan siihen, että se selviää. Ihmeesti maasta noussut kanelisaniainen sen sijaan on saanut pari kannullista, varmuuden vuoksi. Vaikka se näköjään on kestävämpi kuin luulin. Viime vuonna se hävisi maan uumeniin jo kesäkuussa, luulin sen kuivuneen kuoliaaksi, mutta näköjään ei. Onkin tosi hyvä, että loppukeväällä satoi, niinpä moni kasvi sai siitä hyvän alun!

Samettihortensia on asunut talon kulmalla myös kymmenisen vuotta, mutta lopulta hellyin ja olen antanut sille pari isoa kannullista vettä. Siinä olisi nimittäin kukintoja tulossa, olisihan kivaa, että ne eivät kuivuisi. 

Hortensia on oikealla, siitä vasemmalle on iso pehko kyläkurjenpolvea, joka ei näytä kärsivän helteistä ja kuivuudesta lainkaan.

Lännenpagodikanukka on hieman huonona. Tämä on huonona joka kesä, liian kuivassa paikassa. En enää jaksaisi siirtääkään, sillä tätäkin on kasvateltu tässä lähemmäs kymmenen vuotta. Kai se jonakin vuonna ulottaa juurensa riittävän syvälle?

Toinen tämän ongelma on se, että joka kerta, kun kuvittelen sen olevan riittävän korkea, jotta peurat eivät syö sitä, poistan suojaverkon ja peura napsii latvan. Tästä oli tarkoitus tulla muutaman metrin korkuinen. Toteutuukohan visio ikinä.

Tätä harmittelen. Viime syksynä kaivoin kuivuuteen kuolleen siilivalkokuusen ylös ja istutin uuden tilalle – ja huomasin vasta nyt, että olen unohtanut kastella sitä. Iso osa siitä on jo ruskeana, toivottavasti se kuitenkin selviytyisi.

Sitten on kasveja, joilla ei ole niin hirveästi väliä. Ripsialpi on sellainen. Tuskin se kokonaan edes kuolee.

Katajapenkissäkin on ripsialpia. Kolmilehti kärvistelee, mutta kärvistelkööt. 

Huomasin keittiön ikkunasta, että Ransu veti tirsoja muotopuutarhan tuolilla. Taustalla on muotopuutarhan kuivin penkki, jossa osa on ruskeaa, mutta osa suorastaan kukoistaa. Laventelit etenkin! 

Vaahteran alla olevassa muotopuutarhapenkissä on ruskeaa, mutta esimerkiksi saaren vanhat varjoliljat voivat mainiosti.

William Morris -ruusu kuihduttaa nuppujaan kuivuudessa. Kannoin tälle pari kastelukannullista, jotta kasvi ei kokonaan kuole, kun ei tämä ole kuin parin vuoden ikäinen. Jos tämän vuoden nuput menetetään, sille ei voi mitään, mutta koko kasvia en haluaisi menettää. Ruusut ovat kyllä loistavia, sillä vähitellen niiden vahvat juuret kaivautuvat syvälle maahan ja sen jälkeen ruusua on äärimmäisen vaikea saada tapettua kuivuuteen.

Saattaa kuulostaa julmalta, mutta kaivoissa ja sadevesitynnyreissä ei vain riitä vettä jaettavaksi joka kasville. Juomavesikaivoa ei voi käyttää kasveille nyt ollenkaan, sillä siitä on vedenpinta painunut niin alas, että kohta pumppu ei saa imettyä, letkun pää on pian tulossa näkyviin. Tänä vuonna olen kastellut kasvimaata saunavesikaivosta joka kolmas ilta, ellei ole satanut, ja ruukkukasveille täytyy joskus jotakin antaa, mutta muuten olen keskittynyt lähinnä pitämään viime syksynä istutetut erikoispuut ja tämän kevään uudet kasvit elossa. Koko puutarhaa ei voi kuvitellakaan kastelevansa.

Kuiva keto on tosi kuiva, mutta sikurit kukoistavat! Ja taustalla 'Flammentanz' demonstroi, mitä tarkoitin ruusujen kestävyydellä. Kymmenen vuoden jälkeen sitä ei hetkauta helle eikä kuivuus, se pistää parastaan.

Olen erittäin tyytyväinen myös minipreeriaan. Pietaryrtti ja tähkähelmikkä ovat rehevän tanakat ja niiden takana keltakannusruoho on korkeampi kuin koskaan. Jostain (siemenpussista varmaankin) on ilmestynyt pari kurkkuyrttiä, nekin ovat oikein edustavia. Ahdekaunokkikin pistelee parastaan. Preeriaa en tietenkään kastele lainkaan, sehän ei ole preerian idea.

Tällaisena kesänä (taas kerran) punnitaan, mitkä ovat niitä kasveja, joita kannattaa suosia ja jakaa mahdollisimman moneen paikkaan.

Ahdekaunokki – Centaurea jacea

Kanelisaniainen – Osmunda cinnamomea

Keltakannusruoho – Linaria vulgaris

Kolmilehti – Trillium

Lännenpagodikanukka – Cornus alternifolia

Pietaryrtti – Tanacetum vulgare

Ripsialpi – Lysimachia ciliata

Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla

Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana

Siilivalkokuusi – Picea glauca 'Echiniformis'

Sikuri – Cichorium intybus

Tähkähelmikkä – Melica ciliata

Varjolilja – Lilium martagon