Jos on vaaleanpunaista, niin on myös tummempia ihania sävyjä kukassa.
Tummakurjenpolvi 'Samobor' kukkii vielä harvakseltaan, mutta se on niin paljon nätimpi tässä kesäkuussa otetussa kuvassa, joka sattui tulemaan vastaan, että laitetaan mielummin tämä kuva.
Leikkasin heinäkuun lopussa kukkapenkeistä kaikki kuivuneet ja ohikukkineet kukkavarret, se saattaa auttaa tätä kukkimaan uudestaan, vaikka ei kukinta näin alkukesäisen runsasta ole.
Punaisia karviaisiakin on tullut ihan mukavasti. Nämä ovat jotakin vanhaa kantaa, jota tontillani oli valmiiksi. Siirsin yhden näistä Rohaniin, kun se sointuu väreihin. Taustalla kukkii väriminttu 'Kardinal' miten kuten, kuivuus verotti sitä aika lailla. Myös edellinen tummakurjenpolvikuva on Rohanista, täällä on viininpunainen vyöhyke.
Rohanin loppupäässä kukkii upeasti Austin-ruusu William Shakespeare 2000. Tästä piti postata jo pari päivää sitten, kun Teemalta tuli hieno elokuva Kuningas Lear, mutta enpä ehtinyt.
Pikkuiset verenpunaiset täplät Rohanissa ovat meksikonhanhikkia. Tällä on erityisen kaunis sävy ja kivan myöhäinen kukinta-aika. Useimmat perennahanhikit kun kukkivat jo alkukesällä.
Siirrytään portaat ylös kasvimaalle, siellä on viimein alkanut kukkia oma lempparisiemensekoitukseni, jossa on perimää 'Wiltshire Ripple' -lajikkeesta ja Chiltern Seedsin Mulberry Mix -hajuherneseoksesta. Ihanaa, sillä pelkäsin jo menettäneeni nämä ihanat luumunsävyt! Kukinta alkoi hyvin myöhään varmaan kuivuudesta johtuen.
Tänä vuonna en esikasvattanut, se jäi viime vuoden hullutukseksi, en koe sitä tarpeelliseksi. Jos tilaa olisi ja jos olisi koko kevään tiiviisti kotona, niin ehkä, mutta ei sittenkään. On niin kivaa, että on elokuussakin jotain uutta tulossa kukkaan.
Edelleen niin kiitollinen siitä, että peurat ovat jotenkin näivettyneet (samalla saarella mökkeilevän ystävän arvio, kun hän on katsonut kitukasvuisia peuroja tontillaan omenoita syömässä ja silti ei tule lihaa luiden ympärille). Tämä lilja on monena vuonna syöty jo heti alkukesällä niin, että kukkia on ollut aivan turha toivoa. Tämä on Mustin nimikkolilja eli 'Black Beauty', kuulunee idänliljojen ryhmään.
Siirrytään ylärinteeseen kohti hedelmätarhaa. Viime syksynä raportoin kirsikkasorvarinpensaan ekasta hedelmästä ikinä, nyt niitä on kolme. Kunhan hedelmät poksahtavat auki, paljastuu niiden ihastuttavan psykedeelinen väritys: oranssit siemenet kirsikanpunaisessa hedelmälihassa. Mahtavaa luonnon väritykitystä heille, jotka huomaavat pienet asiat.
Loppuun iloinen uutinen Mustan Ruudolffin ystäville: se näyttää olevan elossa! Tämä oli keväällä tulossa lehteen, kun lehdet eivät sitten puhjenneetkaan kunnolla. Oksa toisensa jälkeen alkoi näivettyä.
Keskikesällä hoksasin polkaista maata puun viereltä, jolloin jalka upposi nilkkaa myöten koloon. Maata puuttui aika paljonkin puun juurten ympäriltä. Ilmeisesti vesimyyrä ei ollut kuitenkaan syönyt juuria kokonaan, sillä pari ylintä oksaa on nyt edelleen vehreinä ja lehdetkin ovat vähitellen pikkuisen kasvaneet. Nyt puhkesi yksi kukkakin, joka keväällä jätti avautumatta.
Pidetään sormet ristissä. Tulevana talvena yritän muistaa polkea maata tämän ympärillä, jos lumi- ja routatilanne sen sallii. Voi olla, että sama koitui kuriilienkirsikan kohtaloksi, joka viime vuonna kuivui kokonaan tästä vähän alarinteeseen.
Hajuherne – Lathyrus odoratus
Idänlilja – Lilium Orient-Ryhmä
Karviainen – Ribes uva-crispa
Kirsikkasorvarinpensas – Euonymus planipes
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Väriminttu – Monarda
.JPEG)
.jpg)
Hienoa, että Musta Rudolf näyttää elpymisen merkkejä. Poikia tosiaan tarvitaan harventamaan myyräkantaa.
ReplyDeleteKauniit tuoksuherneet.
On todella onnekasta, että Musta Rudolf taisi olla jo sen ikäinen, ettei myyrä saanut kaikkia juuria syötyä. Tai hengitystä saa varmaan vielä pidätellä jonkin aikaa. En tiedä, missä oltaisiin, jos kissoja ei olisi. Musti kantaa myyriä joka päivä näytille, parhaana päivänä kolmekin vesimyyrää. Toissa yönä joku jyrsijä yritti tulla olohuoneen seinästä sisään, oli nakertanut sinne oikein kolon muurin ja lattian kulmaan.
DeleteKiva, jos Musta Rudolf selviytyisi! Hienoja sävyjä näissä kuvien kasveissa.
ReplyDeleteTäällä sataa tuulen kanssa, ei oikein huvita pihatyöt.
Meillä oli hurja keli yöllä, tuli nukuttua huonosti, kun sade piiskasi ja tuulenpuuskat paukuttivat milloin mitäkin nurkkaa. Mutta jo aamupäivällä tuli aurinko esiin ja hieno keli. Matkustin mantereelle ja hämmästyin, kun täällä on yhä rankkasadetta ja tuulta! Luulin, että se olisi täälläkin mennyt jo ohi. Ilmeisesti on jäänyt pyörimään jotenkin paikalleen. Ei tässä kelissä tosiaan pihalla huvita olla.
DeleteIhanaa, Rudolf on hengissä. Sinulta saamani tuoksuherneet kasvoivat hyvin, juuri keräsin niistä siemenkodat talteen ja kuivumaan. Muista tuoksuherneistä en saanut siemeniä, kuivuivat kaikki silloin kesällä. Onneksi istutin sinulta saamani vesipisteen viereen niin tuli kasteltua.
ReplyDeleteHyvä, että sait niistä siemeniä! Itsekin meinaan kerätä noista ja nimenomaan parhaimman värisistä kuten tuo kuvan tyyppi. Niistä on tullut niin mukavasti samanlaista värikimaraa vuodesta toiseen, mutta se johtuu varmaan siitäkin, että minulla ei ole muun värisiä oikein ollutkaan. Nyt ehkä epäviisaasti istutin hempeämmät Jimmy Shandit myös kasvimaalle, ja vielä turkoosikukkaisenkin, jos se nyt meinaa kukkia tänä vuonna ollenkaan. Hämmästyttävästi kasvimaan viereisessä ruusutarhassa kukkii joku itsekseen kylväytynyt Wiltshire Ripple! Olen varmaan heittänyt hajuherneiden varret siihen. Siinä on tosi hyvä väri. Pitäisikin merkata värillisellä narulla nuo parhaan väriset, joista haluaa ehdottomasti siemenet talteen. No huh, tulipa pitkä kommentti hajuherneiden väreistä ja siemenistä :-D
DeleteKaiken muun soman keskellä erityinen ihastus tuo Samobor! Olen huomannut kurjenpolvien kukinnan kanssa, että jo kuihtuneiden kukintojen (tai paremminkin siemenaihioiden)leikkaaminenkin tuntuu pitkittävän kukintaa. Rozannet kukkivat nyt vielä täysillä ja neidonkurnpolvi harvakseltaan. Black Beauty on myös ihana!
ReplyDelete-Mummopuutarhuri
Totta, kurjenpolvia kannattaa yrittää muistaa leikellä! Rozannella onkin huippupitkä kukinta-aika, se on aivan loistava. Etelärannikolla olen nähnyt sen kukassa vielä loppusyksylläkin. Harmittavasti oma Rozanneni on hävinnyt kuivuuteen, täytyy hankkia uusi.
DeleteRänsistyneiden kasvien leikkely on mielipuuhiani, Välillä se vain siistii yleisnäkymää, mutta usein myös vauhdittaa uuteen kukintaan. Tummakurjenpolven kukkien väri on aivan huikea, ihailin muutama kesä sitten Mustilan Arboretumissa retkeillessäni, kun valtava tummakurjenpolvikasvusto kukki parhaillaan. Mutta se kasvutapa kukinnan jälkeen, en kestä omassa pihassani. Metsäpuutarhaan voisikin sopia, siellä tullaan elämään rennommin (toivottavasti!)Tilasin aikoinaan Impectalta tuoksuherneiden siemeniä, ja edelleen talteen otettujen joukossa on saman näköisiä kukkia kun sinullakin. Nimi on kadonnut, mutta pidän juuri tuosta kirjavasta, murretusta sävystä. Esikasvatus näiden kohdalla ei ahdista, mutta taitavat hyvin ehtiä kukkaan ilman sitäkin. Vesisade alkaa saada jo raivostuttavia tunteita, voi, miksi ei sade jakaudu tasaisemmin kesäajalle!
ReplyDeleteLeikkely on nopeaa pitkäteräisillä pensassaksilla ja äkkiä piha kohenee. Loppukesällä ränsystyminen vaivaa, ja heinäkuun lopun leikkuu tuotti heti nätimmän pihan. Nyt pitäisi operaatio uusia, en vain ole vielä ehtinyt. Nurmikko on alkanut taas kasvaa sateiden myötä, toissapäivänä sen leikkasin ja heti tuli kauniimpaa.
DeleteTummakurjenpolvet ovatkin ehkä parhaimmillaan isona kasvustona. Tai sellainen niistä ainakin tulee, kun ne siementävät niin tehokkaasti :-D Jatkuvasti saa niitä kitkeä tuolta kukkapenkistä.
Vettä kaivattiin niin kipeästi parin kuukauden ajan, ja nyt sitä on sitten tullut. Meille ei kylläkään edelleenkään liikaa, joten jos teille, niin lähetä meillepäin ;-)
Austin on tosi muhkea ja syvänpunainen.
ReplyDeleteAlan huolestua noiden peurojen suhteen.Onkohan niillä joku hätänä.
En usko, että tarvitsee huolestua, eiköhän kanta ole ensi vuonna taas entistä ehompi... (mikäs pahan tappaisi).
DeleteTosi kauniitt tuoksuherneet ja meksikonhanhikin sävy on herkullinen!
ReplyDeleteIhania vahvoja sävyjä tosiaan!
DeleteIhanat luumun ja tummanpunaisen sävyt! 'Musta Rudolf' kukkii vähän hassuun aikaan, mutta loistavaa, että säilyi kuitenkin hengissä. Ehdit viime tipassa pelastamaan sen.
ReplyDeleteIhmettelin tässä vain sitä, miten kukaan ei ole vielä huomannut selvää syy-yhteyttä puutarhasi ja peurojen välillä... Korotit aitoja tonttisi ympärillä ja etkös suihkinut trico gardeniakin? Peurat ovat tietenkin näivettyneet luuviuluiksi kun eivät ole enää päässeet puutarhaasi herkuttelemaan ja lihottamaan itseään! Eihän kesän helteissä kuivanut heinä vedä mitenkään vertoja meheville perenna- ja pensaserikoisuuksille :D No joo, vakavasti ottaen siellä on varmaan tullut raja vastaan ja joku loinen tai tauti on alkanut harventaa peurakantaa. Täällä ilmeisesti kävi rusakoille samalla lailla viime vuonna. Niitä kun löytyi useampia kuolleina naapureiden pihoilta ja tänä kesänä pitkäkorvia on ollut selvästi vähemmän. Hyvä, että luonto tulee aina välillä avuksi.
Hahhaa, sait minut nauramaan ääneen. Hitsi, enpä olekaan hetkeen muistanut sumutella tricoa... Mutta toisaalta olen sortteerannut pihalla raakavillaa kehräämöön lähetettävää satsia varten ja heitellyt roskaisia/huopuneita villatukkoja sinne tänne. Tricokin perustuu lanoliinin hajuun, nimittäin. Toivottavasti tuolla villahommallakin on jotain tekoa pihani suojauksessa. Vaikka ei se peurojen laihuutta kaiketi selitä.
DeleteOnhan se sääli, että eläimet kituvat ja kuolevat, toisaalta se on luonnon normaalia kiertokulkua. Onneksi teillä on nyt ollut vähemmän rusakoita!
Ja onneksi Ruudolf vaikuttaa hitaasti toipuvan. Mustin osuutta puideni pelastamisessa ei saa myöskään vähätellä. Hän kantaa kuolleita vesimyyriä näytille lähes joka päivä. Ihme, etteivät kuole sukupuuttoon.
Ihanaa että Musta Rudolf näyttäisi toipuvan! Toivottavasti Musti ja Ransu saavat vesimyyräkannan hiipumaan, ettei vahinko toistuisi.
ReplyDeleteOn tosi hyvä! Varmaan pelastumisen syy on se, että se on kasvanut tuossa jo muutaman vuoden ja ehtinyt tehdä isommat juuret. Pari kertaa on käynyt niin, että myyrä on syönyt vastaistutetun hedelmäpuun tai syreenin juuret kokonaan.
DeleteMusti huolehtii myyräkannan harvennuksesta parhaan kykynsä mukaan ja kaipa ne nyt vähenevät, ei voi olla montaa huippuvuotta putkeen! Ransusta on tullut vähän laiskempi ;-)