Monday, 28 February 2011

Lampolan kuulumisia

Kävin vaihteeksi katsomassa lampaita Wattkastissa Nystun tilalla. Nämähän ovat niitä, joiden villasta teetän omaa lankaa. Tällä kertaa karitsoja on kaiken värisiä, laikullisiakin aika paljon. Tässä yksi pandasilmä kaverinsa kanssa.

Lampaiden kanssa samassa navetassa asuu lehmiä, jotka kulkevat omalta puoleltaan pihattoon.

Kun emolampaat kerääntyvät kaukaloiden ääreen syömään heinää ja kaurajauhoa, syntyy uuhien taakse paljon vapaata tilaa. Tilaa! Se merkitsee riehua! Karitsat villiintyvät kirmaamaan.

Parin viikon ikäiset esittävät jo hienoja pukkihyppyjä.

32 comments :

  1. Oi kun noita kaikkia saisi halia ja rapsutella! Ja oi mitä liikkeen rytmiä tossa alimmassa kuvassa...tulee mieleen balettiesitys!

    ReplyDelete
  2. Voi,miten suloisia karitsoja,oikein lutusia,verratenkin tuo pandasilmä,ihania,meilläkii oli silloin kauan aikaa,lampaita..Hieno pukkiasento:D..Mukavaa viikkoa♥

    ReplyDelete
  3. Tulee ihan meidän lampaat mieleen. Meillä oli paljon lampaita, kun olin lapsi. Karitsoiden juoksukisat olivat aina hauskaa katsottavaa!

    ReplyDelete
  4. Oih, ihana kuvasarja ! Suloisilla vielän noin hienot pukkihypytkin ; )
    Tästä tulee kyllä niin hyvälle tuulelle... ihania : )

    ReplyDelete
  5. Suloisia karitsoja.

    Meilläkin tuossa "naapurissa" on lampaita kesäisin pellolla, mukava seurata niitä kävelyllä ollessa.

    ReplyDelete
  6. Pukkihyppyjä. <3 Mä en kestä. Iik. Suljen äkkiä selaimen ennen kuin alan iikittämään ja uikuttumaan töissä noiden iiihanien kuvien takia.

    ReplyDelete
  7. Lapset osaa aina otta ilon irti :)

    ReplyDelete
  8. Niki tahtois adoptoida pandasilmän, koska siinä on kuulemma vähän hänen näköään. Voisitko välittää pyynnön eteenpäin :)

    ReplyDelete
  9. Jotkut tämänvuotisista karitsoista kieltämättä muistuttavat dalmatialaisia :-D
    Lasten ja pentujen riemua on aina yhtä kiehtova seurata, se riemu tarttuu ja hymy venyy korvasta korvaan ihan huomaamatta. Ehkä ei ole vaarallista, jos töissä hymyilee kuin idiootti ja hokee iik, iik, uik.

    ReplyDelete
  10. Siistii menoa, mä voisin leikkiä noiden kanssa! Riehuminen on ihan parasta!

    ReplyDelete
  11. Eikka vetäis tuolla ees taas korvat suorana! :-D
    Tuossa vikassa kuvassa on muutakin actionia: pari pientä pässinpäätä harjoittelee siinä puskemista.

    ReplyDelete
  12. Oijoi, sydäntä vihlovan suloisia pikkulampusia.

    ReplyDelete
  13. On ne ihania <3 Muutaman päivän iässä, kun kintut eivät enää vapise, ne ovat mainioita - täynnä energiaa ja elämäniloa.

    ReplyDelete
  14. Voi sentään miten suloisia, ihanaa tunnelma välittyy tuolta navetasta, ja jee...ihania pomppuja tosiaan tekevät nuo pienet karitsat..katson just tätä tän postauksen alimmaista kuvaa ja siinä karitsa oikein hyppää korkealle.Pääseeköhä ne keväällä ulos.

    ;)

    ReplyDelete
  15. Pääsevät tietysti, sitten kun ulkona alkaa kasvaa ruokaa. Kesällä menevät laitumille saariin kesäasukkaiden rapsutettaviksi ja pitämään niittyjä aukeina, tytöt emojensa kanssa ja pässit omissa jengeissään.

    ReplyDelete
  16. Nyt kyllä kakku-kuume yltyy - pohjanmaan murteella karitsa:) Meillä on vasta kolme vakaata uuhta, ehkä ensi keväänä meilläkin kirmataan..

    ReplyDelete
  17. Kakku :-D
    On kiva, jos karitsoja on ainakin muutama, kun sitten niillä on leikkikavereita keiden kanssa riehua. Kuten muutkin lapset, ne tapaavat lyöttäytyä lapsikatraiksi ja käyvät vain tankkaamassa maitoa emon luona, sitten taas kamujen kanssa leikkimään.

    ReplyDelete
  18. Voi pieniä pandoja, pässinpäitä ja hyppelihöpösiä <3 Lampaista ja lehmistä pitävänä en voi kuin hyristä ja hykerrellä näitä kuvia katsellessa :) Kiitos!

    ReplyDelete
  19. Wau, miten saitkin tuon loikan viimeisessä kuvassa kuvattua. Sinä on kevään riemua! Kiva nähdä iloisia eläimiä kun on niin paljon juttuja nykyään tehotuotannosta.

    ReplyDelete
  20. Ihan totta, tehotuotetun eläimen lihaa ei oikein tee mieli syödä. Sen sijaan riistan ja tällaisten vapaasti kasvavien maistuu hyvältä. Tuotantoeläimiähän nämäkin, mutta saavat elää elämisen arvoisen elämän. Suomessa karitsa ei onneksi ole vain parikuukautista, niin kuin esim. Englannissa. Meillä karitsa on alle vuoden ikäinen, eli se voi olla jo ihan aikuinen. Lammas on mitä mainioin tuotantoeläin siksikin, että siitä käytetään nahkakin hyödyksi. Lampaanturkkia käytänkin mielelläni. Mutta nämä ovat mielipidekysymyksiä, ja mielipiteitä on yhtä monia kuin on ihmisiä.
    On ihanaa, että on lihatiloja, joissa eläimet pääsevät liikkumaan, ulkoilemaan ja käyttäytymään muutenkin lajilleen tyypillisesti. Nämä lehmätkin viedään kesiksi laitumille saariin. Saariston ongelma on se, että ihmisen muokkaama pienipiirteinen pientilamaisema häviää, kun tilojen uudet omistajat ovat kesämökkiläisiä eivätkä he tietenkään voi viljellä ja pitää kotieläimiä. Eikä monella vakituisesti asutulla tilallakaan pidetä eläimiä, sillä se on työlästä.
    Miksi sitten maisema ei saisi pusikoitua takaisin luonnontilaan? Saisi tietysti, mutta pientilojen myötä syntynyt todella monipuolinen maisema vaihtelevine niittyaukeineen ja sen mukana rikas lajisto (niin kasveja, lintuja kuin hyönteisiäkin) häviäisi.

    ReplyDelete
  21. Voi riemujen kevät! Olisipa sitä itsekin joskus asioista niin riemuissaan kun nuo ihanat kirmailevat karitsat. Kiitos Saila kovasti tästä ihanasta kuvasarjasta <3!

    ReplyDelete
  22. Ei siinä muuta kuin monot jalkaan ja hyppimään ;-)
    Sanoin yhdelle ystävälleni, jonka lapsi oli todella vaihdikas, että olisi hienoa jos tuota energiaa voisi tasata: väsynyt aikuinen saisi imettyä lapsesta virtaa ja lapsi vähän rauhoittuisi. Näimme pian mihin se johtaisi: lapsista tulisi harmahtavia ja velttoja, kun aikuiset haluaisivat sitä virtaa jatkuvasti!

    ReplyDelete
  23. Näin varmasti kävisi! Onneksi näitte sen. Täytyy kyllä varmaan tänä keväänä vähän harjotella sitä hyppimistäkin, ettei nyt ihan vakavaksi menisi :) Vaikka niin vakavaksi täällä ei toivottavasti mene koskaan.

    ReplyDelete
  24. Niin, ja ehkä Naukulan aikuiset leidit osaltaan tuottavat kaltaistaan arvokasta seuraa. Saaripalstan nuoret leikkisät kollit tarjoavat toisenlaista tyyliesimerkkiä ;-)

    ReplyDelete
  25. Hmmmm....Pohdinnan arvoinen paikka :D

    ReplyDelete
  26. Aivan varmaan, mieti nyt: Kolmen leidin talous! :-D

    ReplyDelete
  27. Tuo viimeinen kuva on kyllä ihan ehdoton :-D Suomen Lammasfarmarit ry (sellainen on ihan takuulla olemassa) saisi tuosta niin positiivisen mielikuvakuvan, että oksat pois!!

    ReplyDelete
  28. No joo, kiitos! Kivempia kuvia saa keväämmällä kun karitsat pääsevät ulos, niin ympäristökin on hieman kuvauksellisempi. Mutta toisaalta vanhassa navetassa on tunnelmaa!

    ReplyDelete
  29. Mukavaa nähdä kuvia kesän maisemanhoitajista. Onpas iloisenkirjavaa porukkaa. Ehkä minäkin pääsen niitä jossain vaiheessa taas kuvaamaan. Tänään ja koko viikonlopun olen toisten lempieläinten-porojen - keskellä.

    ReplyDelete
  30. Oho, päkäpäkäpentuja! Noita ei ollakaan ennen nähty! Ovatpas aika söpöjä! *hih*

    ReplyDelete
  31. Juu, nämä pikkuiset pitävät taas kesällä saariston vanhoja laitumia kunnossa.
    Monet näistä päkäpennuista on jo aika isoja, isompia kuin Harmaa luulisin, vaikka Harmaa onkin komea ja atleettinen.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!