Saturday 5 February 2011

Kotimatka

Lossia odottamassa Lillmälössä Paraisilla. Tämä on ensimmäinen lossi, tähän asti pääsee siltoja pitkin. Lillmälöstä Nauvoon on suunniteltu siltaa, mutta tästä kulkee myös laivoja, joiden pitäisi päästä sillan ali. Ja suoraan sanottuna; jos joku haluaa asua nopeiden kulkuyhteyksien päässä, niin löytyy niitä sellaisiakin paikkoja. Kuten kaikki kauniit paikat tässä Paraisten puolella salmea.
Nauvosta matka jatkui yhteysaluksella, joka poikkesi ensin Seilin saarella eri suunnassa, niinpä olin kotona vasta iltayhdeksältä. Joku ihana ihminen oli aurannut minulle sisäänajotieni alkuun pienen autopaikan, KIITOS!

Jee, kotona!

Aurinko pilkahtelee ja räystäiltä tippuu vesi. Maassa on silti reilusti lunta, polveen asti. Hangen pintaan on kovettunut suoja-sään kuori, joka kannattelee kissaa mutta ei minua. Hangessa tarpominen on todellista urheilua, kun joka askeleella humpsahtaa lumeen polvea myöten.

21 comments :

  1. Tuolla lossilla mekin viime kesänä ajoimme kun olimme saaristokierroksella. Seuraavan kerran kun tullaan pitää poiketa sua ja poikia kattomaan, jos olette paikalla.
    Eikö ole kiva palata kotiin.;)
    Ransu ja Musti ovat varmaan onnellisia niinkuin emnätänsäkin.
    Onhan se ihan eri asia olla saaressa kuin kaupungissa...
    Mukavaa viikonloppua Sailalle...kohta pääsee onnittelemaan...;)

    ReplyDelete
  2. Tervetuloa!
    Musti on todella tyytyväinen, Ransu on sillä tavalla hassu että se näyttää olevan tyytyväinen kaikkialla missä minä ja Mustikin ollaan (ja missä ei ole koiria). Ransu on sellainen seurakissa.
    On se, ihan eri asia kun on oma tontti ja piha, ja luonto ympärillä. Kyl sää tiiät...
    Ai, joku pikkulintu on sulle paljastanut jotakin...?
    Hyvää viikonloppua!

    ReplyDelete
  3. No,kato toi...naama...;) heh..heh...

    ReplyDelete
  4. Onkohan mun lähettämä paketti saapunut perille?

    ReplyDelete
  5. Mielenkiintoinen kotimatka sinulla:) Minulla on vain hyviä muistoja lossimatkoista mummolaan.

    ReplyDelete
  6. Tuija; ai niin! Olinkin unohtanut, että seillä on kaikenmaailman strategisia tietoja ;-)

    Marianne; on, kiitos! Jätinkin omaan blogiisi kiitokset. Ihana yllätyspaketti!

    Inkivääri; Lossimatkat voi kokea turhauttavina ja aikaavievinä tai sitten tarpeellisina levähdystaukoina. Minulla on autossa lossikirja, jota voi lukea lossia odotellessa tai sillä matkustaessa.

    ReplyDelete
  7. Kiva kotimatka :) Tunnelmallinen :) Kelpais mullekin, hih.

    ReplyDelete
  8. Juu, kotiinpäin on aina kiva tulla :-) Tunnelmallinen on, mutta hidas. Tuosta ekasta lossista menee vielä yli kolme tuntia ennen kuin on kotona. Merimatkat on hitaita.

    ReplyDelete
  9. Luin joulun jälkeen lahjaksi saamani kirjan jossa kerrottiin juuri tuosta Seilin saaresta. Mielenkiintoinen tositapahtumiin perustuva kirja.

    ReplyDelete
  10. Seilin saarella on mielenkiintoinen historia: spitaalihospitaali ja mielisairaala. Olisi kiva käydä joskus katsomassa, en ole koskaan käynyt laivarantaa pidemmällä (ellen joskus silloin pienenä kun veneilimme, en muista).

    ReplyDelete
  11. No nyt ne on kotona!! Ihanaa, takuulla. Jokainen lossivälikin oli varmasti erityisen sykähdyttävä, kun olitte aina himpun verran lähempänä kotiovea.

    Ihania naapureita sinulla, jos ovat pitäneet autopaikkasi puhtaana. Tosi kilttiä. Ja loput kulkuväylät lapioinet ihan siitä ilosta, että voit tehdä sen, vai...?

    ReplyDelete
  12. Eh... öh... no tuota. En ole lapioinut, vaan polku autolta ovelle syntyi ihan tuolla tarpomistekniikalla eilen ja tänään. Mutta huomenna lapioin, sillä maanantaina minulle tulee vieras pariksi päiväksi enkä halua että hän joutuu humpsahtelemaan (muuta kuin viinilasin ääressä sitten iltaisin). Ja koska vieras on naapurini, ja hän halunnee käydä omassa kylmillään olevassa mökissään, ajattelin vähän yrittää lapioida polkua minun pihalta hänen talolle. Katsotaan miten käy. Ihan hyvää hyötyliikuntaahan se on. Ai, sä tiesitkin sen jo?!

    ReplyDelete
  13. Kyllä se on parasta kun pääsee omaan kotiin,pitkiltäkin matkoilta,eikä osaa oikein olla missään aina vaan palata takas,oma koti kullan kallis,niinhän se kuuluu♥,sinne omaaan rauhaan!
    Mukavaa sunnuntaita
    P.s Junnu lähettää rapsutukset:D

    ReplyDelete
  14. Ihanaa, että pääsitte vihdoin kotiin! :)

    ReplyDelete
  15. Mahtaa olla ihanan tunnelmallinen matka ja kutkuttava olo kun tietää pääsevänsä kotiin :) !

    ReplyDelete
  16. Iihan helpottaa täälläkin, kun pääsit vihdoin saareen.
    :-)

    ReplyDelete
  17. Kotona on hyvä olla, vaikka matka olisikin pitkä:)

    ReplyDelete
  18. Kiitos kaikille tervehdyksistä! Kotona on paras. Matka ei ehkä ollut ihan noooiiiin ihmeellisen ihana, kun reissaan kumminkin aina muutaman viikon välein saaren ja kaupungin väliä. Ihan rutiinilla menee. Mutta joka kerta se on aina paras hetki, kun Turun motarilta käännytään saaristotielle: silloin alkaa mutkitteleva, polveileva tie, sillat salmien yli ja Suomen kauneimmat maisemat.

    ReplyDelete
  19. Onpa mukava saada pieni tuulahdus saariston kevääksi kääntyvästä talvesta kuvistasi ja kirjoituksistasi. Tämä alkaa olla sitä aikaa vuodesta, että joka hetki on täynnä odotusta ja onnen aavistusta.

    ReplyDelete
  20. Niin on. Kevät on parasta, ja jo sen odotuskin on ihanaa.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!