Wednesday 29 April 2020

Kompostionnea

Että osaa ihminen olla onnellinen omasta kompostimullasta! Tai tämä ei ole ihan multaa, sillä täällä saariston kuivuudessa ja tuulessa avokomposti ei toimi niin hyvin kuin voisi. Osa siitä jää aina kuivaksi, reunoilta ja päältä, vaikka sitä käänteleekin, eikä maadu täysin.
Kukkapenkkien päälle se on loistotavaraa.

Compost Happiness!

Tällä kertaa kompostin puoliksi palanut osasto tyhjeni Rohaniin, jossa koko 12-metrinen istutusalue sai kunnon katteen, sitä riitti myös toiselle heinä-ruusutarhan puolelle ja aiemmin mainittuun katajan aluspenkkiin.
Edellisessäkin kuvassa näkyi ihanasti kukkiva näsiä, tässä edustalla viimevuotisista lehdistään vielä kiinni pitävä pyökki 'Rohan Weeping'.

Penkissä nousee jo sitä sun tätä, joten talikollisia viskoessa sai tähdätä väleihin. Silkkipionin versot ja kookkaat nuppupallerot lupailevat ihanaa kukkaloistoa.

Katajapenkki sai oikein paksun katteen, sillä tässä kasvaa paljon kaunista, joka kaipaa selvästi muhevampaa maata. Maa on yllättävän kuivaa, kun ottaa huomioon, että vieressä on mutapuutarha. Ransu esittelee.
Tiesitkö muuten, että muta tai märkä savi on erittäin tärkeää pääskysille ja muillekin linnuille? Ne käyvät napsimassa kosteaa mutaa pesänsä rakennustarpeiksi keväällä. Jos on kuivaa, ei hyvää materiaalia löydy ja pääskysenpesä on vaarassa romahtaa kesken pesinnän. Siinä on yksi hyvä syy perustaa mutapuutarha. Eikä haittaa, jos se kesällä on kuivana, kuten omani.
Kiviä on vähän romahdellut reunoilta talven aikana, mutta oikeastaan tykkään tästä enemmän luonnollisena, ei niin rakennetun näköisenä. Perfektionistit taitavat nyt siellä ruudun takana vetää järkytyksestä henkeä, mutta onneksi täällä ei perfektionisteja asu, epätäydellisyydentavoittelija vain. Ehkä ei sielläkään?

Ransu esittelee yhden katajapenkin suuraarteista, jonka takia haluan parantaa sen maata. Tuossa nousee himalajanjättililja.

Tuossa noin!
Punaisessa villissä penkissä asustava japaninjättililja on myös herännyt eloon ja tehnyt lehden. Viime kesän toivoton kuivuus, niin ja toissa kesän, ja kai joka ikisen kesän, on verottanut näitä niin, että kumpikaan ei ole kasvanut isommaksi tai kukkinut – vielä. Tai tämä himalajanjättililja onkin istutettu vasta viime keväänä, sipuli oli kyllä valtava. Laitoin sen tuohon paikkaan siksi, että sen juuret löytävät kosteutta, jos vain älyävät kasvaa oikein syvään.

Kompostin oikean puolen tyhjennettyäni suoristin senkin – vasen puoli suoristui syksyllä – ja tyhjensin vielä täyden puolen päällimmäiseksi vuoden verran seisseen huussikompostin. Kirsikka kakun päälle.
Ai että ihminen osaa olla onnellinen kompostistaan! Ihanasti sieltä löytyi lierojakin. Liero – naisen paras ystävä! Hyvän puutarhalapion lisäksi.

Huussitynnyreitä on kaksi, toinen on sisällä huussissa ja toinen sen seinustalla, joko täytenä muhimassa tai kuten nyt tyhjänä odottamassa taas käyttöön pääsyä.

Kompostin vihoviimeiset pahnanpohjat päätyivät kivimuurin edustalle, sillä huomasin siinä viime viikolla kitkiessäni, kuinka savimaa on siinä(kin) kuin betonia. Ruusuherukoiden välissä kasvaa marhanlilja, joka takuulla arvostaa muhevaa katetta.

Oi tätä onnea! Parin kolean sadepäivän jälkeen taivas on muuttunut siniseksi ja aurinko lämmittää. Sadetta toivoin ja onneksi sitä saatiin.

Uusia narsisseja avautuu koko ajan. Karhunlaukkojen välissä kukkii 'British Gamble', uusi hollantilainen lajike.

'British Gamble' on roteva ja istutin sitä portin viereen, jotta se näkyisi tielle ja vierailulle tuleville ystäville. Britanniassa olen ihastunut tapaan istuttaa laajat alueet narsisseja porttien pieliin ja pihatien varteen tulijoita ilostuttamaan.

Osan narsisseista pidän yksityisenä salaisuutenani jakaen ne vain teidän kanssa, ja myös livenä pihakierrokselle lähtevien ystävien. Pikkuinen virvanarsissi 'Spoirot' ei näy kauas saniaistarhan siimeksestä, sitä pitää mennä katsomaan.

Kääpiö-'Elka' on haalistunut kukinnan edetessä lähes valkoiseksi. Tämä on aivan hurmaava pikku tyyppi. Taustalla avautuu 'Pink Charm', todella kivan värinen korkea narsissi. Nämä kasvavat karhunvatukan ympärillä hyvin aurinkoisessa paikassa. 'Elka' olikin kevään ensimmäinen avautunut narsissi pihassani, jos joku muistaa.

Yksi asia, josta bloggaamisessa erityisesti tykkään, on vuoropuhelu. Ihan tällä tasolla ei tule keskusteltua muissa somekanavissa, siksi ne ovat minusta köyhempiä eivätkä korvaa bloggaamista, eivät yllä lähellekään. Riina nosti Versoja Vaahteramäeltä -blogissaan esille ihanan valkoisen idänsinililjan ja kertoi siitä, miten se hiljalleen leviää, vaikka ei niin nopsaan kuin sininen perusmuoto.
Omat valkoiseni (lajikenimi taitaa olla ihan vain 'Alba') istutin aikanaan vaahteran alle, missä on hyvin kuiva paikka, vaahteralla vahvat kaiken imevät juuret, ja maa on tässä(kin) kivikovaa savea. Olen hiljalleen parantanut maata humuksella – risuilla ja lehdillä – ja valkoiset sinililjatkin ovat hiljalleen alkaneet levitä alun järkytyksestä toivuttuaan. Metsäpuutarhamaisessa varjopaikassa ne loistavat ihanina valopilkkuina.
Keltaiset 'Pagoda' -koiranhampaat viihtyvät tässä yllättävän hyvin, oikeassa alakulmassa näkyykin yksi. Nuput ovat jo esillä lehtiruusukkeiden keskellä.

Huhtikuun nuppuyllätyksen järjesti kuitenkin juhannuspioni. Tämä kasvaa kyllä lämpimässä paikassa talon kivijalan eteläpuolella, mutta että nuppu alkaa avautua jo huhtikuussa!

Ransu puolestaan hykertelee onnesta saatuaan keinutuolinsa takaisin vahaamisoperaation jälkeen, joka kesti useita viikkoja.


Himalajanjättililja – Cardiocrinum giganteum
Idänsinililja – Scilla siberica
Japaninjättililja – Cardiocrinum cordatum
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Karhunlaukka – Allium ursinum
Koiranhammas – Erythronium
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Näsiä – Daphne mezereum
Pyökki – Fagus sylvatica
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Silkkipioni – Paeonia wittmanniana
Virvanarsissi – Narcissus Bulbocodium-Ryhmä

39 comments :

  1. En kestä miten vihreää siellä on! Väittäisin, että nuo kuvat on otettu joskus toukokuun lopulla, vaikka viime vuonna. :D Ymmärrän onnesi. Minulla ei ole kompostia ja se harmittaa vietävästi. Siispä nauti omastasi! <3 Mutapuutarha romahtaneine kivineen on upea juuri noin. Oi Ransun onnea! Kyllä hän on tämän postauksen ihastuttavin hurmaaja. Mukavaa loppuviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä pitää aina alkaa leikata nurmea toukokuun alkupuolella, mutta harvemmin on näin huhtikuussa vielä kymmensenttisiä ruohonkorsia, niin kuin nyt paikoitellen on! Ihan ihmeellistä, kaikki vihertyy silmissä. Ja viimeisten parin päivän sateet, vaikka heppoisia olivatkin, varmaan viherryttävät kaikkea entisestään.
      Voi hitsi, oma kompostimultatuotanto on niin kiehtovaa ja tyydyttävää. Toivottavasti saat kompostin ennen pitkää.
      Ransu kiittää huomiosta, ja mukavaa vappua sinulle!

      Delete
  2. Kompostionni onkin osuvasti niin mieltä ilahduttavaa. Oikein kuulee maan onnen kun sitä tarjoilee. Nauratti tuo nuppupallero, kun näin vain Ransun pörröisen takapuolen.
    Sinulla on taas selvästi suuri harppaus vihreämpää kuin meillä, mutta perässä tullaan. Sinulta löytyy myös sellainen kattaus kaikkia ihanuuksia, ettei enää muista puoliakaan.
    Terveisiä mahtavalle Ransulle, joka saa pötkötellä hienossa keinutuolissa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin totta tuo: on ihanaa parantaa maata ja tarjota kukilleen oikein hyvää tavaraa.
      Ransu kiittää! Onhan hänen pehvansa aika kookas nuppupallero :-D

      Delete
  3. Ahaa, sinullakin on Spoiroteja. Kävin ihailemassa niitä Kivipellon Sailan blogissa. Nimi jää taatusti mieleen, kun niitä voi muistella Christien Poirotina.
    Oma komposti on mullan (ei siis kullan) arvoista tavaraa. Nykyisin kompostin valmistuminen vie vähän enemmän aikaa, kun enää ei ole sopivaa varjopaikkaa kompstointialueeksi. Vaan silti sain tänä keväänä 10 kärryllistä tavaraa. Hyvin se karkeampi ja ei täysin kompostoitunut aines maatuu puiden ja pensaiden alustoilla.
    Minun on vaikea kuvitella sinun puutarhaasi perfektionistisia näkymiä. Epätäydellisyys sopii paremmin ja tuottaa satumaisia tunnelmia.
    Iloista vappua koko porukalle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Katsoin samaa kaimani blogista, hänellä on tainnut olla niitä jo useita vuosia. Minulla nuo ovat vasta viime syksynä istutetut, joten viihtymisestä en osaa vielä sanoa. Nimi Spoirot mietitytti viimeksi tänään, Poirot siitä minullekin tulee mieleen. Täytyykin googlettaa, kenen tai minkä mukaan ne ovat nimensä saaneet.
      Ihanaa on tuo karkeampi puolimaatunut komposti, oivallista katetta. Pensaat ja puut tykkäävät!
      Kiitos ihanista sanoistasi, Between!
      Niin tosiaan, iloista vappua sinne teillekin!

      Delete
    2. Kasvien nimien syntytarinat ovat mielenkiintoisia. Niistä saisi jopa jännän kirjan, jos vain jaksaisi kaivaa tietoja. Kaikista ei varmaan ole nimen syntyä ylös kirjattukaan.

      Delete
    3. Luin aamulla Hesarista (netti-Hesari), että biojätteen kompostoinnista tulee omakotitaloissa pakollista 2024 koko maassa. Lähinnä uutisen kommentoijien kova vastutus ihmetytti.

      Delete
    4. Kasvien nimet ovat kivoja, tosin joskus on tylsiä tai korneja nimiä, mutta olisipa tosiaan kiva kuulla tarinoita nimen taustalta! Googlettamalla selvisi, että Spoirot on tosiaan nimetti Poirotin mukaan, mutta miksi siihen on pitänyt laittaa S eteen, ei ihan selvinnyt. Tuo on tasmanialaisen taimiviljelijän risteytys ja hän nimesi nämä muutaman kääpiökokoisen etsivien mukaan, toinen olisi Smarple.
      Todellakin ihmetyttää ja harmittaa, jos kompostointia noin kovasti vastustetaan omakotitaloissa!

      Delete
    5. Smarple ja Spoirot! Hauska idea kasvien nimeämiseen. Tällaiset tarinat auttavat kummasti kasvien nimien mieleejäämisessä.

      Delete
    6. Ihanaa, että jotkut antavat kasveille tosi hauskoja nimiä! Kirjallisuuteen viittaavat nimet on tietysti parhaasta päästä aina.

      Delete
  4. Kyllä on nyt Ransun hyvä olla, kun oma lempipaikka sai noin kauniin värin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Väri on ihan jees, mutta toi talja on tosi hyvä! RANSU

      Delete
  5. Kompostimulta on tosiaan puutarhurin kultaa. Se tekee hyvää maalle kuin maalle.
    En voi ymmärtää, ettei joku halua kompostoida...
    Minäkin jatkoin kohopenkkiprojektiani tänä keväänä ihan kompostimullan ansiosta. Siinä kärrätessä mietin, että mun pitäisi kehitellä oikea kompostialue, että multaa tulisi enemmänkin.

    Ja tosiaan sade tekee niin hyvää. Vaikka koko talven on sadellut, on ollut valtavan kuivaa. Täällä oli tänään tosin ihan hyytävän kylmä päivä. Kävin yhdellä asiakaskäynnillä järven rannassa ja siellä satoi jopa lunta. Meinattiin aivan jäätyä, sekä asiakas että minä.
    Teillä on kyllä ihan uskomattoman keväistä jo. Kyllä täälläkin alkaa koko ajan enemmän vihertämään, mutta teillä näyttää jo ihan oikeasti keväälle.

    Ja noi narsissit, mä niin kuolasin täällä ihastuksesta.
    On myös niin ihana nähdä sun valkoisia idänsinililjoja. Mahtavastihan ne ovat levinneet. Ja juuri tää on mustakin niin mahtavaa tässä bloggaamisessa. Tällaista vuorovaikutusta ei somekanavissa juurikaan ole. On kiva lähetellä tykkäyksiä ja vaihtaa muutama sana, mutta ei muualla tule näin paljon "juteltua".
    Ja teistä blogiystävistä on tullut ainakin mulle ihan oikeita ystäviä. On niin ihana, kun on ystäviä joiden kanssa höyrytä ja jakaa ajatuksiaan samoista mielenkiinnonkohteista. Sekä kysellä apua ja neuvojakin. Luulen myös, että meillä näissä "puutarhapiireissä" on erityisen hyvä yhteishenki ja sellainen hyväksyvä ilmapiiri. Siksi jokaisen puutarhakin saa olla juuri omanlaisensa ja on kaunis sellaisena. Kenelläkään ei ole tarvetta arvostella tai arvioida kenenkään puutarhaa. Juuri se monimuotoisuus ja monenlaiset tyylit ovat se rikkaus. Jokaisessa puutarhassa on erikoisuuksia ja ihailtavaa. Ja onneksi jokainen saa tehdä puutarhastaan juuri oman näköisensä. Se on just tän homman rikkaus.
    Minä ihmettelisin, jos alkaisit tekemään jotain jämptejä betonikivireunuksia siellä tai asentaisit kunttaa. :) Se ei olisi yhtään sun tyylistä, eikä kyllä kävisi muutenkaan sun puutarhan ja talon tyyliin. Ja Between puki sanoiksi myös mun ajatukseni. Sun puutarhassa on tosiaan satumaisia tunnelmia, jotka jämptiys kyllä pilaisi.
    Ihanaa vappua ja puutarhahetkiä! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana juttu tuo kohopenkki. Voisi tosiaan kompostoida enemmänkin, minäkään en heitä kaikkea kasvijätettä kompostiin, vaan jätän vain istutusalueiden päälle, kanttauspalatkin usein ylösalaisin, mutta ne lähtevät hanakasti juurtumaan eikä se näytä edes kovin siistiltä :-D
      Voi hitsi, hyytävä asiakaskäynti! Toivottavasti ette vilustuneet.
      Kiitos ihanista sanoistasi Riina ♥ On tässä tosiaan samanhenkistä ystävyyttä, kuin kirjekavereita, ja silti tämä on myös useamman henkilön keskustelua. Niin ihanaa! Elämäni olisi köyhempää, jos en vaikkapa saisi lukea blogiasi - ja tavatakin sinua joskus! Totta tuokin, että puutarhaihmiset ovat hyviä tyyppejä. En muista tavanneeni ikinä tiukkapipoista tai huumorintajuntonta puutarhaihmistä, kyllä tällä harrastuksella on joku kehittävä vaikutus...
      Heh, tosi hyvin arvioit: kuntta ei ole mun juttu, tosin ei tällä tontilla ole sellaista aluettakaan, johon sitä luontevasti saisi :-D Ehkä parin männyn alla metsäpuutarhapenkissä, joskus olen miettinyt, viihtyisikö puolukka siinä, mutta en ole vielä kokeillut siirtää. Olisihan se aika kiva! Siellä esikoiden ja jouluruusujen kupeessa :-D Erilaisella tontilla kuntta olisi kaunista, jos sellaista kasvaisi luonnostaan. Mutta ehkä siihen on syynsä, että en ole sellaista paikkaa ostanut.
      Kiitos ihana Riina ja iloista vappua sinullekin!

      Delete
  6. Meilläkin on komposti. Se on melkein täynnä mullan tapaista ainetta. En tiedä koska viimeksi se on ollut käytössä, mutta ainakin viime talvena se jäätyi ja on ehkä vieläkin vähän jäässä. Jätin syksyllä sen käynnistyksen suosiolla myöhemmäksi, kun arvelin, ettei se niin helposti kuitenkaan käy. Ehkä siitä nyt saa vähän täytettä kukkapenkkiin, vaikka se multa ei kyllä suinkaan ole järin muhevan näköistä. Ja ne edelliset asukkaat ovat sitä paitsi vieneet sinne sellaistakin, mikä ei kompostiin lainkaan kuulu... Joka tapauksessa monenlaista harjoitusta tässä on!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä jännää ja ikävääkin, jos kompostia ei ole käytetty oikein. Mutta kompostimömmön voi tosiaan puolivalmiinakin lisätä maan pinnalle, kunhan nyt ensin tietää, missä ne istutuksetkaan ovat :-D
      Ja sitten pystyt aloittamaan ihan puhtaalta pöydältä ja saada aikaan kaikkien aikojen parhaan kompostimullan!

      Delete
  7. Upeita kevätkuvia! Onni on oma komposti. Pitäisi kääntää minunkin tuo omani ja ottaa sieltä multaa (tai sen tapaista) käyttöön :) Aurinkoista vappua sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Komposti on siitä kiva, että sen ei tarvitse olla täydellisesti maatunutta, jotta sitä voi jo käyttää. Mutta vielä selvästi versovat rikkaruohonpalat jätin maatumaan kompostin nyt toimivalle puolelle, niitä ei viitsi pistää kukkapenkkeihin edes pinnalle.
      Kiitos, mukavaa vappua sinullekin!

      Delete
  8. Samanlaista tavaraa olen laittanut täälläkin, osan hautasin maahan uudelle istutusalueelle, maatukoot siellä vielä lisää. Kaksi kuivaa kesää ei todellakaan tehnyt avokomposteille hyvää, välissä vielä lumeton talvi niin tuntuu ettei maatumista ole tapahtunut lähes lainkaan. Onneksi tuotoksen voi levittää tuollaisenaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi tuota puolivalmistakin kompostia voi käyttää. Maa parantuu hitaasti mutta varmasti, kun jättää kaiken kasvimateriaalin puutarhaan. Alussa olin melko epätoivoisen skeptinen siihen, miten lehtien ja risujen jättäminen silleen maatumaan voi auttaa kovinkaan nopeasti, mutta nyt yli kymmenen vuotta sitä harrastettuani tulosta alkaa näkyä - ihanaa.

      Delete
  9. Ihania kevätkuvia. Ja Ransu on aina kuvauksellinen. Komposti on kyllä hieno homma. Mukavaa vappua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, iloista vappua sinne teillekin! Poikkeusoloista huolimatta. Toivottavasti on mukava sää ja voi nauttia ulkonaolosta.

      Delete
  10. Hyvää Vappua Saaripalstan väelle! Ransu näyttää tutkivan todella asiantuntevan näköisesti kukkapenkkiä. Todellinen puutarhakissa! Missä Musti? Näännyttikö itsensä aiemmilla myyräkarkeloilla ja nyt huilailee vapun?

    T: Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, iloista vappua sinnekin!
      Musti lähti juuri äsken takaisin myyrähommiin, se on ahkera metsämies. Kerron terveiset!

      Delete
  11. Voi miten kiva on aina "vierailla" teidän pihalla, siellä on niin kaunista kaikkina vuodenaikoina:) Komposti on kiva, meillä ei kunnon kompostia vielä ole, vaan juurikin ajateltiin että josko tänä kesänä sellainen asennettaisiin:) Aurinkoista, ihanaa vappuaattoa ja leppoisaa vappua♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva, kun vierailet!
      Komposti on kyllä todella mainio laitos, on ihanaa saada siitä maanparannetta kukille.
      Kiitos, iloista vappua sinne teillekin!

      Delete
  12. Voihan Ransu, keinutuolissa ♥ Ihanaa kun saat nauttia rakkaista narsisseistasi nyt (ja vähän muistakin kasveistasi). Upeita kasviaarteita on mullasta noussut (luin edelliset kirjoitukset). Täällä on vielä komposti tyhjentämättä plääh. Se haiseva versio. Luonnonmukainen puutarhasi oikein kukoistaa nyt, ihan parasta. Silkkipionin ja juhannuspionin ihanat versot, voi onnea. Kevätkevätkevätiloa sinne & pojille myös ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tää narsissikausi on aivan ihanaa aikaa. No, tammikuusta asti on ollut ihanaa, kun on saanut jännätä lumikellojen nuppuja ja jouluruusujen kukintaa, eikä talvi ennusteissa näyttänyt tulevan, eikä tullutkaan. Unelmien talvi, kun kevät alkoi jo tammikuussa!
      Kiitos ja ihania kevätpäiviä sinnekin kirsikoiden äärelle ♥

      Delete
  13. Kompostointi on mahtavaa, vähitellen jäykkä maa vuosien saatossa paranee. Itse olen kerännyt nyt muutaman vuoden kaiken puutarhajätteen suuriin kasoihin etupihan metsikköön. Siellähän ei kuusten alla kasva mikään ja maa on kuivaa koppuraa. Ensi talvena todennäköisesti kaadamme kuuset, ja alan istuttamaan siihen uutta jatkoa metsäpuutarhalle kivien lomaan. Siellä siis tarvitaan muhevaa kasvualustaa ja laihialaisena koitan tehdä sitä itse ;)

    Huomasin mainion hyönteishotellin tuossa kompostien vieressä! Ja Ransun taas kelpaa, kun oma soutulavitta on jälleen käytössä. Ja kiitos vielä taas uuden narsissin esittelystä, niin ihana tuokin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hahaa, laihialainen asialla! Ehkä minussakin siis asuu sisäinen laihialainen? Tai tarkemmin ajatellen tämä saaristo on täynnä laihialaisia, täällä on pitkät perinteet siinä, että käytetään sitä mitä on, kun kaiken hankkiminen on hankalaa ja kallista.
      Teilläkin taitaa olla melko hankala savimaa. Se, mikä tuntui kymmenen vuotta sitten toivottomalta – että vaikka vaahteran alla oleva kivikova savimaa muka paranisi – onkin nyt todellisuutta. Äärimmäisen palkitsevaa, että kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys tuottavat hedelmää!
      Voi, siitä metsäpuutarhasta tulee niin ihana jatkumo kuusikkoon. Tonttinne on kivan vaihteleva, ja olet tehnyt ja tekemässä siitä myös niin monipuolisen. Mahtava juttu, että pääset uuteen puutarha-alueeseen käsiksi, jes!
      Ransun soutulavitta on ihan paras, siellä se on tälläkin hetkellä, vaikka on hyvin koleaa.

      Delete
  14. Meillä on puutarhakompostorit vielä ihan umpijäässä. Vähän jänskättää, olisiko toinen puoli jo siinä kunnossa, että siitä saisi kukkapenkkien katteeksi leviteltyä. Lämpökompostorin tavaraa ei voi levittää katteeksi, sillä Karo syö sitä. Hitaammin hajoavat kananmunankuoret ja puunkappaleet ilmeisesti tuoksuvat koiran nenään syötävän hyviltä. Eilen laitoin sitä kuitenkin kasvilavan pohjalle kottikärryllisen. Mullalla peitettynä ei enää Karonkaan nenä sitä haista. Sinun puutarhaasi eivät säntilliset istutukset tai kukkapenkkien reunukset sovi sen enempää kuin moderni havu-kuorikatepuutarha tänne joten mutapuutarhasikin olkoon juuri tuollaisenaan, luonnollisen näköisenä. Minä en ole vielä tavannut niin tiukkapipoista ja tympeää puutarhaihmistä, joka arvostelisi toisen puutarhaa negatiiviseen sävyyn. Onkohan sellaisia edes olemassa?
    Ihana valkoinen scillameren alku ja nuo narsissit <3 Keinutuoli on kuin tehty Ransun levähdys- ja tarkkailupaikaksi. Aurinkoista vappua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ääh, toivottavasti kompostit sulavat. Tuo onkin haasteellista, että koira syö puolimaatunutta kompostia... mulla siinä justiin on niitä kananmunankuoria, mutta kissoja ei voisi vähempää kiinnostaa :-D Kasvimaalaatikon pohjalla se on varmaan just hyvää tavaraa!
      Totta, eipä puutarhaihmiset juurikaan arvostele, vaan monimuotoisuuden ymmärtäminen taitaa tulla luonnostaan. Se on ihanaa. Kokemuksia kyllä jaetaan, ja se onkin tärkeää.
      Kiitos, aurinko tekisi terää, pitkästä aikaa täytyy ihan lämmittää taloa. Nyt on pari sadepäivää luvassa, tosin en tiedä, missä se sade viipyy - hieman sitä jo odottelen.
      Aurinkoista vappua sinullekin, siellä idempänä se mahtaa toteutuakin!

      Delete
  15. kiitos taas ihanasta postauksesta. Eipä ihme että Ransu tykkää keinusta kun on niin kauniin värinen. Tuossa olisi mukava ottaa päiväunet itsekullakin.Hyvää ja siunattua Vappua sinulle♥️

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, toivottavasti teillä oli mukava vappu!

      Delete
  16. samoissa puuhissa olen ollut minäkin, pääsiäisenä käänsin biojäte kompostin ja viime viikolla rakensin uuden ison auman. teen joka kevät ison auman, osasta teen myöhemmin uuden kasvupedin, osan puran, niiden tehtyään tehtävänsä eli levitän ympäri pihamaata perennapenkeille ja pensaille. lisää humusta pitää tarjoilla joka kevät, jäykkä savimaa kaipaa sitä. kesäkodissa valmistuu myös makkilantaa, mikä on myös erittäin hyvää lannoitetta. moni sitä arkailee nykypäivänä, mut kun se on kunnolla palannutta ja säilötty ennen käyttöä vähintään kolme vuotta niin erinomaista tavaraa kaikin puolin.
    varjoisissa paikoissa valkokukkaiset lajit tulee kauniisti esille. hankin viikolla valkokukkaisen pikkutalvion tulevan "venepergolan" taakse. pitäis kyl hankkia syksyllä myös noita valkoisia scilloja, aivan ihania.
    voi tuota Ransun ilmettä, äläpäs mamma vaan tulekkaan mun tuoliini enää kajoamaan;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Komposti on mahtavaa ainetta eikä taida ollakaan maatyyppiä, jota se ei parantaisi. Mutta savimaalle se on ehdottoman tarpeellista!
      Ransu ei ole paljon keinutuolista hievahtanut sen jälkeen, kun sai sen takaisin. Tuossa kuistin suojissa se viihtyy sateellakin. Yöt täytyy tietysti käydä nukkumassa mamman viekussa.

      Delete
  17. Oma kompostimulta on kyllä parhautta! Olen tänä keväänä tyhjentänyt yhden kompostin, josta yllätyksekseni löytyi runsaasti multaa. Sitä riitti useampaankin paikkaan.
    Nuo Sporotit ovat ihania! törmäsin virvanarsisseihin ensi kerran 2016 Japanissa. Ihastelin niitä ja nappasin kuvankin muistoksi, ei tullut mieleenikään, että olivat narsisseja. Nyt niitä on pakko saada Kesäpesällekin.
    Tiivistitte Riinan kanssa hienosti puutarhabloggauksen parhauden - puutarhaystävät ja -kissat, tietty! En olisi ikinä uskonut kuinka ihania tuttavuuksia tapaan, kun ostin siirtolapuutarhapalstani. <3
    Ransu <3 <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana juttu, että tuli hyvää multaa omasta takaa!
      Virvanarsissi on todella jännä, ei sitä narsissiksi tajua ennen kuin katsoo kukan rakenteen, ja väristä tietysti, mutta on se niin erilainen kuin mikään muu narsissi. Sinun täytyy ehdottomasti sitä hankkia Japani-yhteyden takia.
      Aika ihana ketjureaktio tuli siirtolapuutarhamökistä. En olisi ikinä voinut kuvitella tällaista kivaa yhteisöä ja kaveritapaamisia, kun aloitin bloggaamisen.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!