Friday, 17 April 2020

Aamun kuvasaldo-maratooni

Pari päivää on kulunut niin, että en ole ulkoiluttanut kameraa. On ollut niin myrskyisää. Tänään sää näyttää ikkunasta hyvältä ja aurinko lämmittää taloa tehokkaasti, joten lähdin reteästi pihakierrokselle ilman pipoa ja hanskoja.
Unkarinsinivuokko 'Blue Eyes' on täydessä kukassa ja vieläkin nuppuja nousee. Onneksi suojasin tämän, nostin vain suojan kuvan ottamista varten. Peurat syövät sinivuokkojakin.
Kuvassa taustalla on mukulaleinikki 'Brazen Hussy'.

Sen seasta nousee jo koiranhampaiden lehtiä. Tässä on kahta erilaista. Nämäkin ovat verkon alla, varmuuden vuoksi, sillä osa niistä syödään joka kevät, mutta onneksi ei ihan kaikkia.

Menin kurkkaamaan katajan kupeeseen toista rusokoiranhammasta, ja siinä onkin jo nuput! Äkkiä verkko päälle.

Jatkoin tontin toiseen päähän kasvimaalle. Karhunvatun alla kukkii 'Elka' -narsisseja, näitä on avautunut lisää. Olen istuttanut sipulit sen verran harvaan, että samaan kuvaan en saanut kuin kaksi.

Sitten katsaus alppipenkkiin. Suureksi ilokseni Fritillaria sewerzowii on talvehtinyt taas hyvin, ja tällä on seurana viime syksynä istutettu kaverikin. Se ei ole vielä ihan näin pitkällä.
Valitettavasti Colchicum hungaricum 'Valentine' ei ole noussut, syynä varmaankin se, että navetan räystäs on tässä yllä ja räystäskouru puuttuu yhä. Märkä talvi on pudottanut myrkkyliljan päälle luultavasti enemmän vettä kuin se sietää. Voi myös olla, että suojasin sen ensimmäiseksi talvekseen, mutta viime talveksi en. Olisi pitänyt laittaa sen päälle heinää ja katonharjatiili.

Syksyllä siirrettyjen palmusarojen seasta nousee salamatkustaja, ihana! Tervetuloa!

Saunan nurkalla kukkivat etelänkevätesikot. Pari siementaimea voisikin vielä siirtää nurkan taakse, jonne jo istutin lumikelloja, talventähtiä ja jouluruusun.

Eli äsken mainitut tulivat tämän ojan varrelle kosteikkopuutarhaan, johon sain talvella inspiratsioonin. Kerrottu rentukka ('Multiplex') aloittaa kukinnan, toivottavasti tällä kertaa sen kukkia ei syödä. Joskus joku söi, mutta näin ei käy joka vuosi.

Musti tuli seuraksi, nappasi heinikosta myyrän ja meni rouskuttelemaan sitä kuusen alle.

Minä puolestani tutkailin kuusten alla olevaa saniaistarhaa. Ensimmäinen 'Spoirot' -virvanarsissi avaa vähitellen kukkaansa. Virvanarsissit ovat niin ihania, mutta olen tähän asti epäonnistunut saamaan niistä monivuotisia, itse asiassa harvoin ne ovat edes suostuneet kukkimaan istuttamista seuraavana keväänä. Tämä näyttää nyt lupaavalta, mutta ei voi riemuita ennen kuin vasta vuoden kuluttua, jos nämä ovat hengissä ja kukkivat vielä silloinkin.
'Spoirotin' pitäisi olla hyvin hailakan keltainen, joten oletan värin haalistuvan kukan auetessa.

Joidenkin narsissien väri muuttuu kukinnan edetessä. Syklaaminarsissi 'Jetfire' on alkanut vaihtaa torven väriä appelsiinin suuntaan. Vasta-avautuneena kukka on yksivärinen.

Ihastuttavaa oranssia tarjoilee myös 'Vivaldi' -keisarinpikarililja, joka on avannut kukkansa vauhdikkaasti ottaen huomioon myrskyt ja lumisateet!
Taustalla on pystykiurunkannus 'Beth Evans' ja idänsinililjoja. Betin suojana on vain pionituki, jonka siirrän kukinnan kuihduttua pionille. Näköjään tuo on nyt riittänyt, ainakin toistaiseksi, jotta kukkia ei syödä.

Vuokko-esikkopuutarhassa avautuu ensimmäinen balkaninvuokko.

Valkotäpläimikkä 'Mrs Moon' on kohta täynnä kukkia! Ihastelen joka aamu näitä kukkia, joita ei (vielä) ole syöty ja kiittelen vuosien uurastusta peura-aidan parissa. Joskus toivottomalta ja loputtomalta tuntuva projekti saadaan päätökseen, ja tässä on kiitos.

Musti pitää huolen siitä, että myyrätuhoja ei tule.

Ruusuherukka on niin ihanan aikainen! Kuten kuvasta näkyy, kukat aukeavat jo, kun lehdet ovat vasta puhkeamassa. Ihan uskomatonta, että tässä on jo pari ensimmäistä kukkaa auki – huhtikuussa.
Muistan hyvin, missä näin tämän ensimmäistä kertaa ja se oli menoa ensisilmäyksellä. Se oli opintomatkalla Hollannissa 90-luvulla, keväällä – luulen, että maaliskuussa, sillä idänsinililjat kukkivat silloin. Hollannissa puska oli toki täydessä kukassa jo, mutta on silti uskomatonta, että omassa pihassani sen ensimmäiset kukat saattavat avautua näinkin samaan aikaan!
Kuten muutkin herukat ja etenkin karviainen, tämä on pörriäisten lempikasveja. Tänään on vain niin puuskainen ja hyytävä tuuli, että en yllättynyt, kun en havainnut noissa ensimmäisissä kukissa vielä ketään. Täytyy katsoa iltapäivällä uudestaan, jos kukkia olisi jo enemmän auki ja jos tuuli hellittäisi.

Vähän alempana ovat isohelmililjat työntyneet maasta. Näillä on tuo komea lehti, joka kehystää kukkavartta kuin oopperadiivan puvun kaulus.

Tämä Muscari vuralii aiheuttaa onnen väristyksiä, samoin kuin lähellä nouseva toinenkin pieni sipulikukkakokeilu. Nämä on istutettu toissa syksynä, paikka kerää melkoisesti talvimärkyyttä, ja silti nämä ovat yhä elossa. Ihanaa.
Tämä on yhdestä pienestä sipulista istutettu ja tänä keväänä nouseekin jo kaksi kukkavartta! Kuten jo aiemmin totesin, nämä toista kevättä kukkivat kokeilut herättävät toiveita siitä, että kasveista tulisi pysyviä.
M. vuraliin kukat ovat pikkuruisia, mutta niin söpöjä kaksivärisiä minikelloja.

Siirrytään minikokoisesta korkeaan ja komeaan. Muotopuutarhan Fritillaria raddeana on yhä täydessä kukassa.

Lähellä havaitsin myös ensimmäiset valkovuokon kukat! Tämä 'Virescens' on niin erikoinen, että tätä ei tajua kukaksi, ellei katso tarkasti – hyvä kouluttaja hitaaseen, ympäristöä havainnoivaan elämään. Kukat koostuvat verhiöistä, valkoiset terälehdet puuttuvat.

Ensimmäiset tulppaaninnuput ovat jo näin pitkällä! Voi olla, että olisi pidemmälläkin, sillä reilu viikko sitten syötiin kääpiötulppaanin nuput toisaalla. Tästä muotopuutarhastakin syötiin venyneet varret muutama viikko sitten. Mutta ei nyt välitetä siitä. Nämä on suojattu pystyttämällä risuja ympärille (otin pois siksi hetkeksi, kun otin kuvan). Istuttelin syksyllä tänne yhtä sun toista, ja merkitsin puutarhapäiväkirjaan, mihin penkkiin mitäkin, mutta haluan viettää jännittävää elämää ja olla vakoilematta etukäteen, minkä väristä kukkaa olisi odotettavissa.
Kirjokevättähti 'Pink Giant' kukkii ihanasti vieressä.

Loppuhuipennukseksi tuikitavallinen posliinihyasintti. Näitä on pihallani jo niin paljon – istutin näitä ainakin sata heti alussa, yli kymmenen vuotta sitten – että en välttämättä enää tajua näiden arvoa. Nämä ovat levinneet vähän joka puolelle, ja tuo värikin on aivan ihana, joten ilman muuta nämä ansaitsevat ihan oman kuvan ja maininnan!

Tässä vaiheessa oli lähes kaikki kukat kuvattu ja olin aivan jäässä ilman pipoa ja hanskoja, joten äkkiä sisälle, tee tulille ja postausta tekemään.
Kukkaisaa viikonloppua!


Balkaninvuokko – Anemone blanda
Etelänkevätesikko – Primula elatior
Idänsinililja – Scilla siberica
Isohelmililja – Muscari latifolium
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kirjokevättähti – Scilla forbesii
Mukulaleinikki – Ficaria verna
Palmusara – Carex muskingumensis
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Rentukka – Caltha palustris
Rusokoiranhammas – Erythronium dens-canis
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Syklaaminarsissi – Narcissus Cyclamineus-Ryhmä
Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata
Valkovuokko – Anemone nemorosa
Virvanarsissi – Narcissus Bulbocodium-Ryhmä

30 comments :

  1. Ruusuherukka on kerrassaan kaunis! Noloa kertoa, mutta en ole ennen tätä kevättä koskaan kuullut tästä kasvista. Onkohan se miten arka, vaikka tietojen mukaan näyttäisi pärjäävän II -vyöhykkeellä? Sinulla on vaikka mitä ihanaa kasvamassa :).
    Musti on kyllä niin tehokas, että miten kauan siellä ylipäätään voi riittää myyriä ;). Peuraongelmakin poistuisi jos pantteri olisi vähän suurempi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En osaa sanoa muuta kuin että Lahden suunnalla on ainakin kolmella puutarhabloggaajalla ruusuherukkaa - alla kommentoineilla Katjalla ja Riinalla, ja sitten vielä Vaalean vihreää -blogilla. Joku heistä juuri mainitsi kommentissaan, että latvoja paleltuu joskus. Minulla niin ei ole käynyt, mutta nuo kasvavat tuossa melko tuulensuojaisessa paikassa.
      Hih, usein itsekin toivon, että pantteri olisi sopivasti isompi peurojen saalistukseen!

      Delete
  2. Ihana kuva-maraton tuulisen ja kolean päivän piristykseksi! Kaikki nuo ovat tosi söpöjä, mutta minun kärkikolmikkoon pääsi tällä kertaa valkotäpläimikkä, ruusuherukka sekä Musti. <3 Leppoisaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi, Mustikin! Tästä hän ilostuu. Painui juuri ovesta ulos myyräjahtiin, mutta kerron, kun hän palaa :-)

      Delete
  3. Ruusuherukka on minullekin ihan vieras kasvi. Pärjäisiköhän täällä sisämaassa III-vyöhykkeellä... Ja vaikka mitä muitakin ihania aarteita sinulla taas!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruusuherukan oksankärkiä taitaa paleltua II-vyöhykkeellä jo, mutta kannattaa varmaan googlettaa ja etsiä etenkin puutarha-keskustelupalstoilta, siellä porukka kertoo vyöhykkeensä ja kokemuksensa!

      Delete
  4. Ihana, miten kaunis tuo ruusuherukka on! Ja niin paljon kauniita kukkijoita. Ja Musti! Mukavaa viikonloppua, Saila!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruusuherukan väri on SATUmaisen kaunis ;-) Oikein herkullisen punainen.
      Kiitos, samaa teille!

      Delete
  5. Posliinihyasintit ovat ihania. Nyt kun päätin laittaa tammen alle inivuokkoja, en osaa päättää laittaisinko niiden kaveriksi valkoisia scilloja vai posliinihyasintteja. Tai ehkä molempia? Upea kuva ruusuherukasta, se on kyllä mahtava kasvi jos vain menestyy, minulla on varmuudeksi kolmessa eri kohtaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hmm... pistä molempia! Ne kaikki saattavat kyllä sitten kukkia samaan aikaan.
      Hyvä, että sulla on useita! Minullakin on kaksi ruusuherukkaa tuossa lähekkäin, toinen näkyykin taustalla, kun tarkensin toiseen. Näin niistä tulee ihana punavyöhyke.

      Delete
  6. Ihan uskomatonta, kuinka siellä on jo paljon kukkijoita!
    Tuo ruusuherukka on aivan ihana. Meillä se myös jo hieman punertaa, mutta noin suuria kukkia ei vielä ole.
    Mukavaa viikonloppua ja toivottavasti nuo kylmät tuulet loppuvat jo teillä ja meillä ja joka puolella!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ihan uskomatonta, huhtikuun puoliväli vasta! Aina tähän aikaan on jo jotain kukassa, mutta että nämä kaikki. Noin monta narsissiakin!
      Kiitos, toivotaan oikein ihanaa viikonloppua, pääsiäinen meni lumen, raekuurojen ja vaakasuuntaisen sateen merkeissä.

      Delete
  7. Paljon ihasteltavaa ja ihmeteltävää. Kovat luoteistuulet näyttävät jatkuvan edelleen, parvekelasitukset ovat tänään natisseet oikein kunnolla ja ujellus kuuluu sisälle asti. Saisivat nuo tuulet jo pikkuhiljaa rauhoittua ja tuulen suuntakin saisi kääntyä lämpimämpiin ilmansuuntiin. Taitaa olla tulossa viileä vappu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Natisevat parvekelasit on huolestuttavia, vaikka kai se kuuluu asiaan. Silti myrskyillä minäkin niitä kuuntelen huolissani kaupungissa ollessa. Täällä kotona puolestaan tuo luoteismyrsky osui niin makuuhuoneeni puoleiseen talon nurkkaan, että en saanut nukuttua, kun ikkunalasit helisivät! Onneksi meni ohi ja nyt saisi tosiaan olla jonkin aikaa vähän rauhallisempaa.
      Hih, eikö perinteisesti vappuna ja juhannuksena hytistä ;-)

      Delete
  8. Kauniisti kukkii siellä ja paljon jo kukkivia! Tuo ruusuherukka on kivan näkönen, meille vähän arka, tuntus olevan. Pohjosesta on ainakin ensviikoks tuulta luvannu tänne ja sieltä ei lämpimästi tuule millonkaan. Rannassa on sen verran sulloo, telekät pelehtii lemmenleikkejään sulassa. Paikoilleen suatta jiät sulloo, jos ei kovasti tuulemaan käy!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruusuherukkaa jos kokeilee, niin kannattaa varata mahdollisimman tuulensuojainen ja lämmin paikka.
      Voi hiisi, pohjoistuulet eivät ikinä mitään hipiää hiveleviä ole.

      Delete
  9. Aika kylmä huhtikuu on ollut. Ei ihme, että kylmä tulee ilman hanskoja. Ihmettelenkin sen vuoksi joidenkin kasvien halua aloittaa kukkiminen, vaikka ilma tuntuu jäätävältä. Onko sinulla isohelmihyasintit lisääntyneet?
    Onneksi peurasuojauksesi ovat toimineet. Mm tuo unkarin sinivuokkomätäs on todella kaunis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ollut todella tuulista! Kevät on aina sellaista aikaa, ettei pitäisi mennä ulos ilman takkia/pipoa yms., ja sitten kurkku tulee kipeäksi kumminkin jossain vaiheessa. Ja jos/kun tänä keväänä niin käy, niin tietysti sitten heti tulee mieleen, onko se korona!
      Isohelmililjat on istutettu vasta pari vuotta sitten, joten en osaa vielä sanoa lisääntymisestä, mutta eivät ne ainakaan taantuneet ole.

      Delete
  10. Kyllä noiden eteen kannattaa tovi jos toinen peura-aitaa värkätä, ihania ovat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä vain, pakko oli koko tontti aidata, kun minulla se on kokonaan puutarhaa.

      Delete
  11. Unkarinsinivuokkoa taitaa tulla meidän seuraavaan pihaan...jos ei nyt satu olemaan parveke..:)
    Rentukka on kyllä kaunis.
    Ja Musti♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Unkarinsinivuokko on aivan ihana. Minusta se on hitusen aikaisempi kuin lehtosinivuokko (eli meidän kotoperäinen sinivuokko), mutta tänä keväänä ne kukkivat kyllä samaan aikaan.

      Delete
  12. Onpa herkän kaunis tuo unkarinsinivuokko! Minä en tajua, miksi en saa kuvattua pienimpiä kasvejani. Sain naapurilta, joka on myös puutarhuri, kerrottua valkoista sinivuokkoa, ja se kukki hyvin viime vuonnakin, mutta en toimeentunut kuvaamaan.

    Keisarinpikarililja, jota olen istuttanut vain myyrien karkottamiseksi, ei tunnu kylmästä piittavan.

    Teillä on kevät edellä 2-3 viikkoa meihin nähden.

    ♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pienten kuvaaminen on haastavaa, mutta kamerasta ja linssistä riippuu paljon.
      Täällä lounaassa on varmasti maan lyhimmät talvet, aina tulee kevät aikaisin, onneksi. Tänä vuonna se alkoi tammikuussa!

      Delete
  13. Tämä on maratonurheilua minun makuuni! Ihanan paljon kukintaa peuroista ja jäniksistä huolimatta! Palmusarakuvassa näytti olevan hyvin tutunnäköinen salamatkustaja scillan lisäksi :D Ihana, hempeä väri tuossa unkarinsinivuokossa. Lähden pian ulos tutkailemaan, löytyisikö meiltä jo posliinihyasinttien piippoja. Toissapäivänä ei vielä näkynyt yhtään, vaikka melkein suurennuslasilla niitä etsin. Missähän viipyvät? Viime keväänä nousivat melkein samaa tahtia kevätkurjenmiekkojen kanssa, tosin routaa ei ollut maassa silloin juuri yhtään. Eipähän täällä vielä kevätkurjenmiekatkaan kuki, eli ei mitään kiirettä :D Aurinkoista sunnuntaita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukavaa että viihdyit, meillä taitaa olla sama urheilumaku :-D
      Haha, huomasin tuon "lannoiterakeen" vasta kuvasta :-D
      Hmm, täällä on yleensä jopa kuukauden väli kevätkurjenmiekkojen ja posliinihyasinttien välillä, mutta täällä kevät taitaakin aina olla verkkaisempi ja pidempi. Teilläpäin taitaa tulla enemmän rytinällä kaikki samaan aikaan sitten, kun lämpenee. Tosin on täälläkin vielä viimeiset kevätkurjenmiekat kukassa, onneksi! Mutta Hodgkinit ohi jo aikaa sitten.
      Kiitos, taivaallisen ihana sunnuntai, toivottavasti siellä teilläkin!

      Delete
  14. Siellä teillä on varsin ahkeraa väkeä: puutarha kukoistaa ja myyrät saavat kyytiä! Erikoisterkut kuusen alla saalistaan nauttivalle tehonyrkille! <3

    T:Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eilen aamulla lakaisin eteisestä ulos kaksi kokonaista myyrää, Mustipantteri oli varmaan tuonut ne minulle aamupalaksi. Vaikka nukkui kyllä vieressäni suurimman osan yötä. En sitten paloitellut niitä aamupuuron joukkoon.
      Musti kiittää terveisistä, kävi köllöttelemässä aikansa keittiön matolla aurinkoläikässä ja painui äsken takaisin ulos. Taidan minäkin mennä perässä, mahtihieno sää - toivottavasti sielläkin!

      Delete
  15. Oi mikä herkkupostaus😋

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukavaa, että jaksoit vetää maratoonin! :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!