Lisää keittiöaihetta

Keittiörempasta voidaan siirtyä jouhevasti keittiöpuutarhaan. Lintulaudan alla on tipujen keittiö: kaura on itänyt ja on nyt korjuukypsää. Vieressä kukkii ahkera tuoksukeltavirma, ne ovat menestyneet todella hyvin vaateran alla paikassa, josta muut kasvit ovat kuolleet vuoron perään tiiviiseen savimaahan ja veden sekä ravinnon puutteeseen.

I don't really have a kitchen garden per se, but there are some mints growing in my borders, and the birds have an oat patch beneath their feeder.

Toinen mahdoton paikka on muotopuutarhan tiivissavisin penkki. Istutin siihen harmaaminttua viime kesänä ja nyt se kukkii.

Valkokirjavalehtinen kenties omenaminttu (ostettu "kirjominttuna", jollaista ei kai ole) lähti niin myöhään keväällä kasvuun, että luulin sen menehtyneen. Ihan hyvin se voi ja toimii mukavasti ruusun aluskasvina.

Sitten takaisin keittiöön. En kuitenkaan voinut olla jatkamatta miniremppaa. Pahvi lähti pois seinästä, sillä se ei ollut kunnolla siinä kiinni, siihen ei voinut laatoittaa. Raaka puu on kaunis, mutta tässä paikassa seinä ei voi jäädä puupinnalle.

Kierrätyskeskuksen laatat riittivät juuri sopivasti välitilaan. Luulin niitä olevan enemmän ja voivani laatoittaa myös alas lattiaan ulottuvan kaistaleen, mutta hyvä näin. Onneksi, sillä en laskenut niiden riittävyyttä – katsoin vain, että viisi mahtuu rinnakkain!

Edellisen kirjoituksen kommenteissa muisteltiin kaunista hellanurkkausta. Tässä remontin aikainen behind the scenes -kuva nurkkauksesta. Tiskiä, tavaraa, rojua, röykkiötä...

Puuseinät saivat hieman tasoitetta rakoihin ja valkoista öljymaalia pintaan. Lisätasoitus ja uusi maalikerros jää myöhempään ajankohtaan, samoin saumaus. Kaakeleiden yläpuolelle tulee pieni mintunvihreä emaloitu naulakko jostain menneiltä vuosikymmeniltä, joka on juuri passeli talon henkeen ja keittiön väreihin. Naulakko oli vanhempieni kylpyhuoneessa, isäni oli sen jostakin pelastanut eikä suostunut heittämään pois – onneksi!
Kaappi sai takaseinälleen vaaleaa 50-luvun tyyppistä tapettia, kuvassa sitä ei edes näe, niin saman sävyistä se on seinämaalin kanssa. Sekin siistiytyi nyt samalla.
Loppujen lopuksi välitilan ulkonäkö muuttui tosi vähän, sillä myös vanha muovilevy oli vaaleansininen. Silmä tuskin huomaa eroa, mutta paikka tuli siistimmäksi, kun pienet tahraiset ja reikäiset pinnat vaihtuivat.

Remonttikissa Ransu oli mukana tässäkin hommassa. Tässä Ransun pusutteluilme. Ja kippoonkin voisi laittaa vähän raksuja.
Rauhallista ja ruokaisaa sunnuntai-iltaa!

Harmaaminttu – Mentha longifolia
Omenaminttu – M. × rotundifolia
Tuoksukeltavirma – Patrinia triloba