Voiko ruusuja olla rakastamatta, kun ne tuottavat kukkailoa kesäkuusta syksyyn saakka?
Muita Austin-ruusuja on nupulla: The Prince, L. D. Braithwaite, Crown Princess Margareta, The Pilgrim. Toivottavasti pääsen jo huomenna kotiin ja toivottavasti peura ei ole käynyt syömässä nuppuja! Olen ollut hyvin lievästi flunssainen, joten kaikki menot tuli peruttua, mutta kotiinlähtökin saattaa vielä siirtyä, jos ei vointi parane.
Aurinkoinen kasvupaikka kivipengermän päällä taitaa olla ruusuille otollinen, kun näin hyvin kasvavat.
Päätin hankkiutua eroon muotopuutarhan pahasta karviaisesta, en tajua, miten sitä niin monta vuotta katselinkin. Marjat olivat pieniä ja pahoja, varmaan jokin siementaimi. Harmi, etteivät vesimyyrät tuhonneet sitä, vaan sen hyvän, makean ja isomarjaisen!
Leikkasin karviaisen matalaksi ja avot – heti syntyi paikka ruusulle, jonka ihanan ihmeellisiin, lähes sinertävän purppuraisiin kukkiin ihastuin Hatanpään ruusutarhassa jo kymmenen vuotta sitten.
Vain muutama viikko sitten istutettu ruusu tuotti nupun, joka avautui. No ei tuo nyt ihan sinertävä ole! Ihana purppurainen kyllä.
Kukan vanhentuessa sinerrystä tuli esiin. Nyt nuppuja on ilmestynyt lisääkin.
On tämä niin mahtivärinen, että onneksi viimein hankin! Halusin tämän nimenomaan muotopuutarhaan, väri sopii tähän niin hyvin. Kuvassa voi nähdä 'Lavender Pinwheel' -tummakurjenpolven kukkia taustalla, niissä on samaa sävyä, ja on täällä paljon muutakin nimenomaan tähän väriin sointuvaa. Paikkakin on hyvä, aurinkoinen ja lämmin.
Ruusu on Rhapsody in Blue, viralliselta lajikenimeltään 'Frantasia'.
Nykyruusuilla on lähes aina virallinen, jalostajan nimestä muovattu lajikenimi sen lisäksi, että on rekisteröity kauppanimi, jolla ruusua myydään. Tässä tapauksessa jalostaja on henkilö, britti Frank R. Cowlishaw. Kiinnostavaa, että yksityishenkilö, ruusuharrastaja, insinööri on saanut aikaan maailmanmaineeseen nousseen ruusun! Vaikka hän ei ihan sinistä ruusua onnistunutkaan tuottamaan parinkymmenen vuoden jalostustyön tuloksena, on tämä ruusu niin ansiokas, että se on niittänyt monta palkintoa, mm. Britannian vuoden ruusu (2003). Cowlishaw on tuottanut markkinoille muutamia muitakin kivoja ruusuja. Varsin omistautunut ruusuharrastaja tämä Frank-setä.
Jos joku miettii, miksi joskus laitan heittomerkit lajikenimiin ja joskus en, se johtuu siitä, että rekisteröityjen kauppanimien kanssa ei heittomerkkejä käytetä, ne on varattu virallisille lajikenimille. Austin-ruusujen kohdalla esim. Winchester Cathedral on 'Auscat' ja Lady of Shalott on 'Ausnyson'. Pierre de Ronsard on 'Meiviolin', mistä voi nähdä, että sen on jalostanut kuuluisa ranskalainen taimisto Meilland. Joskus näkee näitä lajikenimiä myös muodossa 'MEIviolin' jne.
David Austinin ruusut, samoin kuin Rhapsody in Blue, luetaan puistoruusuihin, Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Pierre de Ronsard luetaan loistoköynnösruusuihin, Rosa Loistoköynnös-Ryhmä
Portlandruusi Rosa Portland-Ryhmä
.JPEG)
.jpg)
Lajikenimi ja myyntinimi - ei ihme, että harrastajana menee näissä sekaisin. Ostin myös Rhabsody in Blue:n. Olen vain unohtanut katsoa, että onko se kuivan kesän jäljiltä kunnossa, kun sen kastelu oli vähän mitä sattuu. Se on joutunut olemaan nyt vähän varjossa ja sille pitää kaivaa vielä paikka aurinkoisempaan paikkaan. Toivottavasti peura ei ole vierallut ja näet myös ruusujen kukintaa, kun parannut ja pääset kotiin.
ReplyDeleteNyt jos olet kaupungissa, niin huomenna tulee saksalaiseen kauppaan kukkasipulit.
ReplyDeleteJes, ihanaa, ihan parasta blogimaailmassa tämä pro-vinkkien jakaminen! Täytyy toivoa, että huomenna olen jo kunnossa lähtemään kaupoille, ja jos, niin pitää suojautua kunnolla, etten mahdollisesti tartuta muita. Kotikoronatestiä ei ollutkaan enää jäljellä, niinpä en tiedä, onko tämä sitä vai mitä. Säteilysuojahaalari olisi poikaa.
DeleteKyllä nuo nimet harmittavat. Niin harrastajan kannalta kuin myös omassa työssäni, kun pitää pähkäillä, minkä nimen ja miten teksteihini pistän. Periaatteessa on vielä niin ärsyttävästi, että virallinen kauppanimi pitäisi sääntöjen mukaan kirjoittaa kokonaan isoilla kirjaimilla, mutta niin, että alkukirjaimet ovat kooltaan isompia kuin muut... huoh, mitä nyhertämistä! Käytännössä ei sitä kukaan jaksa, niinpä normiteksti ja isot alkukirjaimet saa riittää. Mutta kärryillä täytyy yrittää pysyä niin lajikenimistä kuin alati vaihtuvista laji- ja sukunimistäkin.
Pari blogitekstiä sitten nimeä tarkistaessani huomasin, että koristemansikka ei enää ole Fragaria, vaan nyt se on x Comagaria. Ihan loogista, sillä se tosiaan on mansikan (Fragaria) ja kurjenjalan (Comarum) risteymä, ei suinkaan mansikka. Mutta näitä muutoksia tuntuu tulevan koko ajan.
Pitkä saivartelu pätkäasiasta. Ihanaa, että sinullakin on oma Rhapsody! On se niin merkillisen hienon värinen. Toivottavasti se on vielä voimissaan ja kukkii sielläkin.
On ne vaan hienoja nämä kaikki Austin-ruusut. Muistanko oikein vai väärin: pärjäävätkö ne kuivemmassa?
ReplyDeleteEipä ihme, jos menee pää pyörälle kaikista nimisäännöistä. Heittomerkki sinne tai tänne voi olla tavalliselle harrastajalle liian monimutkainen asia. Sen sijaan ammattilaiselle hyvinkin tärkeä pointti, joka kertoo paljon kasvista niin itselle kuin muillekin. Olen sanonut ennenkin, kuinka minua kiinnostaa nämä kasvien nimiasiat. Toisessa elämässäni saattaisin hyvinkin ryhtyä opiskelemaan niiden parissa. Tuttuni naureskelevat minulle, kun puutarhaa kiertäessäni sanon kasvien latinankielisiä nimiä. Olen koittanut kertoa, että tiedosta on paljon hyötyä vaikkapa siinä tapauksessa, kun haluaa hankkia saman sukuisia kasveja lisää. Tai kun kiertää ulkomaisissa puutarhoissa ja myymälöissä.
Kiva tietää koristemansikan uusi nimi. Kirjasin sen ylös laitettavaksi omaan kasvilistaani.
Toivottavasti toivut flunssastasi. Sitä on kuulemma runsaasti liikkeellä. Arvioivat syksystä ja talvesta tulevan kunnon räkätautikausi.
Kyllä varmaan pärjäävät, kaikki ruusut tuntuvat pärjäävän kuivuuden kanssa ihan hyvin ja ainakin paljon paremmin kuin märkyyden. Talvimärkyys onkin saattanut viedä sen edellisen Lady of Shalottin, ellei sitten vesimyyrät, tai molemmat yhdessä.
DeleteLuonnon luokittelu on haastavaa, pääseeköhän ihminen koskaan selville kaikesta... tuskin. Kiehtovaa se kuitenkin on, ja ymmärrettävää, että ihminen pyrkii järjestämään kaiken jotenkin ymmärtämäänsä muotoon selkeiksi listoiksi ja lokeroiksi.
Kiitos, tämä tuntuu olevan tosi light-flunssa. Ei ole räkää, eikä edes hajuaisti tai ruokahalu ole mennyt, nukunkin hyvin. Ainoastaan tuntuu pientä lämpöä ja lievää pään- ja lihassärkyä, jonka kyllä toivon jo häviävän, jotta voin jatkaa normaalin elämän elämistä.
Taas tuli oikea tietopaketti ja mikä ruusu todella kaunis.
ReplyDeleteToivottavasti paranet pian.
En ole saanut mitään sähköpostia 🤔
ReplyDeleteNo sepä harmi! Ehkä osoitteesi on muuttunut? Minulla oli sinulle vanhastaan gmail-osoite nselappalainen (at ja niin edelleen). Laitoin postia viikko sitten.
DeleteTaas opin uutta! 'Frantasia' on superkaunis. Ilmeisesti Austinit viihtyvät kuivassa? Sain hullun ajatuksen josko siirtäisinkin pallohortensiat pois kivimuurilta ja laittaisin tilalle Austineita. No ensin pitää testata kestääkö se eka Austin talven yli muurin toisella puolella. Myös kovin savinen maa voi tuottaa liikaa haasteita. Olisipa vain niin hyvä ja aurinkoinen paikka. Ehkä jää ajatuksen asteelle.
ReplyDeleteParanemista, oli flunssa sitten mitä lajia lie niin sairastaminen ei ole kivaa.
Toivottavasti Rhapsody-ruusussa on esiteltävänä enemmänkin kukkia, kun pääsen kotiin! Ja muissakin ruusuissa.
DeleteJännää, että sekä sinä että Between kysytte tuota kuivuusasiaa. Kyllä minusta kaikki ruusut viihtyvät kuivassa, kunhan niitä on ensin kasteltu ainakin ensimmäinen kasvukausi kunnolla. Sitten juuret kyllä alkavat kasvaa hyvinkin syvälle. Savipatja on erinomainen pohjamaa ruusuille, ja aurinkoinen ja lämmin paikka saa ne kukkimaan parhaiten, kivimuuri on loistava ajatus.
Sanoisin kuitenkin, että kriittisin asia ruusujen kanssa on se, että paikka ei ole talvimärkä. Savimaan ongelma on kosteuden pidättäminen. Yritänkin keksiä, millä saan osaan puutarhaani kumpareita paikkoihin, joihin vesi valuu talvella ylärinteestä. Savimaalla kumpare olisi ehdoton edellytys. Sen näkee oikeastaan jo tuosta, kuinka loistavasti ruusut viihtyvät tekemäni noin puolimetrisen kivipengermän päällä. Savipatja ja kumpare, eikä sen tarvitse olla puolimetrinen, on ehkä loistavin paikka ruusuille, lisättynä aurinkoiseen sijaintiin. Toisaalta, jos muistat, millaisessa paikassa ruusujen koekenttä Päivölässä on, se on moreeniharjua eli alla on ihan hiekkaa. Ruusut kukoistavat sielläkin.
Kiitos! Kotitesti näyttää negatiivista koronan suhteen ja olo alkaa jo olla suunnilleen normaali. Tosi lievä tämä on ollut, oma diagnoosi on sään äkkikylmenemisen aiheuttama kylmettyminen, olisi minulle aika normaali syyssairaus.
Voisin rakastaa ruusuja, jos ne ovat toisten pihoilla, heittomerkeillä tai ilman :) Omaan pihaan en enää huoli, vaikka koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan.
ReplyDeleteOn monia, jotka eivät välitä ruusuista. Monelle syynä ovat piikit. Ruusut jakavat mielipiteitä. Jos leviäminen harmittaa, se ratkaistaan hankkimalla ruusuja, jotka eivät tee juurivesoja tai kasva kovin suuriksi.
DeleteEi voi olla rakastamatta ja sinulla onkin erityisen upeita ruusuja ja ne viihtyvät siellä upeasti 🌹Istuta lisää vaan niin saamme täällä ruudun toisella puolella ihastella. Tässä vielä vähän oma lehmä ojassa, kun niin toivon että istuta lisää ranskanruusuja niin voin ihailla täällä 😄 Ihana kun sivistit näistä kirjoitusasuista ja kerroit historiaa, oli niin kiva lukea. Minulla myös tuo Eden Rose ja hurjat ne versot, suorastaan pelästyin kun näin käsivarren paksuisen verson 🤣 Kollegani on valtavan tyylikäs ja hänellä kasvaa vain valkoisia ruusuja klassisessa puutarhassaan, ei muita kasveja, hitto että on yllättävän upea näky sekin. Kuukautta syyspäiviä auringonpaisteessa toivotellen 🍂✨
ReplyDeleteIstutan lisää ruusuja joka vuosi :-) Kun vielä saisi peurat pysymään poissa puutarhasta, kohta en enää tiedä, mitä voin keksiä, paitsi se kolmimetrinen tiilimuuri. Kotiin eilen illalla tullessani huomasin suurimman osan ruusunnupuista syödyn, yksi portti oli nostettu pois saranoiltaan ja toinen portti oli vinksis vonksis. Ovat menneet ali ja läpi.
DeleteValkoinen ruusupuutarha on varmasti aivan upea! Itse tykkään niin paljon monista eri värisistä ruusuista, etten sellaiseen kurinalaisuuteen pystyisi.
Ihania! Austinruusuille pitäisi löytää paikka minunkin pihastani...
ReplyDeleteKannattaa kokeilla ensin yhdellä, sitten saattavat viedä koko käden!
DeleteRuusut on <3
ReplyDeleteMinä rakastan ruusuja sujuvasti puistoissa, toisten puutarhoissa ja kukkakimpuissa. Ei ole varaa haksahtaa ruusuihin puutarhakasveina, sillä tila on jo muutenkin kortilla :D 'Frantasia' on upean värinen mutta pidin kyllä tuosta ensimmäisen kuvan Winchesteristäkin.
ReplyDeleteHuh, onpa ruusujen nimiasiat tehty vaikeaksi. Kuinkahan monen muun kasvin kohdalla on keksitty sama konnankoukku? Joillakin kärhöillä ainakin on useampi nimi, joten onkohan niissä sitten sama? Joitain on kyllä nimetty eri maissa eri tavalla mikä sekin on todella typerää. Aivan kuin ei jalostajan antama nimi kelpaisi.
Toivottavasti flunssasi on jo parantunut. Nyt on jos jonkinlaista tautia liikkeellä ja aikamoinen tuurihaukka saa olla, jos meinasi kaikki tartunnat välttää. Itse en ole vielä sairastunut mihinkään, vaikka tilaisuuksia olisi ollut. Toivon hartaasti, että asiantila pysyykin samana.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Ruusukokeilut voivat tulla kalliiksi. Itse pyrin ostamaan niitä alennuksista, paitsi jos on joku pakkosaada-tapaus. Tuon uuden Lady of Shalottin tempaisin mukaan heti toukokuussa täydellä hinnalla, kun halusin ehdottomasti uuden entisen menehtyneen tilalle.
DeleteKärhöjen nimiasiassa on kyse tismalleen samasta. Myös esim. koristemansikoilla Pink Panda ja Lipstick on muut viralliset lajikenimet, en nyt muista mitkä.
Tuo eri maissa eri nimet on todella harmillista. 'Moskovan Kaunotar' on virallisesti 'Krasavitsa Moskvy', mutta sille taitaa olla joka ikisessä maassa oma samaa tarkoittava nimi, tietääkseni niissä sitten kumminkin käytetään heittomerkkejä. 'Andenken an Ludwig Späth' on Britanniassa ihan vaan 'Louis Spaeth', tai oli silloin, kun parikymmentä vuotta sitten siellä asuin, nyt siihen on näköjään tullut alkuosa mukaan 'Souvenir de Louis Spaeth' eli ranskalaisella nimellä mennään siellä. Iceberg-ruusu (virallisesti 'Korbin') taitaa olla yksi sekavimmista, kun sen virallinen kauppanimi on saksalaisen jalostajan Kordesin antama Schneewittchen eli Lumikki. Muissa maissa se on sitten kumminkin Iceberg eikä mikään Snow White. Suomessa sitä saatetaan myydä ihan kummalla tahansa nimellä, joista ei arvaisi, että kyseessä on edes sama ruusu. Mainitsemallani 'Meiviolin' -ruusulla on Ranskassa kaupallinen nimi Pierre de Ronsard, mutta ulkomailla sama ruusu on Eden Rose, ehkä joku on ajatellut sen olevan myyvempi muunkielisille.
No joo, natinaanatinaa. Ärsyttävää tämä on, sekavaa.
Kiitos, olen ollut tässä terveenä jo monta päivää ja pääsin kotiinkin todistamaan peuratuhoja. Niihin verrattuna nimikoukerot ovat varsin pieni paha!
Pysyhän sinäkin terveenä ja leppoisaa sunnuntaita!
Äh, piti kirjoittaa kommentin alkuun, että pienellä pihalla ei tosiaan ole kovin helppo ruusuja viljellä, etenkään, jos on lapsia ja vaikkapa kapeita kulkureittejä. "Varaa"-ilmauksestasi tuli sitten mieleen tuo hinta, ja kun ruusuilla voi talvenkesto olla sitä sun tätä, voivat rahat mennä myyränkoloon.
DeleteHinnasta puheen ollen, nappasin kotimatkalla Paraisten Tokmannilta mukaan ihan uuden kärhön hintaan 50 senttiä! Eihän sitä sinne voinut jättää! Valkokukkainen 'Apollonia', neverheard, mutta kaunis kuvasta päätellen ja hengissä oli vielä ostaessani ainakin.
No oletpa tehnyt hyvän löydön! 'Apollonia' onkin varmasti juuri sopiva kärhö sinulle, kun sillä ei ole mitkään överi-isot kukat. Jollakin bloggaajalla muistaakseni se taisi olla, ettei vain olisi Navettapiialla? Olisin varmasti itsekin tuohon hintaan napannut mukaan. Viimeksi kun kävin katsomassa alelaareja, kärhöillä taisi olla hintaa reilu 7€. Tokmannin valikoimaa en ole päässyt edes tutkimaan pitkään aikaan, mutta ainakaan aiemmin kesällä siellä oli vain samoja lajikkeita mitä itselläni jo on.
DeleteKyllä on varsinaista sekamelskaa tuo kasvien nimiasia. Tuli tuosta 'Moskovan kaunottaresta' mieleen, että loistokärhö 'Elsa Späth' on Australiassa Blue Boy. Oikea 'Blue Boy' sen sijaan on viticella-tyypin kärhö. Joku toinenkin oli vastaava, että samalla nimellä myydään kahta aivan erityyppistä kärhöä, ei vain tule juuri nyt nimi mieleen.
Pahuksen peurat käyttivät tilaisuutta heti hyväkseen kun huomasivat äkäisen puutarhurin olevan poissa tiluksilta. Murr.
Löytö oli sitäkin hienompi, että se oli koko kaupan vihoviimeinen kärhö! Ja kun ei ollut mikään Nelly Moser tai muu rumilus, vaan kiinnostava ja kuvan perusteella kaunis (ja sitten se tietty aikanaan tulee kukkaan ja osoittautuu Nelly Moseriksi).
DeleteTuohan se usein on ongelmana, että valikoima vaihtuu niin vähän vuodesta toiseen, sitä on jo koko myymälän valikoima omalla pihalla.
Kaiken huippua, että ihan eri lajikkeita samasta kasvisuvusta myydään samalla nimellä!
Peurat perhanat, tänään korjasin niiden rikkoman portin, verkotin lisää kasveja ja suihkin kaikkialle Trico gardenia.
Minäkin viimein löysin austineita omaan puutarhaan, tilasin kesällä kaksi Mustilasta! Nyt kukkivat, toivottavasti jatkavat sitten ensi kesänä kukintaa;)
ReplyDeleteIhanaa, että kukkivat, toivottavasti talvehtivat hyvin!
DeleteRuusut ovat niin ihania! Onneksi täällä uuden kotimme pihalla kasvaa jo valmiiksi ruusuja. Lajikkeista ei tosin ole hajuakaan, mutta jotain pitkään kukkivia ne ovat, kun niissä on vieläkin nuppuja. Joudun jossain vaiheessa siirtämään ne uudelle paikalle, sillä ne kasvavat nyt liian lähellä seinää. Toivottavasti ne selviävät siirrosta. On nuo kasvien nimiasiat vaan todella sekavia, mutta mielenkiintoisia. Niinhän sitä sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sama pätee selvästi kasveihinkin!
ReplyDeleteVautsi, teillä voi olla vaikka mitä ihanaa! Ruusujen onneksi niiden uusi emäntä on puutarhuri :-) Teillä on tosiaan ollut muutto ja isot jutut, onnea uuteen kotiin!
Delete