Tuesday, 30 June 2015

Sinisissä tunnelmissa

Pikkutyttönä pidin sinisestä, ja täytyy myöntää, että se on mieleen yhä, vaikka monta muutakin lempiväriä on matkan varrella kertynyt. Isovuohennokka kukkii kauniisti paahdepenkissä verikurjenpolven seurassa.

Sininen lehtoakileija on laskenut vaatteensa koristeraparperin lehdille.

Tämän peltolemmikin kukat ovat niin hellyyttävän vaaleansiniset, että en raaskinut nyhtää sitä safiirikiurunkannuksen vierestä.

Ihanaa viileää sinivihreää tarjoilevat rotkolemmikki 'Looking Glass' ja pallohopeakuusi. Vaaleajouluruusu yrittää lyöttäytyä joukkoon.

Muotopuutarhassa mirrinminttu 'Six Hills Giant' ja valkoiset rohtosormustinkukat ('Alba') sointuvat ihanasti yhteen.

Pihatien varsi on sininen, kun kurjenmiekat, lehtosinilatvat ja raunioyrtit kukkivat.
Tuolla kauempana on minun korkuista nokkospusikkoa, kävin raivaamassa siellä katsuran ympäriltä kasvustoa ja mietin, miten tätä taas onkin. Kukaan ei usko, kun sanon, että tonttini luonnonkasvusto on naisenkorkuista nokkosta. En liioittele, pyydän vaikka naapuria ottamaan kuvan, kun seison siellä!
Sen tummansinisen – väärän värisen – siperiankurjenmiekan ajattelin siirtää tuonne siniselle kulmalle. Tosin sitten kaikki kukkivat siellä samaan aikaan ja saman värisinä. Täytyy miettiä vielä.

Pihatien toisella puolella on navetta, sen edustaakaan en ole vielä raivannut. Siinä kulkee oja, jonka molemmat pielet puskevat nokkosta ja vadelmaa. Aloitin raivaamisen tuolta kauemmasta päästä ja pian jouduin pyytelemään anteeksi.

Rouva leppälintu pyrähti ulos pesästään ja jäi räpistelemään paikalleen moittiva ilme silmissään! Sillä on vielä hautominen kesken, ruokkimisliikennettä ei ole näkynyt. Rouva tulee usein tuohon pöntön suulle katsomaan, kun kuljen ohi. Yritän liikkua hiljaa ja vähän, mutta kyllä tuosta tulee päivittäin kuljettua. Aina rouva ei jaksa tulla tarkastamaan, kai se arvaa, että se olen taas minä.

Pihatien varsi navetan suunnasta kohti taloa. Musti esittelee kurjenmiekkoja.

Mustin takana on kaunokurjenmiekka, seuraavaksi tulee kukkaan valkoinen loistokurjenmiekka Mustin vieressä.

Yksi kuva tästäkin suunnasta, sillä tässä on tärkeä kasvi: kissankäpälä, kiven vieressä keskellä nurmikkoa. Mustista oikealle kukkii punapietaryrtti 'Duro' ja lehtoakileijoja.

Kun Musti nyt esittelyn makuun pääsi, hän näyttää myös Rohan-puutarhassani sen väärän värisen siperiankurjenmiekan. Soitin tästä taimistolle ja he lupasivat korvata sen, hienoa palvelua!

Nyt Rohanissa on avautunut taas väärän värinen kurjenmiekka. Noin 140 cm:n korkeuteen kasvanut tarhakurjenmiekka 'White City' ei ole nimestään huolimatta valkoinen. Näin kuvittelin. Tämä on haileinta laventelinsineä, mitä kuvitella saattaa. Parrat ovat keltaiset.

Tänään kukka avautui täydellisesti. Se on mahtavan utuisen värinen, ja kukka kuitenkin haalistuu vanhetessaan, huomasin värieron jo päivässä. Ja tuoksu on taivaallinen!

Tämän värinen kukka on aika mainio tulla viininpunaisten, ruskeiden ja valkoisten seassa. Se korostaa niitä! Enpä olisi tuota itse keksinyt. Näin sitä ihminen viisastuu, kun puutarha opettaa.
Tässä kuvassa kukka on vasta puolittain auki. Verkko on ympärillä, sillä peurat syövät näitäkin, ja tämä ihanuus kukkii nyt ensimmäistä kertaa, halusin nähdä miltä kukka näyttää. Nuppuja on korkeassa kukkavarressa monta.
Kurjenmiekan kaverina kuvassa kukkivat päivänkakkarat, tummakurjenpolvet ja ohdake Cirsium rivulare 'Atropurpureum'.

Alppikärhö ei enää ole sininen, mutta taivas on sitäkin sinisempi. Huomasin vain kirsikkapuun alla seisoessani, että kärhö on nyt kiivennyt puun ylimpiin oksiin asti.

Ahkeran esittelijäpantterin onnenhetki: iltasilakka.
Hyvää yötä!

Alppikärhö – Clematis alpina
Isovuohennokka – Scutellaria altissima
Kaunokurjenmiekka, kuvan muunnos – Iris setosa var. canadensis
Kissankäpälä – Antennaria dioica
Koristeraparperi – Rheum palmatum
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Mirrinminttu – Nepeta faassenii
Pallohopeakuusi – Picea pungens 'Glauca Globosa'
Peltolemmikki – Myosotis arvensis
Punapietaryrtti – Tanacetum coccineum
Päivänkakkara – Leucanthemum vulgare
Raunioyrtti – Symphytum
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Tarhakurjenmiekka – Iris Germanica-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

26 comments :

  1. Keväisen väri-iloitteln jälkeen kaipaa sinisiä kukkia, upea kavalkadi, olen myös sinisen ystävä! Alppikärhö on kyllä ihana kun se kiipeään korkeuksiin, joskus kun se vielä innostuu syksyllä kukkimaankin!

    Vai on nokkosta Sinulla ja rehevänä, onnen tyttö, sehän ilmoittaa vain että maasi on hyvässä kunnossa! Toivottavasti lintuperhe ymmärtää myös näkemyksesi puutarhan hoidon tarpeellisuudesta mutta varmaan pian pienet poikaset ovat valmiita lentoon ja pääset jatkamaan raivuuta! Onneksi viikate on keksitty!

    Kyllä Mustille varmaan silakka maistuu, turkki kiiltää! Kiitos upeasta esittelystä, mammalla kasvaa ihania iiriksiä! En olekaan ennen iiriksiä haistellut, eipä ole tullut edes mieleeni, taidan mennä huomenissa tuoksuttelukierrokselle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä nokkosta riittää ja maa on hyvää, paitsi paikoitellen liian tiivistä savea. Mutta tässä kylässä on ollut asutusta ja kotieläimiä vuosisatojen ajan ja se näkyy nokkosten määrässä! Raivaaminen puutarhaksi vain on hidasta, mutta neliömetri kerrallaan se menee. Ei voi vain raivata ja jättää sinälleen, kun nokkoset valtaavat sen heti takaisin. Ja ojien, kviien ym. takia ei voi ajella ruohonleikkurilla joka paikkaa, enkä haluakaan elää golfkentän keskellä. Mutta kyllä se tästä... Nokkosta syön aika paljon alkukesäisin :-D
      Noissa parrakkaissa kurjenmiekoissa, ns. "saksankurjenmiekat" (=tarhakurjenmiekat) on usein ihana tuoksu, lakritsainen esimerkiksi. Joissakin muissakin kurjenmiekkalajeissa on tuoksua, kannattaa nuuhkia.

      Delete
  2. Minäkin pidän puutarhassa sinisitä kukista. Eräs kuuluisa maisema-arkkitehti sanoi minulle, että siniset kukat tuovat puutarhaan rauhaa, etäännyttävyyttä ja kontrastia muille värielle. Minusta siniset kkat yhdessä vaaleanpunaisten kanssa ovat ihania ja tietty valkoista pitää olla. Tuo kurjenmiekka näyttää tokassa ihan valkoselta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sininen on kaunis väri, se hohtaa illassa ja varjossa. Ja tosiaan se on ihana ja raikas, viilentäväkin, yhdessä muiden viileiden kuten vaaleanpunaisen ja valkoisen kanssa.

      Delete
  3. Iltasilakka, mikäs sen parempaa yöruokaa. Minusta hyvin kaunis kurjenmiekka tuo valkoinen. Aamulla tulee kuva minun uusimmasta ja se on kyllä laventelisempi. Kirjoitin jo jutun ja laitoin ajastimella aamuksi ja huomaan käyttäneeni samaa laventelinsävyä oman kurjenmiekkani kuvauksessa.
    Keväällä kitkin nokkosia ja leikkasin niitä katteeksi kasvimaalle. Tuplahyöty, vähemmän nokkosta ja lannoitusta valkosipuleille. Nyt kukkivana vois laittaa jos viitsii leikata kukinnon pois.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, nokkosista saa hyvää katetta. Olen kyllä viskannut nokkoset vain edemmän pöpelikköön aina kun kitken, muuten niistä tulisi rekka-auton kokoinen komposti.
      Ihanat kurjenmiekat, sinullakin upea! Ja yllätys, että se olikin siperialainen (tai loistokurjenmiekka oikeastaan). Erikoinen väri!

      Delete
  4. Minullakin on sinistä aika paljon, jos on kyllä muitakin värejä. Toistan itseäni mutta ihania nuo kurjenmiekat, ja myös tuo hailean laventeli on suloinen. Tänään juteltiin E:n kanssa, että tämä kesä tuntuu olevan aivan erityinen nokkos- ja koiranputkipöheikkökesä. Koiranputkia säästin kitkemiseltä, kun tykkään niistä kovasti, mutta vähän alkoi kaduttaa, kun niitä on niin kauheasti. Ja kaikki tietysti siementävät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, kaikki kasvaa, tosin aina alkukesällä kasvaa, mutta tähän mennessä yleensä on jo kuivaa. No, nyt viime päivät kyllä olleet, kasveja on saanut kastella oikein kunnolla ja äsken huomasin, että imiköiden lehdet ja moni muu on taas ihan lurpallaan - jo heti aamupäivällä.
      Voi ei, koiranputki siementää ja siemenet itävät todella hyvin yleensä.

      Delete
  5. Ihana sininen postaus, kyllä tuossa sinisessä värissä on niin paljon eri sävyjä, ja kaikissa silmä lepää :) Vai on teillä bambeja, niin suloisia kuin ne ovatkin, saavat paljon tuhoa aikaan. Ihana pihatie navetasta kohti taloa <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Bambeissa ei ole mitään suloista, paitsi sarjakuvissa, ja luulen, että piirrettyjen bambienkin kohdalla verenpaineeni nousee :-D
      Sinistä on paljon monenlaista, ja sinistä on ihana yhdistellä. Haaveilen sini-oranssista kukkapenkistä. Haa, taisinpa keksiä tässä samalla, mihin sen voisi toteuttaa!

      Delete
  6. Ihana kokoelma sinisiä kukkijoita!... ja komea esittelijä!

    ReplyDelete
  7. Iltasilakka:) Saitteko sen naapurilta vai ongitko itse? Musti ei varmaan tassujaan kastellut?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Naapurit kantavat kaksin käsin Mustille ruokaa :-)

      Delete
  8. Meillä kukkii kaikensortin kurjenmiekkoja, joista olen aivan ihmeissäni. Suurimman osan olen saanut (vanhoista) pihoista, osan olen ostanut useampi vuosi sitten ja olen muuttojen ja remonttien myötä hävittänyt tiedot mitä olen ostanut. Nyt sitten ällistelen perennapenkeissä kukintaa...

    En tiennyt että kurjenmiekka voi tuoksua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, kurjenmiekkayllätys! Juu, joissakin lajeissa on voimakas lakritsan aromi, kuten ns. maatiaiskurjenmiekassa (viittakurjenmiekka). Ja jotkut parrakkaat ("saksalaiset" eli tarhakurjenmiekat) tuoksuvat, esimerkiksi lakritsalta. Tämä 'White City' tuoksuu miedosti siltä, ja oikeastaan aika paljon syreeniltä.

      Delete
  9. Voi ärh murh! Olin kuvitellut, että ne eivät söisi kurjenpolvia, mutta siteeratakseni yhtä kanadalaista peurojen kanssa taistelevaa rouvaa: ei voi aliarvioida niiden syömiskykyä, koskaan ei voi väittää, että ne eivät söisi jotakin tiettyä kasvia.
    Ne ovat niin hirveitä, hirveitä! Otan osaa. Onneksi kurjenpolvi tekee uusia kukkavarsia parturoinnin jälkeen.

    ReplyDelete
  10. Mun sydän pehmenee tämän blogin esittelijöille. Plus puutarha on tosi kaunis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sydän pehmenee noiden kanssa ihan livenäkin :-)

      Delete
  11. Kas, musta kesäpoika. Kiva! *raps*

    ReplyDelete
    Replies
    1. Välitän rapsut heti kun näen Mustin taas! Äsken se vietti tovin sylissäni pihalla, kehräsi ja nautti. On se niin ♥

      Delete
  12. Ai ja voi tuota Sinun hersyvää kerrontaa. Oletko pohtinut ryhtymistä kirjailijaksi. "Ahkeran esittelijäpantterin onnenhetki: iltasilakka.
    Hyvää yötä"! Tämä blogi on kyllä ihan parasta A-luokkaa. Kiitos siitä!
    Hyvää suvenjatkoa!
    Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, kiitos kivasta kommentistasi!
      Oikeastaan olen jo kirjailija, mutta "vain" tietokirjailija. En usko, että osaisin kirjoittaa kaunokirjallisuutta - tämä blogi riittänee, ja tämähän on täyttä asiaa ;-)

      Delete
  13. Laventelinsävyinen Iris on aika mielettömän ihana! Haluan tuollaisen hopeisen rotkolemmikin...hyvin voisit kyllä minustakin kirjoittaa myös vaikka todella jännittävän puutarha-aiheisen dekkarin! Olet niin hyvä kirjoittamaan. Aiheesta toiseen pompin: onko muuten Elsan lempituoliin tulossa kesäaletta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuota Looking Glassia on myynyt ainakin Muhevainen, sieltä olen sen hankkinut. Tai hankin kaksi, mutta tämä on jäänyt henkiin. Se on ihana lajike, todella kaunis, parempi kuin Jack Frost, minusta. Ehkä siksi, että nimestä tulee Lewis Carrollin tarinat mieleen ;-)
      Heh, apua, en tiedä osaisinko kirjoittaa kaunoa, keksiä ihan kaikki! Tietoa on niin helppo kirjoittaa. Kauno pitäisi vetää hatusta!
      Hmm, nyt en ole ehtinyt perehtyä Elsan kesäaleen, kun on kirjoituskiireitä sun muuta. Saat ehdottaa, minkä tuotteen haluaisit ostaa alennuksella!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!