Wednesday 16 May 2018

Pikkuruisia iloja

Alppipenkki on varsinainen minipienten kasvien keräilypaikka, mutta siellä ei vielä kovin paljon ole kukassa, eikä kovin montaa asukastakaan. Toissa vuonna Vakka-Taimesta hankittu harmaakynsimö on kivan aikainen kukkija ja tehnyt jo monta siementaimeakin!
Tänä vuonna kunnostaudun kivikkokasvien siemenkasvatuksessa, tai kylvämisessä ainakin. Kasvusta ei vielä ole tietoa.

Tiny Pleasures
Small is beautiful we say in Finland, and it is so true. Just look at these miniature treasures!


Nyt etualan mätäslaukkaneilikka puhkesi jo kukkaan. Haluan lisää tällaisia ihania mätästäviä, neulatyynymäisiä ja minipienilehtisiä kasveja! Kylvinkin tänään sammalmaisesti kasvavia rikkoja.


Samaan penkkiin laitoin kylvökset, jotka eivät olleet itäneet, noin vuosi sitten. No nyt on! Tässä on hyvin tumman viininpunaista varjoliljaa (Lilium martagon var. cattaniae), tumminta mitä olen nähnyt. Alimmaiset yksittäiset lehdet ovat ilmiselviä varjoliljan lehtiä, ei epäilystäkään. Turvelokerikossa pitäisi olla purtojuurta, mutta sen suhteen olen hieman skeptisempi. Saa nähdä, mitä noista lehdistä kehittyy.


Monenlaiset pikkuiset orvokit ovat tulleet kukkaan. Perhosorvokki 'Freckles'.

Tuoksuorvokki (luultavasti).


Purppuraorvokki (luultavasti) kevätesikon lomassa. Tällä on purppuraisen tummat lehdet, mutta kasvaa aivan toisaalla kuin pihani muut purppuraorvokit. Olen saattanut saada kuningasidean ja siirtänyt sen, mutta en ole muistanut merkitä toimenpidettä muistiin.


Huippuihana mikropieni orvokki Rohanin kukkapenkissä. Ostan usein näitä pienikukkaisia, ne ovat kaikkein näteimpiä ruukkuorvokeista. Tämä on varmaankin tarhaketo-orvokki 'E. A. Bowles' tai vastaava.


Rohanin värimaailman piti olla tumma-valkoista. Siksi tilasin Hollannista muutama vuosi sitten tummalehtisen 'Black Sea' -varjohiipan. Vaan tällä on kyllä aivan vihreät lehdet! Eipä silti voi kasvia pois heittää, rakastan varjohiippoja.


Saman penkin toisessa päässä kasvaa pystykasvuista vaskivarjohiippaa 'Orangekönigin'. Tämä on aivan mielettömän upea kasvi.

Viime vuonna löysin kiinnostavan uuden varjohiipan, nimittäin alppivarjohiipan. Se on suositun tarhavarjohiipan vanhemmista toinen. Olin kiinnostunut näkemään, kuinka paljon tämän ominaisuuksia on tarhavarjohiipalla.

Tarhavajohiippa muodostaa nopeasti näyttävän mättään viihtyessään. Kukkien sävy on hieman erilainen.
Varjohiippakokoelmani karttuu erittäin hitaasti, sillä vaikka lajeja ja lajikkeita on paljon, ei niitä juurikaan ole myynnissä kotimaisilla taimistoilla.

Valkokukkaiset idänsinililjat ovat sinisiä myöhäisempiä ainakin minun pihallani, mutta ne myös kasvavat varjoisassa metsäpuutarhapenkissä.


Tästä valkoisesta olen aivan huippuiloinen. Pieni keijunpikkusydän eli merimiehensydän kukkii ensimmäistä kertaa! Tämä on niin nopea käänteissään ja kuihduttaa lehdetkin tuota pikaa, että olen ollut hieman pimennossa tämän hengissä olemisen suhteen.

Loppuun vielä tämä jännittävä kasvi: tummalehtinen mukulaleinikki 'Brazen Hussy'. Tämä viihtyy juuri niin hyvin kuin voi kuvitella, kun koko piha kasvaa lähes laidasta laitaan tavallista mukulaleinikkiä. Oikealla häämöttää rusokoiranhampaan tummapilkullisia lehtiä, mainio väripari tälle.


Alppivarjohiippa – Epimedium alpinum
Harmaakynsimö – Draba incana
Idänsinililja – Scilla siberica
Keijunpikkusydän – Dicentra cucullaria
Kevätesikko – Primula veris
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Mätäslaukkaneilikka – Armeria juniperifolia
Perhosorvokki – Viola sororia
Purppuraorvokki – V. adunca 'Purpurea'
Purtojuuri – Succisa pratensis
Rikko – Saxifraga
Tarhaketo-orvokki – Viola Tricolor-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
Tuoksuorvokki – Viola odorata
Vaskivarjohiippa – Epimedium × warleyense

22 comments :

  1. Voi miten monelaisia pikku kukkijoita, sellaisiakin joita en ole koskaan nähnyt. Ihanaa tutustua niihin kuviesi kautta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nämä ovat sellaisia, että joutuu makaamaan maassa rähmällään, jotta saa kuvan :-D

      Delete
  2. Nyt tul tuas sellanen pläjäys kukkien nimiä joita en oo kuullukkaan. Kauniita ovat kaikki kukkijat. Pienkukkaset orvokit on miunkin suosikkeja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pienet luonnon orvokit ovat kukista ihanimmasta päästä, ja ne pikkukukkaiset ruukkutaimina myytävät niin saman oloisia. Isokukkaisten orvokkien makuun en ole jotenkin ikinä päässyt.

      Delete
  3. Vakka-Taimessa en ole koskaan käynyt, mutta tänä keväänä olisi tarkoitus mennä. Haluaisin kaikkia metsäpuutarhan erikoisuuksia. Ihania pikkuruisia sinulla. Pieni on tosiaan kaunista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vakka-Taimi on niin paratiisi! Kannattaa varata aikaa ja kiertää näytepuutarhat, sillä siellä on niin paljon erikoisia kasveja, että niitä täytyy päästä tutkimaan. Taimimyyntipaikassa ei ole kuvia, vaan purkkirivejä ja nimilaput purkeissä, siellä täytyy tietää mitä haluaa. Joten etukäteen kannattaa käydä läpi kasvilistaa netissä ja googlettaa kuvia ym. Ja sitten näytepuutarhaa kierrellessä tulee heräteostoksia, kun näkee jotakin aivan ihanaa :-)

      Delete
  4. Että on pieniä sulosia, lähes korukukkia! Niistä minäkin tykkään ihan mahdottomasti ja vallankin tummista variaatioista. Pienikukkaiset orvokit ovat minunkin mieleeni. Vakka-Taimi on tarhurin satumaa ja ensi lauantaina toivon että Muurisen Vesalla olisi Uudessakaupungissa tosi herkkuja mukanaan! Viime kesänä rakastuin yhteen (toistaiseksi) pieneen, tummalehtiseen vaskikurjenpolveen (valkokukkainen), on tosi ihana! (Tommolan Simokin on taimineen Uudessakaupungissa)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Korukukka onkin hyvä termi! Oi että, Ugissa onkin taas ihan huipputapahtuma tiedossa. Toivottavasti on hyvä sää!
      Hihii, naurattaa, kun puutarhaihminen rakastuu taimipisteen äärellä - ja kasviin vielä :-D

      Delete
  5. Voi, mitä suloisuuksia!
    Keväällä pieni on niin suurta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On se, ja pieni on niin ihanaa. Onneksi tuli tehtyä tuo alppipenkki, niin kaikkein pienimmille on hyvä paikka!

      Delete
  6. Neulatyyny kasvit vasta ovatkin pieneen pihaan mahtuvia ;)! Vaikka sinulla kyllä on tilaa isommillekin. Ihana mätäslaukkaneilikka. Sopisi myös tänne minikasvarin kulmille :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tilaa on, mutta kun on reheväkasvuinen tontti, niin ei voinut kuin haaveilla näistä pikkuherkuista aiemmin. Kukkapenkeissä rehottaa pääsääntöisesti niin viidakkomainen kasvusto, ettei sinne ole vaikkapa laukkaneilikoilla mitään asiaa.
      Minikasvarin kulma onkin täydellinen paikka minikasveille!

      Delete
  7. Ihanuuksia! Kasvivalikoimasi saa aina pään ihan pyörälle. Varjohiipat ovat ihastuttavia jokaisessa kasvuvaiheessaan, lehtien värikin muuttuu kesän mittaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin muuttuu, ja toivon, että tuo Black Sea päättäisi vaikkapa heittäytyä tummalehtiseksi ;-) Syysvärikin voi näillä olla esimerkiksi tummanpunainen. Se on vain kasvanut niin kituliaasti muutaman vuoden, että lehtien väristä on ollut vaikea sanoa. Viime kesänä siirsin kasvia hieman ja heti se reipastui ja teki ekat kukat.

      Delete
  8. Oletko koskaan laskenut, montako erilaista kasvia pihallasi kasvaa? Niitä täytyy olla aikamoinen määrä! Ihanaa päästä mukaan aarrejahtiin blogisi kautta, kiitos jälleen inspiraatiosta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Silloin tällöin joku kysyy, mutta en ole pitänyt kirjaa pihan kasveista, enkä enää jaksaisikaan sellaista aloittaa - aika menee muuhunkin, esimerkiksi puutarhasta nauttimiseen :-D
      Kiitos sinulle kivasta kommentista!

      Delete
  9. Jotain mieluista on ollut viime syksyssä tai talvessa varjoliljoille sillä minulla on niitä nousemassa uskomattoman paljon siellä ja täällä. Koskaan aikaisemmin kylvetyt siemenet eivät ole itäneet niin hyvin kuin viime kesän jälkeen. Olen ollut siitä jopa hämmästynyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi kun ihanaa, hyvä, että varjoliljoja tulee lisää! Odottelen malttamattomana toissa syksynä maahan upotettuja marhanliljoja ja varjoliljaa, viime vuonna niistä useimmat jättivät versomatta kokonaan. Mikä on kuulemma niille melko normaalia, kasvattavat juuria... mutta kun puutarhuri haluaisi tietää, että ne ovat elossa :-D

      Delete
  10. Nämä minikukkaiset kasvit sopisi hyvin tuonne Häivähdys Purppuraa -blogin Annan miniasioiden jatkoksi :D

    Mutta ovat ne herttaisia. Varsinkin minikokoiset orvokit! Muutenkin tykkään (mummun perintönä) hirveästi orvokeista (no kukahan ei tykkää, hm...). Suloisia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niin! Hyvä. Miniasiat rules :-)
      Enpä muuten muista ikinä tavanneeni ihmistä, joka ei pitäisi orvokeista. Ne ovat niin mahdottoman söpöjä.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!