Monday, 5 July 2021

Kaikkea mitä peura ei ole syönyt

 Voi jestas, miten paljon kukkia onkaan, kun peura ei ole vieraillut!

Tänä kesänä on vaikea sanoa, onko valmistuneesta aidasta tai Trico garden -sumuttelusta apua, sillä peuroja tuntuu olevan tavallista vähemmän ainakin täällä keskellä kylää. Tienvarren mesiangervot ja maarianverijuuret kukkivat kerrankin ja voi, mikä surina kukista kuuluukaan! Kimalaisetkin ovat onnellisia.

Syytä peurojen vähyyteen on hankala arvata. Keväällä näin kymmenpäisen lauman kyläniityllä joka päivä, mutta kiinnitin kyllä huomiota viimevuotisten vasojen pieneen kokoon. Piti ihan kiikarilla tarkistaa, ovatko ne sittenkin metsäkauriita, mutta kyllä ne valkohäntiä olivat, kitukasvuisia vain. Ja olihan se yksi, joka tuupertui pihalleni kevättalvella. Samanlaisia nuoria kaatuneita on raportoitu muualtakin lähistöltä.
Niitä myös metsästettiin syksyllä ennätysmäärä. Mutta ei olisi ihme, jos näin tiheään kantaan iskisi jokin sairaus. Toisaalta harvinaiset toukokuun sateet saivat kasvillisuuden ennätyksellisen reheväksi, joten kaipa niillä on myös riittänyt syötävää.

Oli miten oli, nyt nautitaan! Ihana korkea kyläkurjenpolvi kukkii kerrankin isona puskana eikä poikki latvottuna.

Tästä olen aivan ihmeissäni. En ole koskaan nähnyt rohtovirmajuurta, palavaarakkautta (tuo ihonvärinen on lajiketta 'Carnea') ja väinönputkea kukassa koko komeudessaan. Kunpa sama jatkuisi siihen asti, että näkisi myös virginiantädykkeen, kellopeipin ja suopayrtin kukassa. Tämä koko kasvusto on aiemmin joka vuosi maistunut peuroille noin 70 cm korkeudelta alkaen eli juuri kukat ovat menneet. 

Sitten ovat liljat. Lukuisat liljat! Marhanlilja 'Guinea Gold'.

Ruskoliljasta en tykkää juuri ollenkaan, mutta sellainen tuli yhdestä pihasta saatujen jakopalojen mukana ja se kukkii sattumalta Rohanin alkupään edessä paikassa, johon se oikeastaan sopii varsin hyvin.

Marhanlilja 'Russian Morning' ruskopenkissä. Tästä pääsin viime vuonna esittelemään kaksi kukkaa, sen verran oli peura jättänyt vierailunsa jälkeen jäljelle. Vieressä on nupullaan kanadanliljoja, pidetään peukkuja niillekin!

Katsura ja pellavalilja, molempia syödään normaalikesänä.

Vielä kerran Rohanin ihana marhanlilja 'Marhan'.

Rohanin jymy-yllättäjä on niin kutsuttu Peter Joyn lilja, hänen risteyttämänsä pehmeän lohenpunainen lajike, josta ei näkynyt viime vuonna versonkärkeäkään! Luulin sen hävinneen, mutta siinä se nyt on.

Vanhasta pihasta peräisin oleva kellervänvalkoinen varjolilja.

Lapsuudenkotini valkoiset varjoliljat syötiin kuistin edustalta esimerkiksi viime vuonna juuri, kun olivat tulossa kukkaan. Toivottavasti nyt saamme nauttia koko kukinnasta. Huom. liljojen takaa kurkistaa himalajanvuokko, joka tuottaa yhä uusia ja uusia kukkia!

Tarhanietospensas 'Strawberry Fields' kokonaan kukassa ilman verkkoa!

Rusopäivänliljat! Yleensä näistä pääsee kukkaan vain pari vartta, nyt on jokainen varsi kokonainen ja nuppuja täynnä.

Kasvimaalla on karhunvatun raakileita ehjissä varsissa.

Mansikoita, joista pääsee itsekin nauttimaan.

Hajuherneitä.

Kesäkukkia, kuten kehäkukkia ja mikäs malvatyyppinen tämä taas olikaan.

Myös pavut ja perunanvarret ovat tallella!

Sarjarimpin kukkia en ollut nähnyt mutapuutarhassa moneen vuoteen.

Muotopuutarhassa kukoistavat myskimalvat aivan ehjinä ja täynnä kukkia.

Samoin tarhamarskinlilja 'Romance'.

Paahdepenkissä saavat sikurit rauhassa availla kukkiaan aamuisin (ja sulkea iltapäiviksi).

Maitohorsmaa ei meillä enää juurikaan näe, se on liian maistuvaa, mutta ainakin omalla pihallani se kukkii nyt kolmessa paikassa. Nämä ovat silmäteriäni, niin hyviä pörriäiskasveja ja kauniitakin!

Ruskopenkkiä en ole ympäröinyt verkolla tänä vuonna, silti näemme edellä mainitut liljat ja nämä ihanat ritarinkannukset (siemenet Romppalasta) kukassa.

Viereisessä portissa kukkii koreaköynnöskuusama 'Goldflame' korkeampana kuin aiemmin, sillä tätä ei ole käyty napsimassa edes portin ulkopuolelta käsin.

Ja sitten ovat lukuisat ruusut. Portin toiseen pylvääseen nousee Austin-ruusu William Morris, josta on nuppuja syöty useinkin. Siksi sillä on rautahäkkyrä suojanaan. Toivottavasti tänä vuonna ei syödä.
Joka tapauksessa on mahtavaa, että ollaan päästy tähän asti ilman peuratuhoja. Ja nyt on viimein joitakin pieniä saderipauksiakin ehkä tulossa!


Hajuherne – Lathyrus odoratus
Himalajanvuokko – Anemone rivularis
Kanadanlilja – Lilium canadense
Karhunvattu – Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Katsura – Cercidiphyllum japonicum
Koreaköynnöskuusama – Lonicera × heckrottii
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Maarianverijuuri – Agrimonia eupatoria
Maitohorsma – Chamaenerion angustifolium
Mansikka – Fragaria
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Mesiangervo – Filipendula ulmaria
Myskimalva – Malva moschata
Palavarakkaus – Lychnis chalcedonica
Pellavalilja – Lilium pumilum
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtovirmajuuri – Valeriana
Ruskolilja – Lilium bulbiferum
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Sarjarimpi – Butomus umbellatus
Sikuri – Cichorium intybus
Tarhamarskinlilja – Eremurus × isabellinus
Tarhanietospensas – Deutzia × hybrida
Varjolilja – Lilium martagon
Väinönputki – Angelica archangelica

30 comments :

  1. Olet kyllä ansainnut kaiken tämän kukkaloiston. Olet vuosien varrella istuttanut niin paljon vaikka mitä kasveja, että tälläinen vuosi on tarpeen. Ja kasvit ovat ihanan sitkeitä. Ovat valmiina kukkimaan seuraavana vuonna uudestaan. Onneksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuntuu siltä, että nyt saa vuosien harmituksesta korvauksen. On ihanaa nähdä, millaisia korkeita, reheviä ja kukkivia kasveja sitä onkaan, kun niitä ei syödä. Onneksi peurat harvoin onnistuvat tuhoamaan koko kasvia, paitsi silloin, kun nyhtävät niitä maasta (kuten tarhakurjenmiekkoja talvisin).

      Delete
  2. Se malvantyyppinen on maloppi, lähetit minulle siemeniä tuoksuherneiden kyljessä, kukkii minullakin juuri nyt ja siitä tunnistin :D
    Mahtavia hetkiä nähdä sellaisten kasvien kukkivan joita ei ole vuosiin nähnyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai niin, maloppi! Kivaa, että sekin siellä kukkii. Väri on kyllä herkku.
      On niin ihanaa nähdä kasveja kukassa ja olen myös iloinen tuon hävinneen liljan paluusta.

      Delete
  3. Tuota tautijuttua minäkin mietin, kun peuroja on niin vähän...ja jos vielä ovat kitukasvuisia.
    Ihan tuo kellervänvalkoinen varjolilja...herkkä♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jotakin peurojen tautia on kuulemma ollut lähisaaristossa, joten ei ihme, jos täälläkin.
      Kellervä varjolilja on ihana aarre, ystävän antama.

      Delete
  4. Ai että miten ihanaa, että peuraongelma on ratkennut "itsekseen". Hykertelen täällä ruudun toisella puolella ilosta. Mitä tästä opimme: aina kannattaa olla hullunsitkeä. Töissä luin jotain viranomaisen raporttia missä ikäänkuin epäiltiin, että peurakannan biologinen kantokyky olisi hiljalleen ylittymässä (=ruokaa ei riitä enää kaikille kun määrä kasvanut). Toisaalta maailtiin kauriista pahempaa uhkakuvaa. Tiedä sitten näistä. Pääasia kun saat nauttia kukistasi ♥

    Niin upeaa kukkaloistoa puutarhassasi! Lohenvärinen varjolilja, voe sentään, saammehan tarkentavaa kuvamatskua myöhemmin vielä? Luonnonkukat ovat niin herkän kauniita niitylläsi. Ruusulla näyttäisi olevan herkullinen väri, odottelen lisäkuvia siitäkin. Gulps, toivottavasti en ole syypää ruskoliljaan, täällähän niitä putkahtelee...sorry..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hullunsitkeys kannattaa aina :-D
      Meilläkin on metsäkaurista myös, mutta ainakaan vielä siitä ei ole ollut yhtä isoa vaivaa kuin valkohännistä. Talvella tosin sain huomata, miten ahtaasta aidanraosta metsäkauris mahtuu!
      Lohenvärinen ei olekaan varjolilja vaan joku risteymä, tarhasarjalilja kaiketi siis. Aika samanlainen olemukseltaan kuin Tiger Babies mutta punaisempi sävy... nyt eka kukka on alkanut avautua, lupaan ottaa kuvia! Ja William Morrisista myös, se on aivan ihana.
      Ruskolilja ei ole sinulta peräisin :-D Eikä haittaa vaikka olisikin! Oikeastaan tykkään siitä nyt juuri tuossa, se kasvaa vähän villissä nurkassa kukkapenkin ulkopuolella, siinä on kieloakin samasta paikasta. Oikein hyvä villinurkka.
      Keväällä antamasi neilikat ovat alkaneet kukkia! Niin ihania, olen unohtanut kuvata, menen heti kuvaamaan. Kiitos ♥

      Delete
  5. Eipä jotenkin harmita peurojen tautilanne, eikä pohdinta syistä, miksi eivät ole popsimassa sinun puutarhaasi. On vain ilo sinun ja puutarhasi puolesta! <3 Noin monta kaunotarta kukkimassa! Tuskin maltat pysyä pois pihamaaltasi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei harmita yhtään, ihanaa vain, että kerrankin kaikki kukoistaa! Juuri ja juuri malttaa käydä nukkumassa sisällä ;-)

      Delete
  6. Maitohorsmaa kasvaa täälläkin, äkkiä menee nuo eri kukkien kukinnat ohi, kun on niin kuuma kesä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei parane edes jäätelökioskilla käydä, kun sillä välin saattaa joku kukkia ohi ;-)

      Delete
  7. Tällä kasvukaudella puutarhasi on näin lukijankin näkökulmasta päässyt näyttämään parhaintaan. Aiemmin tottui siihen, että jos jonkun kukan onnistuit kuvaan tallentamaan, seuraavaksi se olikin jo syöty. Olen puolestasi tosi iloinen. Niin paljon olet vuosien mittaan työtä tehnyt ja kalleuksia istuttanut. Ansaitset ihan jokaisen kukan ja kasvin menestymisen.
    Juttelin erään Somerolla asuvan tutun kanssa. Hän sanoi, että tavallisesti usean peuran porukka on käynyt heidän puutarhassaan syömässä, mutta nyt niitä ei koko vuonna ole näkynyt ollenkaan. Samoin ovat kuulemma naapurit huomanneet. Kaatolupia myönnettiin aiempaa enemmän, mutta olisiko sillä niin näkyvät vaikutukset? Oli syy mikä tahansa, toivottavasti peuralaumat sitä myöten myös tuhot vähenevät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukavaa, että kasvien kukoistus näkyy ruudun sillekin puolen!
      Ai niinkö Somerolla, onpa kiinnostavaa peuratietoa! Tämä on häkellyttävää. Tosin tiedän, että kaikkialla ei näin onnekkaasti ole, on niitä tuhojakin raportoitu. Syksyn lähestyessä ne ovat perinteisesti alkaneet oikean tehoparturoinnin pihoilla, saapa nähdä, koska se alkaa.

      Delete
  8. Onneksi saat nauttia ny ihanasta kukkien kukinnasta, sillä meki tosiaan saarahan sama nautinto.

    ReplyDelete
  9. Alkukesästä mietin, että onpa Saila hankkinut ihan valtavasti uusia kasveja. Varmaan oletkin, mutta nyt ymmärrän miten tajuttoman paljon peurat vuosittain ovat tehneet tuhojaan. Puutarhassasi on nyt niin ihanan kukkaisaa. Nautihan, ja ota paljon kuvia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih! Kaikkea on esitellä, kun niitä ei ole käyty syömässä. Olen minä parikymmentä uuttakin kasvia hommannut tänä vuonna, muutaman ruusun ja viime pika-kaupunkireissulla hempeän verikurjenpolven, enempää ei ehtinyt, oli niin kiire :-D Mutta niistä uusista ei kovin paljon esiteltävää yleensä ole, kun ovat niin pieniä ja pistävät parastaan vasta vuosien päästä jos silloinkaan.
      Täytyy muistaa kuvata paljon! Jokainen kasvi ja moneen kertaan.

      Delete
  10. Replies
    1. Nyt on! Paitsi että puutarha alkaa olla erittäin lurpallaan. Eilen tuli kuulemma hyvin vettä jossain päin saaristoa.

      Delete
  11. Hienoa että olet saanut nauttia tästä kukkaloistosta. Meillä peurat taas on vieraillut ahkeraan mökin pihapiirissä. Nyt on popsittu kuunliljoja oikein ahkerasti. Ensimmäisenä yönä puolet pensaasta ja vähän muualtakin paloja, ritarinkannusta myös maistettiin. Seuraavana meni toinen puoli isosta pensaasta. Minua ihmetyttää se että miksei se maistanut vähän sieltä täältä vaan palasi seuraavana yönä saman puskan ääreen ja pisti loputkin poskeensa menetelmällä että tähän minä jäin. Kyllä harmittaa kun penkki on ihan keskeisessä paikassa ja ihan kynityn näköinen sieltä täältä. Sumuttelin omaa tuotantoa vähän lehdille sinne tänne eivät käyneet ainakaan viime yönä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi itku, että teillä ne ovat käyneet. Kuunlilja, samoin kuin päivänliljat, tuntuvat olevan niiden mieltymysten kärjessä, ne syödään aivan tapeiksi. Toivottavasti karkotteesi toimii hyvin jatkossakin!

      Delete
  12. Upeaa kukintaa! Itse en saanut noita marskinliljoja koskaan kasvamaan. Mikä lie?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, mikä lie. Usein on lähes mahdotonta selvittää, miksi joku kasvi ei viihdy. Minulla marskinlilja kasvaa erittäin kuivassa paikassa, lisäksi huonosti osittain vaahteran alla, joka sekä varjostaa että imee maasta vedet. Silti se näyttää viihtyvän hyvin, mutta alkuvuosina se ei ollut kovinkaan rehevä.

      Delete
  13. Luin tämän jo päivällä, mutta en silloin ehtinyt kommentoida. Ihan huippua, että nyt olet saanut nauttia tästä kaikesta kukkaloistosta! Peurat pysyköön metsissä eikä puutarhoissa. Kuulostaa siltä, että hyvinkin voi joku sisäinen tauti vaivata populaatiota, eihän tuo olisi ihme, kun lisääntyvät ilman luontaisia vihollisia.
    Sarjarimpin näkeminen oli hienoa, tuollaistakaan en ole koskaan ennen nähnyt, sinulla näitä ihmeellisiä erikoisuuksia riittää pilvin pimein.
    Nauti nyt kaikesta kukkaloistosta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sarjarimpi on luonnonkukka, ja olin niin onnellinen, kun sen löysin jostakin oikein hyvinvarustetusta puutarhamyymälästä. Pelkäsin, että se ei viihdy mutapuutarhassani, jossa ei kesäisin ole vettä, mutta hyvin se on pärjännyt.
      Kyllä nautitaan ja on oikeasti aivan liikuttavan ihanaa, miten onnellisia siellä ruudun toisella puolellakin ollaan!

      Delete
  14. Loistavaa, vaivasipa peuroja mikä tahansa! Eivätpähän ole puutarhassasi. On ollut kiva nähdä tänä kesänä kunnolla kukkivia kasveja eikä vain otoksia ensimmäisinä raottuvista nupuista. Täällä näemmä moni muukin hykertelee innosta päästä kurkistelemaan puutarhasi kukkijoita luonnollisessa asussaan ilman kummallisia parturointeja. Saat vielä suunkin makeaksi mansikoista ja myöhemmin toivottavasti kypsistä karhunvatuista.
    Köynnöskuusamasta tuli mieleen, että aamupäivällä omassani oli ensimmäiset kukat aukeamaisillaan. Pitää lähteä katsomaan, joko ovat kokonaan auenneet. Harvinaisen aikainen kukinta se olisikin kun aiemmin on alkanut kukkia vasta elokuun alussa. En valita! :D Kukkaisaa viikon jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanopa muuta, niin ihanaa, että näkee kukat ja kukkayhdistelmät koko komeudessaan. Kesä on kumminkin niin ohikiitävä ja tästä talvella haaveilee, niinpä on todella ihanaa, että tämä on nyt sitä kukoistusta, mistä unelmoi.
      Köynnöskuusamissa on niin moneen aikaan kukkivia lajeja, on aikaisia ja sitten myöhäisempiä, ihanaa, että sielläkin jo kukitaan! Öisin niiden tuoksu on huumaava, opin tämän juuri.
      Kukkaisaa aikaa sinnekin!

      Delete
  15. Ihanaa että pääset nauttimaan kukinnoista! Ja samoin siis me muut täältä ruudun takaa:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. On niin ihanaa! Ja yhä on kaikki kukat tallella. Eilen kävin tämän kylän toisella pihalla ja siellä oli kuunliljoja syöty.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!