Edistystä myös ulkopuolella

Vuosi sitten talo sai uudet seinälaudat. Tuoreen puun kanssahan on niin, että sitä ei saa maalata samana vuonna kuin se on kaadettu. Moni kannusti edelliseen kirjoitukseeni sanomalla, että hiljaa hyvä tulee. Se on ihan totta ja tällaisia taukoja tulee pakostakin, kun pitää odottaa puun kuivumista. Pakolliset tauot tekevät henkisesti niin hyvää! On mahtavaa, kerta kaikkiaan, että on jotakin jota ei saa vielä tehdä!

The new cladding, a year ago.

Sellaisia asioita kyllä riittää, mitä olisi hyvä saada tehtyä niin pian kuin mahdollista. Kuten ikkunat. Taloni vintin tästä päädystä puuttui kunnollinen ikkuna kokonaan. Nyt ensimmäinen vintti-ikkunoista on valmis ja sain sen asennettua viikko sitten. Sain jopa ikkuna-aukon sisäpuolelle naulatut ikkunankorvikkeet (vanhat ikkunat vaakasuunnassa) ehjinä laseineen pois! Se on tuuletuksen paikka, sillä vanhat kokonaiset ikkunaruudut vedettyä lasia ovat arvokkaita. Yksi lasi oli kylläkin rikki ja ne loputkin helisivät, mutta eivät onneksi pudonneet irrotettaessa. Tarvitsen laseja kunnostaessani alakerran ikkunoita.

There are so many windows to repair. I finally got a new attic window in place!

Koska ikkuna puuttui ja toisenkin päädyn ikkuna oli rikki, tilasin uudet puusepältä ja otin niihin mallin erään vanhan talon mukaan Kuusistossa. Se on koristeluista päätellen samaa ikäluokkaa kuin oma taloni (esim. kuvassa näkyvät hieman veistämällä koristellut kattopalkit, leveät räystäät ja sahareunainen seinän yläosan panelointi).
Paneelia pitää vielä uusia, räystäslaudoista nyt puhumattakaan, mutta on silti mukavaa, että rikkinäisestä ikkunasta ei enää sada sisään. Tämä myös istuu tiiviimmin seinää vasten kuin ne aiemmat korvikkeikkunat, jolloin puu niiden alla olisi vähitellen lahonnut. Laitoin ikkunan alle myös tippapellin.

Nyt on seinät (alaosassa) maalattu ja viimeisenä työnään pojat nostivat pari ikkunankarmia paikoilleen. Toisen niistä alakulmat korjasin itse eikä karmi edes hajonnut nostettaessa ja paikoilleen laitettaessa, vaikka olin siihen henkisesti täysin varustautunut.
Enää kaksi karmia korjattavana sekä lukemattomia ikkunoita...

Makuuhuoneenkin ikkunankarmi saatiin paikoilleen, kuvassa vasemmanpuoleinen kamari. Pojat kantoivat myös sisäovet navetasta ja laittoivat paikoilleen. Työ hyvin suoritettu!

The workmen carried the inner doors back and fixed them in their places.

Ovien rapsuttaminen ja uudelleen maalaaminen ei todellakaan ole työlistalla kärkipäässä. Tulee aikanaan olemaan mielenkiintoista nähdä niiden eri värikerrostumia. Valkoisen alla on nähtävissä ruskean sävyjä, tummempaa reunoilla ja vaaleampaa paneeleissa.

Lopuksi tiedotus Ransun katoamisesta eristekerrokseen huolestuneille: poika voi hyvin eikä hävinnyt ekovillaan! Tässä kuvasarja sahapukin tappamisesta toissapäivältä.

And finally Ransu, who did not disappear forever in the isolation layer under the floors. Here he is, killing a sawhorse!