Varjoa, aurinkoa ja tuulta

Vielä yksi spontaani kasvipari liittyen aiempaan postaukseeni. Tai istutin kyllä nämä kasvit vierekkäin, mutta en arvannut, että tarhaillakko laskee yhden kukkavarsistaan tumman 'Midnight Ghost' -kyläkurjenpolven päälle näin täydellisesti!

Keltaneidonkannus ei ole joka vuosi kovin edustava, mutta tänä vuonna se on ihan kiva pikku tupas. Useimmiten tämä on kuivuudesta kärsivä käntty.

Ihana sinikuunlilja 'Great Expectations' on rehevöitynyt ilahduttavasti. Tämä on niin kaunis ja mahtava nimi!

Illakko ja kurjenpolvi kasvavat mäntyjen alla yhdessä lukemattomien akileijojen kanssa. Taustalla on muotopuutarha. Kukkivia valkoapiloita ei voi leikata, mikä tekee nurmen leikkuun haastavaksi. Ja kiinnostavaksi. Muita tänään väisteltyjä olivat mm. vaaleanpunakukkainen siankärsämö ja niittyhumala.

Näkymä muotopuutarhasta vastakkaiseen suuntaan eli kohti mäntyjen alustan metsäpuutarhaa. Tässä on kyseessä ihan normaali saaristotuuli, riipputuoli heiluu tuolleen ihan normaalisti, paitsi niinä kahtena päivänä, jolloin on tyyntä.

Huomiselle onkin luvassa vähän reippaampaa tuulta. Mukavaa tuulipäivää!


Keltaneidonkannus, keltakiurunkannus – Pseudofumaria lutea
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Sinikuunlilja – Hosta sieboldiana
Tarhaillakko – Hesperis matronalis

Pieniä ja ihmeellisiä

Löysin yhtenä päivänä vanhan talon edustalta asian, jota kutsun maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Molemmat hehkusoihtuliljat ovat hengissä! Täysin ilman talvisuojauksia. Tämä reippaampi pysyi vihreänä koko talven, mikä on oikea ihme, sillä talvi tuli ja meni ja sitten se tuli vielä uudestaan huhtikuussa. Voiko Afrikan kasvi sellaisesta selvitä. Kaverina tällä soihtuliljalla on haisukurjenpolvi.

Kniphofias
Actually I'm not at all fond of red hot pokers, but as these two were a bargain in the autumn I could not resist trying their hardiness. We had a nightmare winter: it came and went, and in April came again for several weeks. Against all odds they are both alive – without any winter protection. I do hope they never flower though...

Toinen soihtulilja ruskistui, kun kevät heitti niskaamme uuden talven. Silti se nyt puskee vihreitä lehtiä. Kylläpä on sitkeä!
Tekisivätpä ihanat erikoiset esikotkin näin... mutta vielä ei ole näkyvissä elämää muissa kuin kahdessa. Saa nähdä, kukkiiko niistä kumpikaan. Tuplatalvi ja sen päälle rutisevan kuiva kevät oli niille varmaankin liikaa.

Onneksi on muita ihania, joista saa iloita. Kerrottu idänkurjenpolvi talvehti hyvin ja teki jo ensimmäisen kukan.

Syksyllä istutetut 'Cameleon' -laukat kukkivat muotopuutarhan kuivimmassa penkissä. Kiva vaaleanpunaisen ja valkoisen kirjava kukinto!

Lehtolaukka alkoi kukoistaa vasta, kun siirsin sen rehevämmältä paikalta tähän kuivaan. Se muodostaa ihanan tuppaan, jonka voisi jo jakaakin.

Alppipenkissä on partamehitähti ryhtynyt kukkimaan. Taustalla kukkivat rusolaukkaneilikka 'Düsseldorfer Stolz' ja kääpiöneilikka.

Laukkaneilikoilla on ihanan pitkä kukinta-aika. Mätäslaukkaneilikka on vieläkin kukassa, jonka se aloitti 6. toukokuuta! Uusia kukkia vain tulee kuihtuneita korvaamaan. Ihanaakin ihanampi kasvi – olen niin onnellinen, että alppipenkin myötä minulla on paikka tällaisille miniaarteille.

Neulatyynymäisen pikku mättään on tehnyt myös punakukkainen hopearikko. Keveät kukkavarret nousevat tyynyn ylle. Ihana ihana kasvi! Tämän lajikenimeä minulla ei ole tiedossa, kun se myytiin tavallisena hopearikkona. Voisi olla 'Rosea' tai 'Millstream', esimerkiksi.

Uusin hankinta on kangasajuruoho 'Coccineus', joka alkaa juuri kukkia.

Kasvimaalla on pieniä timjami-ihmeitä. Kaikki syksyllä istutetut, kirjavalehtiset sun muut, ovat selvinneet talvesta hengissä. Ja tämä jo kymmenvuotias nestori, joka jossain vaiheessa päätti jatkaa elämää vain yhden oksan voimin, on kasvattanut siitä oksasta näin satoisan. Kavereina sillä on sileälehtinen persilja ja keltalehtinen mäkimeirami.


Haisukurjenpolvi – Geranium robertianum
Hehkusoihtulilja – Kniphofia uvaria
Hopearikko – Saxifraga paniculata
Idänkurjenpolvi – Geranium himalayense
Kangasajuruoho – Thymus serpyllum
Kääpiöneilikka – Dianthus subacaulis
Lehtolaukka – Allium oreophilum
Mätäslaukkaneilikka – Armeria juniperifolia
Partamehitähti – Sempervivum ciliosum
Rusolaukkaneilikka – Armeria maritima
Timjami – Thymus vulgaris

Oranssia menoa

Oranssissa penkissä ei nyt kuki juuri muuta kuin oranssikeltano, joka onkin vallan hurmaava. Se on jo alkanut levitä, mutta toistaiseksi sopivasti. Kuivan kedon luonnonkasvi innostuu, kun käytössä onkin vapaata muhevaa multatilaa.

In the Orange Bed
Just about the only flower right now in my orange bed is Pilosella aurantiaca, but it is just lovely especially in the setting sun.

Kun kuvasin keltanoa, saapui Musti paikalle. Sillä oli asiaa.

Tässä kasvaa Tärkeä Kasvi. Onnin lähettämä kissanminttu!

Keltano kasvaa liljaviidakossa. Viime yönä on joku syönyt toisen tiikerililjan korkeimman latvan, mutta onneksi nupulla olevat kanadanliljat ovat vielä ehjiä. Nyt tarvitaan järeitä puolustuskeinoja – aitaprojekti jatkukoon.

Nuuh nuuh nuuh. 

Kurr! Terkut Onnipantterille!

Olen epätoivoisena yrittänyt etsiä viime vuonna siemenestä kasvattamiani ruskosormustinkukkia. Istutin minipienet taimet syksyllä penkkiin. Ne eivät kuivana kesänä oikein kasvaneet – ihme, että olivat elossakaan, kun olin välillä poissa tiluksilta. En vain löydä sen näköistä lehtiruusuketta nyt mistään.
Tällaisen kyllä löysin, josta ei ihan heti tullut rikkaruoho mieleen. Tai olisiko tämä sittenkin viime viikolla istuttamiani limenvihreäkukkaisia koristetupakoita? Voi hyvänen aika tätä dementian määrää. Mielestäni istutin niitä vain penkin toiselle laidalle, mutta enpä menisi vannomaan.

Pyjamabileet!

Ötökästä aasinsilta sormustinkukkaan (koska tässäkin kuvassa on ötökkä): Rohanin rohtosormustinkukkien nupuissa näkyy lupaavia tummia läiskiä. Ettei vain olisi 'Pam's Choicen' suvunjatkaminen onnistunut!


Kanadanlilja – Lilium canadense
Kissanminttu – Nepeta cataria
Koristetupakka – Nicotiana Sanderae-Ryhmä
Oranssikeltano – Pilosella aurantiaca
Pyjamalude – Graphosoma lineatum
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Tiikerililja – Lilium lancifolium

Kukkapuskat

Ihastuttava 'Moskovan Kaunotar' on pitkään kukassa, kiitos viileiden kesäsäiden.

Lovely Lilacs
... among other lovely flowering shrubs. This summer has so far been record cool, which is rather cool. It preserves flowers that normally wither fast.

Onko kauniimpaa syreeninkukkaa keksitty? Ehkä onkin...

... 'Andeken an Ludwig Späth': toinen ihastuttava jalosyreeni, joka kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten istuttamisensa (2009). Tässä sen kukintoja alkuvaiheessa, nyt ne ovat edelleen täydessä kukassa, tosin voi olla, että tämän aamun rankkasateet höystettynä muutamalla rakeella ovat varisuttaneet kukkia.

Olen istuksinut monet hetket kasvimaan penkillä ja ihastellut syreeninkukkien täydellistä sointuvuutta ruijanruoholaukkaan (hieman tavallista ruoholaukkaa rotevampi versio pohjoisesta). Ludwig Späthissä on kauneimman väriset syreeninkukat ikinä. Niin täyteläinen purppura, että siihen voisi upota.
Lajike tuli markkinoille 1883 ja nimettiin saksalaisen taimistoviljelijä Ludwig Späthin kunniaksi, sillä hän menehtyi samana vuonna. Jo 1700-luvulla perustettua taimistoa jatkoi poika Franz Ludwig Späth. Maineikkaan taimiston toiminta lakkasi siihen, kun Franzin poika teloitettiin keskitysleirillä.

(Hiljaisuus maailman järjettömyyden äärellä.)

Franz Späthin perustama puulajipuisto ja jonkinlainen taimisto sijaitsevat edelleen Berliinissä.

Juhannusruusu oli täydessä loistossaan juuri juhannuksena, kerrankin.

Ransu esittelee (silloin kun puska oli vielä pääosin nupulla).

Ystävän kanssa tuli puhetta 'Tove Janssonista'. Hän mietti, joutuisiko se peuran suuhun heidän pihallaan. Täällä, kun peurat syövät kaikkea mahdollista, ovat pimpinellaruusut kuitenkin saaneet elää ihmeen rauhassa, toisin sanoen juhannusruusu, 'Tove Jansson' ja 'Papula' (joka alkaa viimein näyttää pienen pieneltä pensaalta parin korren sijaan, jihuu!). Johtuisiko se noista oksien tiheistä piikeistä. Toki on aina vaara, että peurat napsivat kukat, ne kun ärsyttävästi riipivät kaikkia oksankärkiä, mutta hyvin vähän juuri näistä ruusuista, ihme kyllä.

Tänään näyttää kuuroja tulevan vartin välein. Hyvä niin, saan tehtyä sisähommia ja vaikkapa raparperimehua, joka onkin ollut työlistalla jo kuukauden... en ole katkonut puskasta vielä varttakaan tänä kesänä – ei vain ole ehtinyt. Piirakkaan ne voivat olla jo puisevia, mutta ehkä niistä jokunen mehupisara irtoaa.
Mukavaa sadepäivää sellaista viettäville, ja aurinkoa kaikille muille!


Jalosyreeni – Syringa Vulgaris-Ryhmä
Juhannusruusu – Rosa spinosissima 'Plena'
Ruijanruoholaukka – Allium schoenoprasum ssp. sibiricum
Tarhapimpinellaruusu – Rosa Pimpinellafolia-Ryhmä
TallennaTallenna

Korostuskasvit

Huomasin tänään, että tumman 'Dark Towers' -täpläpipon viereen oli ilmestynyt hyvin vaalealehtinen hopeatäpläpeippi. Joskus, aika useinkin, puutarha osoittaa täydellistä tilannetajua.

Great Combinations
Sometimes the garden shows great design skills all on its own.

Samassa penkissä eli Rohanissa alkaa 'Green Apples' -lehtoakileija avata ensimmäisiä kukkiaan tummakurjenpolvi 'Samoborin' vierellä.

Penkin alkupää on rehevöitynyt parissa vuodessa ihanasti. Maata ei enää näy. Kohta avautuvat rohtosormustinkukat, ja jännitän, ovatko ne 'Pam's Split' -lajiketta, jota olen kylvänyt, vai 'Pam's Choicea', jonka istutin kerran taimena, vaiko mahdollisesti itsekseen levinnyttä valkokukkaista.

Penkin toisessa päässä on ystävältä saatu siemenkasvatustaimi Aquilegia atrovinosa tehnyt ensimmäiset nuppunsa, mutta ne näivettyvät. En tiedä, johtuuko se näistä munista tai jostakin muusta, mutta ei näitä tohdi tuhota, kun ovat niin hienosti rivissäkin.

Lisää Rohanin värejä löytyy keittiöstä, kun alkuviikon tuuli puhalsi kukkavarsia kumoon nurmelle, jota piti päästä leikkaamaan. Saksin nämä talteen: 'Black Barlow' -lehtoakileija sekä isotähtihyasintti 'Alba'. Luin jostain, että sysiakileija olisi akileijoista tummin, mutta minulla kukkii sekin, ja 'Black Barlow' on paljon mustempi.

Katajan alla kukkii puistoalppiruusu 'Catawbiense Grandiflorum' täyttä häkää. Täydellinen aluskasvi violettikukkaiselle alppiruusulle on tumman violettiin vivahtava purppuraorvokki.

Tummien orvokinlehtien ylle kohoaa 'Hewitt's Double' -jaloängelmän lehti. Siinäkin on samaa sävyä, ihastuttavaa!

Tumman vastapainoksi tässäkin on valkoista: turkintähdikki. Tässä on myös runsaasti valkokukkaisen sormustinkukan taimia!

Aivan vieressä on mutapuutarha, jonka kirjosorsimo tuo mukavaa vaaleutta rodon vierelle.

Valkokukkaisen jaloängelmän lehdet ovat vaaleanvihreät. Tummat 'Chameleon' -metsätyräkin lehdet vierellä korostavat vaaleutta.

Tänään avautui, sateesta huolimatta, ensimmäinen idänunikko. Tämäpä hassua: luulin siirtäneeni oranssiin penkkiin vain oranssinpunaisia unikoita, mutta nyt siellä kukkiikin tämä! Olin varmaan siirtänyt joskus muotopuutarhassa asustanutta ja sen värimaailmaan sopimatonta 'Cedar Hill' -tarhaidänunikkoa villiin punaiseen penkkiin, sitten unohtanut tehneeni niin ja kun siirsin siitä unikoita tähän, luulin niiden olevan vain peruspunaisia.
Tämä on mukava yllätys, kyllähän lohenpunainen oranssiin penkkiin sopii, se sointuu myös taustan punalehtiseen japaninvaahteraan mainiosti!

Tänään olikin niin hämärä ilta sateesta johtuen, että sytytin uuden valosarjan. Tämä saa nyt toimia tuossa kesät talvet ilostuttamassa iltoja.
Tunnelmallista pyhää!


Hopeatäpläpeippi – Lamium maculatum
Isotähtihyasintti – Camassia leichtlinii
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Puistoalppiruusu – Rhododendron Catawbiense-Ryhmä
Purppuraorvokki – Viola riviniana 'Purpurea'
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Sysiakileija – Aquilegia atrata
Tarhaidänunikko – Papaver Orientale-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Turkintähdikki – Ornithogalum oligophyllum
Täpläpipo – Penstemon digitalis
TallennaTallennaTallennaTallenna

Pieni saniaistarha

Aloitetaan siitä, mihin eilen jäätiin. Kilpihärkylä 'Herrenhausen'.
Saniaistarhani on vain muutaman neliömetrin kokoinen paikka kahden ison pihakuusen alla. Jos yritän ottaa kokonaiskuvaa, ei siinä näy kuin risuinen ja töhnäinen paikka kuusen varjossa, joten otin tähän lähes pelkkiä yksittäisten kasvien kuvia.

In the Fernery
I have a tiny fernery that I started last year (or was it the year before that). There is a small but enchanting little collection of ferns and other woodland plants.

Olen saanut aikaiseksi kirjoittaa taimille nimikyltit, jotka eivät tosin montaa vuotta kestä. Mutta jos nämä auttaisivat pysymään kärryillä. Heti tuli probleemi. Olen kirjoittanut nimen väärin... tämä on Cystopteris fragilis eli haurasloikko, eikä Dryopteris eli alvejuuri. Äh!

Tämä on alvejuuri vailla suomenkielistä nimeä, Dryopteris dilatata 'Stansfieldi'. Myös ruska-alvejuuri näyttää olevan juuri ja juuri elossa.

Soreahiirenporras 'Frizelliae'.

Saniaistarhassa on muutakin kuin saniaisia. Esimerkiksi pantterililja.

Pantteri esittelee saniaistarhan sisääntulokiveystä. Oikealla on kalliokielo Polygonatum roseum.

Roseumin kukat ovat hyvin pienet mutta kauniin väriset.

Sen vieressä kasvaa voimakaskuvioinen valkotäpläimikkä, jolla on hyvin hailakat vaaleansiniset kukat. Tämän lajiketta en valitettavasti tiedä.

Siinä ne ovat, risujen ja mujun seassa. Edessä näkyy uutuus...

... hiirenporras Athyrium otophorum var. okanum. Todella kauniit viininpunaiset keskisuonet!

Toisella puolella sisääntulokiveystä on vuosikausia sitten hankittu soreahiirenporras Athyrium filix-femina var. angustatum 'Lady in Red', jonka keskisuonet eivät vain ota muuttuakseen punaisiksi. Ehkä tämä ei olekaan kyseistä saniaista. Ostin juurakon Amsterdamin kukkatorilta. Edessä on kuunlilja 'Stained Glass'.

Edellisten kanssa kasvaa tellima.

Telliman kukat ovat syötävän suloiset.

Saniaistarhan yläosassa ei vielä ole paljon mitään, paitsi pätkä saarnen runkoa, jolla voi istuskella. Istuksimmekin siinä Ransun kanssa pitkät tovit eilen. Ilta-auringon säteet osuvat tähän kauniisti, vaikka paikka on varjoisa.

Uusin ostos pääsi rungon edustalle, jotta sitä voi ihailla istualtaan: tiarella 'Pink Skyrocket'.

Eipä kierros vielä tähänkään loppunut. Kaunislehtinen lehtotaponlehti kukkii sisääntulokivien ja kannon välissä. Tästä kiitos Rikkaruohoelämää -blogin Betweenille!
Kannon edessä viime kesänä ihanasti kukkinut 'Rebecca' -orvokki ei valitettavasti ollut monivuotinen eikä siementaimiakaan näy.

Tähtirotkokielo. Tämä on entinen Smilacina, nykyinen Maianthemum eli samaa sukua kuin oravanmarja. Olen siirtänyt sitäkin tähän metsästä. Entisen opinahjoni näytepuutarhassa Englannissa oli suuri yllätys löytää oravanmarjaa puiden alta arvostettuna maanpeitekasvina. Kaunishan se on kuin mikä! Kun nyt viihtyisi.
Yritän myös saada ketunleipää viihtymään, olen siirtänyt sitä nyt kolmannen, tai olisiko jo neljännen kerran puutarhaani. Jospa tällä kerralla tärppäisi...
Alakulmassa näkyy jännittävä kartioakankaali 'Metallica Crispa'. Taempana tuskin erottuu yksi tarhavaleunikon varsi, niillä on ollut vaikeuksia selvitä puutarhassani, mutta jospa tässä paikassa onnistuisi. Ainakin yksi taimi neljästä on selvinnyt talven yli.

Tämän talvehtimisesta olen ylen onnellinen: tarha-adiantumi. Tämän vieressä on myös Cyrtomium fortunei elossa, mutta siinä on niin minipieni lehti, että en ottanut kuvaa. Kasvakoon vähän ensin.

Hyvää juhannusta, toivottavasti näemme saniaisen kukkivan!


Haurasloikko – Cystopteris fragilis
Kartioakankaali – Ajuga pyramidalis
Ketunleipä – Oxalis acetosella
Kilpihärkylä – Polystichum setiferum
Lehtotaponlehti – Asarum europaeum
Oravanmarja – Maianthemum bifolium
Pantterililja – Lilium pardalinum
Ruska-alvejuuri – Dryopteris erythrosora
Soreahiirenporras – Athyrium filix-femina
Tarha-adiantumi – Adiantum pedatum
Tarhavaleunikko – Meconopsis ✕ sheldonii
Tellima – Tellima grandiflora
Tiarella – Tiarella
Tähtirotkokielo – Maianthemum stellatum
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata