Sunday, 24 September 2017

Lempparilahdella

Stronsayn saarella lempparirantani taitaa olla Mill Bay. Kävin siellä vielä kerran...

The Favourite Beach
Mill Bay, my favourite on Stronsay (I think, altough it is hard to choose!).

Myllypuro laskee lahteen.

Hieman hiekkataidetta.


Luonnon omatekemä taide, upeaa!


Rannalle huuhtoutunut valurautainen laivan osa, jota ensin oletin aarrearkuksi, luonnollisesti.

Pari pulmusirriä juo lätäköstä. Tai syö jotakin hiekasta, mene ja tiedä...

Ravun palasia löytyy rannalta runsaasti.

Lahden pohjoispäästä löytyy kivikko, jonka hylkeitä olen kiikaroinut ikkunastani.

Kova tuuli on muovannut hiekasta ja kivistä modernia arkkitehtuuria.

Lahden rannalla olevat talot. Aika ihanat näkymät...
Seuraavaksi taas lisää, heippa!
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

29 comments :

  1. Pepsi ja Max25 September 2017 at 06:00

    Aivan ihastuttavia yksityiskohtia olet saanut vangittua kameraan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:11

      Rannoilta löytyy kaikkea kaunista kun vaan katsoo :-)

      Delete
  2. Suvikummun Marja25 September 2017 at 09:24

    Näitä sinun matkakertomuksiasi olen lukenut ihan lumoutuneena! Maisemat ovat samanoloisia kuin vaikka Lofooteilla. Täydellisiä, maisemia, joissa voisi viettää ikuisuuden.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:12

      Ei ole niin vuoristoista kuin Lofooteilla, mutta muuten varmaan yhtä tuulista ;-) Maisemassa on jotain ikiaikaista.

      Delete
  3. Hannele Ruusukummusta25 September 2017 at 09:57

    Todella upeat näkymät!

    ReplyDelete
  4. Carita25 September 2017 at 10:25

    Vilket fint ljus! Jag tycker naturen är som finast där man kan se horisonten och det kan du där!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:13

      Ljuset är fint när det inte regnar :-D Jag har samma åsikt, horisonten är så vacker och fridfull.

      Delete
  5. Paula25 September 2017 at 12:58

    Lempparilahdestasi tulee niin mieleen lapsuuteni Yyteri ja sen ihanat vaaleat sannat.
    Yksi haittapuoli mielestäni tuolla Orkneyllä on: tuuli. Kun vietämme kesät isojen peltoaukeiden keskellä, joskus tuuli menee hermooni ja alan kokea sen vihamieliseksi ja hyökkääväksi. Niinkuin sillä olisi jotakin henkilökohtaista minua vastaan. Kaikki kasvitkin pitää tukea, koska muuten ne menevät pian maata pitkin lakoon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:15

      Yyterin ihanat sannat mutta tuulisempana versiona ;-) Stronsayn saarella ei ehkä ole yhtä leveää hiekkarantaa kuin Yyterissä, mutta viereisellä Sandayn saarella taitaa olla. Siellä on päässyt käymään muuta kuin pienlentokoneen välilaskupaikkana.
      Tuuleen menee tosiaan joskus hermo, ja siihen, miten se kaataa kaiken. Täällä täytyy puutarhapenkitkin pultata maahan.

      Delete
    2. Saila25 September 2017 at 21:15

      Siis EN päässyt käymään Sandaylla... mutta onneksi pääsee Yyteriinkin ;-)

      Delete
  6. Katja25 September 2017 at 18:53

    Oi voi, jos pääsisin tuonne olisi kotiin palatessa matkalaukku täynnä meren hiomia kiviä ja simpukoita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:16

      Täytyi ihan pitää kädet taskussa ettei kerää kaikkia taskuun. Toki niistä voi olla hyötyä painoina, ettei tuuli vie.

      Delete
  7. Ulla25 September 2017 at 19:05

    Kauniit on hiekkarannat siellä, van niin ne on maisemat tiälläkin. Usva alakaa nousta peltojen ylle ja aurinko laskoo puihen taa!

    ReplyDelete
  8. Between25 September 2017 at 20:57

    Voi, että, olisipa upeaa kiikaroida hylkeitä makkarin ikkunasta. Ja kulkea ihastelemassa rannalla luonnon luomaa taidetta. Elämää suurempia kokemuksia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:17

      Niin, sanos muuta, on mukavaa kiikaroida hylkeitä ikkunasta, ja nuo kaikki muutkin kokemukset, huippuja.

      Delete
  9. Mamma N25 September 2017 at 21:21

    Oi voi miten ihastuttava ranta! Tuota voisi varmasti tuijotella ja kuvata loputtomiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 21:41

      No niinpä. Se on ihan eri luonteinen eri tuulilla ja nousu- ja laskuveden aikaan.

      Delete
  10. Kivipellon Saila25 September 2017 at 22:02

    Ihana ranta täynnä upeaa luonnon omaa taidetta! Ajatteles jos tuon loisi puikoille, uniikin neuleen noilla malleilla ja sävyillä - upeaa kerrassaan! Siellä tuo sävymaailman on ihanan armollinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 22:23

      Kauniita värejä, luonnon ruskeita värejä ja levän vihreää ja viininpunaista. Ja tuo meren ja taivaan sini.

      Delete
  11. leenajaipanat25 September 2017 at 22:06

    Kaunista ja karun koskettavaa.
    Ihania yksityiskohtia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 22:24

      Kaunista tosiaan, mutta minusta nämä vaaleat hiekkarannat on karun sijaan aika trooppisen oloisia!

      Delete
  12. Sirkku25 September 2017 at 22:25

    Ihania aarteita olet löytänyt kameran linssin läpi! Noihin simpukoihin olisin varmasti hurahtanut:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila25 September 2017 at 22:46

      Ne on tosi kauniita, mutta ehkä kauneimpia tuolla omalla paikallaan, omassa ympäristössään... ainakin näin oli pakko hokea itselleen, ettei ala lappaa niitä taskuun.

      Delete
  13. Cheri26 September 2017 at 10:19

    Sinilla on mahtavat oltavat, pelkästään rantojen kiertely on mielenkiintoista ja voimaannuttavaa. Onneksi on kissaseuraakin, ei tule vierotusoireita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saila26 September 2017 at 18:58

      Rannoilla on kiinnostavaa kulkea, etenkin, kun on lintuja ja hylkeitä katsottavana maisemien ja kaiken muun lisäksi.

      Delete
  14. pirkko27 September 2017 at 13:51

    Oi miten kaunista rannalla, nuo luonnon omat taideteokset.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!

Subscribe to: Post Comments ( Atom )