Tätä on odotettu! Portlandruusu 'Comte de Chambord' availee kukkiaan ensimmäistä kertaa kunnolla. Istutin ruusun pari vuotta sitten ja viime kesänä se ei oikein ehtinyt kukkaan ennen syksyn tuloa. Mutta nyt! Suuria, lupaavia nuppuja on monta! Lisäksi tämä on jatkuvakukintainen eli kukinta kestää jopa pakkasten tuloon saakka.
I have been patiently waiting for my Portland rose 'Comte de Chambord' to bloom. Last year it started to develop buds too late in the autumn for them to open properly. This year the shrub is still very small but it has plenty of buds!
Sama kukka auki. Iih ja aah. Rakastan näitä vanhanajan suuria, litteitä kukkalättyjä täynnä terälehtiä!
Villinä kasvavat orjanruusut ovat juuri nyt parhaimmillaan. Näitä on pihallani useita.
Eikä tämä tähän jää. Ruusuja riittää vielä, odottakaas vain...
Tuoksuvaa viikonloppua kaikille!
Orjanruusu – Rosa dumalis
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Ei mulle saa tollasia hianoja ruusija esitellä, kun olen niin heikko että lähden heti mukaan villitykseen. On meinaan niin upeat, että melkein tekis mieli sanoo että tahdon, mutta kun mä en oo yhtään ruusuihminen;)
ReplyDeleteUpea on tuo isokukkainen ruusu!, Minulla ensimäinen nuppu aukeamassa ja sitten niitä riittää, kunhansaan kirvat pysymään kurissa!
ReplyDeleteRuusut ovat kyllä kauniita ja ilmeisesti niitä on tulossa lisää, koska vihjasit siihen suuntaan.
ReplyDeleteNäin puutarhalehdessä kuvan harvinaisesta ranskanruususta "Merveille" ja olin heti ihan myyty.
Edellisten postaustesi unikot ja sormustinkukat ovat myös ihania. Olen täsä kesänä ihastunut juuri sormustinkukkaan, kun se on niin korkea, tanakka ja näyttävä. Täällä Kosken pihassa on melkein aina tuulista ja tuuli helposti lyö kukat lamaan, mutta ei sormustinkukkaa, en ainakaan vielä. Meillä on valkoinen, viime kesänä hankittu, nyt vasta kukkii. Idänunikkojesi väri on myös ihastuttava. Vanhan talon remonttikin on taas edennyt lupaavasti pitkän askelen.
Oi, onhan ylellisen näköinen tuo Portlandruusu!
ReplyDeleteHerttainen kaikessa vaatimattomuudessaan on tuo orjanruusukin, söpö.
Nyt alkavatkin ruusut ja pionit olla upeimmillaan. Pelonsekaisella kauhulla nyt odotellaan viikonlopuksi odotettua ukkosrintamaa. EI rankkasadetta, rakeita, myrskyä, kiitos! Salamat eivät ihan niin paljon haittaa...
Ruusuista viikonloppua sinullekin!
Ruusuja ei voi olla liikaa. Paitsi, että ne ovat lumoavan kauniita, niin se tuoksu. Odottelen innolla lisäraporttia ruusuistasi.
ReplyDeletePirkko; No voi, tuliko taas houkutuksia ;-) En tiedä, kuka tai mikä on ruusuihminen, ruusuja on niin monenlaisia. En minäkään pidä lainkaan ryhmäruusuista, mutta joissakin pensasruusuissa on todella sitä jotakin! (esim. taivaallinen tuoksu!)
ReplyDeleteMummeli; On se upea! Ruusujen kukkaloiston alkua on jännittävää seurata.
Paula; Ei muuten täälläkään sormustinkukat kaatuile, vaikka tuulee usein ja paljon. Korkeammat akileijat menivät jo nurin parin viikon takaisissa kovissa tuulissa, mutta sormustinkukka pysyy. Minäkin näin 'Merveillen' lehdessä, se on valtavan ihana!
Suvikummun Marja; Se on todellakin huima. Upeita ruusuja pihalla katsellessaan voi tuntea olevansa vähintäänkin Englannin kuningatar, ellei Sheban ;-).
Rakeet olisivat todella ikävä yllätys. Vaan maa on niin kuiva että se jo halkeilee paikoitellen, sade tulisi tosi tarpeeseen.
Cheri; Olen samaa mieltä siitä tuoksusta, se on todellinen lisäbonus! Raporttia seuraa, kunhan aukenevat.
ReplyDeleteRuusuntuoksuista lauantaita sinulle! Täällä sataa, mutta hyvää se tekee kasveille :)Mun kaksi ruusupensasta on niin pieniä, etteivät vielä kuki. Lisäksi istutin tuollaisen villiruusun alun, kun niitä tien vieressä kasvoi pilvin pimein, saa nähdä jos lähtee kasvuun...
ReplyDelete"Rose is a rose is a rose is a rose."
ReplyDeleteVoi mitä ruusujen upeutta :)
ReplyDeleteupea ruusukaunotar<3 meillä vasta alkaa ruusujen kukinta,mutta sitä sitten jatkuneekin pitkälle syksyyn.muistatko,kun viime vuonna istutin koekaniinini Charles Rennie Macintoshin ja Augusta Luisen?Augusta suorastaan rehottaa ja siinä on paljon nuppuja.Charles-parka sen sijaan on vähän kitukasvuinen,vain n 20cm:n korkuinen,ei tietoakaan kukista.
ReplyDeleteTilasin keväällä Tanskasta lisää arkajalkoja,joten nyt Augustalla on naapureinaan Chloe Renaissance ja Constance Spry:)
Nautinnollisia kesäpäiviä sinne etelään.
Oi miten ihania! Ihanaa viikonloppua, mä lähden nyt häihin! :) <3
ReplyDeleteOih, nyt taisi iskeä ruusukuume !
ReplyDeleteMeillä on vanhasta ryhmäruusualueesta kuollut vuosien saatossa ruusuja. Olen laittanut tilalle laventelia... ja nyt taidankin laittaa aukkoihin ... ruusuja ; )
Suloista viikonloppua sinullekin !
Sesse; Kiitos! Pieni mutta hyvässä lehdessä oleva on lupaava alku: silloin ne tekevät juuria ja asrttuvat.
ReplyDeleteMyrsky; Niinpä! Ei ole ruusun voittanutta kauneudessa, tuoksussa ja symboliikassa.
Kaisu; Niin, ihania ovat!
Tiina; Kiitos! Voi kitukasvuista Charles-parkaa! Minulla on muistikuva, että ihmis-CRM oli myös varsin pienikokoinen mies :-D Hyvää kasvuonnea sinun herkuillesi! Constance Spry on entuudestaan tuttu, siis niin IHANA! Minulla ovat David Austinin ruusut pärjänneet yllättävän hyvin, nekin alkavat kohta kukkia.
Tiina; Kiitos! Tulipa romanttinen ruusupostaus sitten otolliseen aikaan ;-)
Sariw; Ruusuja on niin monia ja ihania, laventelien kanssa hurmaava yhdistelmä! Itse kokeilisin kaikenlaisia ihanua pensasruusuja, ehkä jotakin maanpeittoruusuakin siihen.
Vau-vau, mitä pionimaista runsautta ja pehmeyttä!
ReplyDeleteHmm, itse sanoisin, että pioneissa on joskus ruusumaista yltäkylläisyyttä ;-)
ReplyDeleteElla vei sanat suustani! Minäkin näin pionin. Ainakin tuossa toisessa kuvassa!
ReplyDeleteIhastuttavia nuo Portlandin ruusut.
ReplyDeleteVilliruusut ovat myös kauniita.
Nauti noista tuoksuista ja lattiarempan etenemisestä!
Lapsuudenkodissani pioni kukoisti aina syntymäpäivieni aikoihin runsaina vaaleanpunaisina repaleisina pilvinä, joten totta kai vertaan siihen kaikkea ihanaa :) Yltäkylläisyys on kyllä näitä molempia erinomaisesti kuvaava sana!
ReplyDeleteNaukulan Mamma; On niissä todellakin samaa, kokokin!
ReplyDeleteIrene; Kiitos!
Ella; Onpa juhlava synttärikukka! Ymmärrän hyvin kiintymyksesi pioniin. Tajusin juuri, että sen enempää lapsuudenkodissani kuin suvun kesähuvilallakaan ei ollut pioneja. Niinpä ne jäivät vähän vieraiksi verrattuna moneen muuhun kasviin (vaikkapa ruusuihin).