Sunday, 10 November 2024

Viimeiset (ehkä) istutukset

 Paketti paljasjuurisia ruusuja saapui maanantaina. 

Olin kaivanut niille kuopat valmiiksi siinä vaiheessa, kun Omaposti näytti, että paketti on toimitettu suoraan laivaan. Sitä ei tarvinnut siis hakea Nauvosta. Tähän aikaan on päivä niin lyhyt, että valmiiden kuoppien ansiosta sain ruusut vielä samana päivänä maahan laivan saavuttua.

Yksi ruusuista pääsi ruusutarhan ja preerian rajamaille. Siinä – siinäkin – on kivistä. Pari murikkaa ylös, tilalle tuli sopiva kuoppa ruusulle. Tähän kohtaan pääsi persikkainen Austin-ruusu Abraham Darby.
Olen kesän mittaan ehtinyt harmitella ankaran talven viemiä 'Veitch's Blue' -otapallo-ohdakkeita. Vai vesimyyräkö taas asialla. Nyt syksyllä havaitsin kuitenkin ison lehtiruusukkeen, se näkyy ruusukuopan takana. Sivummalla näyttäisi olevan myös siementaimi. Iloinen yllätys!

Otin kuvan tuosta samasta kohdasta lokakuussa, kun kanttasin tämän reunan. Joitakin kiviä voisi edelleen kaivaa pois reunasta, kun ne haittaavat kanttaamista. Linjankin voisi suoristaa, mutta oli ilmeisesti kiire. 
Edessä ovat komeat 'Overdam' -tupaskastikat.

Tässä samat heinät viime sunnuntaina, kun tuuli oli taas yltymässä. Olimme vasta saaneet sähköt takaisin perjantain myrskystä ja mietin, koska tulee seuraava katkos. Onneksi tuosta ei tullutkaan uutta myrskyä. 
Kauempana preerialla näkyy harmaanvihreä salvia, siis tavallinen rohtosalvia, maustekasvi. Se on täydellisen kaunis puska.

Kauempana näkyy, että japaninlehtikuusi on viimein tullut kokonaan keltaiseksi.

Preerian alarinteessä on melkoinen yksivuotisten vyöry. Itsekseen kylväytyneet kurkkuyrtit saivat seurakseen Kodin kukkien niittyseoksen. Seassa on joitakin perennoja, joiden toivon tosiaan selvinneen viidakossa.
Kurkkuyrtit ovat toisaalta aivan mahtavia siinä, kuinka ne jatkavat kukkimista marraskuulle. Jos lauha sää jatkuu, voi olla, että joulukuullekin.

Kesän mittaan kurkkuyrttien varret ovat kasvaneet lähes puunrungoiksi samalla, kun kasvustokin on venynyt metriseksi. Ei tästä kuvasta oikein saa selvää varren paksuudesta, mutta ällistyttävä se on.

Uusia ruusuja pääsi myös ylärinteeseen. Kunnostetun pengermän sekä uuden köynnösmajan välimaastossa on niin iso kivi, ettei sitä saa maasta. Sen viereen pääsi Austin-ruusu Scepter'd Isle, josta olin pitkään haaveillut.

Jaa-a. Marraskuun kuvat ovat aika ankeita.

Laitetaan loppuun kesäkuinen kuva. En tainnut kesällä esitelläkään, kuinka kauniisti jasmike 'Starbright' kukki. Puska on vielä nuori ja pieni; metrinen. Ruusupergolassa kasvaa jättimäinen heleäorjanruusu. 
Preeria on ruusupergolasta vasemmalle. Siellä kukkivat tuolloin vaaleankeltaiset 'Citrinus' -niittyleinikit; kurkkuyrtit olivat vasta kasvattamassa lehtiruusukkeita. Isojen kivien takaa pilkottaa rohtosalvia sinisenään kukkia.


Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca
Japaninlehtikuusi Larix kaempferi
Jasmike Philadelphus
Kurkkuyrtti Borago officinalis
Niittyleinikki Ranunculus acris
Otapallo-ohdake Echinops ritro
Rohtosalvia Salvia officinalis
Tupaskastikka Calamagrostis × acutiflora

20 comments :

  1. Weather is so mild these days, so it must be a good idea to plant some bare-root roses! I bet your garden will be filled with rose scent next summer! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. It seems to continue mild for a while. The last two winters started in mid-November, way too early! There are quite a few roses in my garden by now.

      Delete
  2. Tuo viimeisen kuvan jasmike - mille se tuoksuu? Minulla on vähän kokemusta jasmikkeista, mutta pikkujasmiketta on ollut ja se tuoksuu ihanasti ahomansikalle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt täytyy tunnustaa, etten oikein muista. Varmaan sellaiselta perusjasmikkeelta kuin myös loistojasmike; ei ihan niin upealta kuin pihajasmike. Pikkujasmikkeessa on tosiaan ihana metsämansikan tuoksu.

      Delete
  3. Abraham Darby kolahti oitis. Scepter'd Islekin kelpaisi. Austin-ruusujen terälehtien kerroksellinen runsaus (miten sitä nyt kuvaisikaan?) on minusta maagisen kaunista. Eivät edes yritä olla vaatimattomia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Löysin Abraham Darbyn pari vuotta sitten Puutarhanikkareilta syysalesta, mutta taimi oli kai huonokuntoinen, kun ei koskaan oikein lähtenyt kasvuun. Toivon, että tästä nyt tulee rehevä ja kukkaisa. Hyvin sanottu, eivät tosiaan yritä olla vaatimattomia :-D

      Delete
  4. Hah hah, viimeiset (ehkä) istutukset. Otsikko sai hymyn huulille. Aina kannattaa kuitenkin pitää pieni takaportti auki, jos vielä vaikka jotakin😉

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jos tulee taimia vastaan vitosella, tai eurolla, tai jopa ilmaiseksi, kuten joskus ihan puutarhaliikkeessä on käynyt, en voi vannoa, ettenkö jotain istutettavaa vielä hankkisi ;-)

      Delete
  5. Tuntuu ihan hassulta ajatella että vielä jotain istuttaisi. iso on ero mahdollisuuksilla, siellä saaristossa ja täällä sisämaassa. Mutta ei kai siellä saaristossakaan aina ole niin edulliset olosuhteet juurikin noiden tuulien kanssa. Tämä syksy on ollut harvinaisenkin lämmin joten nyt on täälläkin vielä maa sulaa jote nsenpuolesta vielä kuoan kaivuu sujuisi.
    Toivon hyvää kasvua ruusuillesi ja kaikille muille kasveille. Kisuleille rapsutukset!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä kun ei mittari ole käynyt pakkasella vielä kertaakaan, voi hyvin istuttaa. Eikä paljasjuurisia taimia aikaisemmin voi lähettääkään ennen kuin ovat lepotilassa. Pitää vain suojata niiden juuristoalue aikaiselta jäätymiseltä, mutta nyt ei säätiedotus näytä sellaiselta, että marraskuun puolella vielä jäätyisi. Onneksi! Parina edellisvuonna on talvi iskenyt kimppuun jo marraskuussa.
      Kiitos ja kissapoikien puolesta kiitokset myös! Musti tässä vaatiikin, että heilutan sille narun päässä olevaa lelua. Heilutan sitä sinunkin puolestasi.

      Delete
  6. En nyt väitä olevani asiantuntija, mutta minäkin hieman epäilen, että jäisivät viimeisiksi istutuksiksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Miten kuvittelen, että tässä on jotakin vedonlyönnin tuntua ilmassa :-D

      Delete
  7. Kunnon "jötikkä" onkin saanut väistyä Abraham Darbyn tieltä! Kiva odottaa, millaisia kukkia näemme kesällä.
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti viihtyvät, juurtuvat ja kukkivat!

      Delete
  8. Mistä tilasit ruusut? Taisivat olla hyväkuntoisia tullessaan? :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyväkuntoisia olivat ja paketti tuli nopeasti Hollannista. Samoin kuin kukkasipulit viime kuussa. Ruusut tilasin taimistolta nimeltä Tuincentrum Lottum. Postimaksujenkin kanssa tuli halvemmaksi kuin hankkia vastaavat ruusut Suomesta, paitsi että hankkimiani lajeja ja lajikkeita ei edes ole löytynyt Suomesta tänä vuonna ainakaan :-D

      Delete
  9. Kiitos suosituksesta, pitää itsekin tutustua tuohon. Suomessa on muutenkin niin rajallinen määrä näitä Austinruusuja. Miten tuo kestävyys, ei voi siis tietää mitkä Austinruusuista menee täällä 2-vyöhykkeellä? Ainakin jotain lajikekohtaisia eroja niissä on, toiset Austinit herkempiä? William Shakespeare menee ainakin täällä, mutta sen tiesikin joltain suomalaiselta sivulta.

    Täällä on jo nyt sipuleita syöty paljon kun yllättäen myyriä ilmestyi tänä vuonna. Narsissit ja kirjopikarililjat saivat olla rauhassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niistä ei tunnu löytyvän kestävyystietoja, ei ole tietoa perimästä myöskään, sehän vaikuttaa. Jo suorilta voi sanoa, että jatkuvakukintaiset ovat talviarempia kuin kerran kukkivat, mutta kerran kukkivia on Austinin ruusuissa vain aniharva.
      Voi harmi! Ja jos myyrät tekevät tunneleita, katoavat sinne myös mainitsemasi sipulit, vaikkei niitä syödäkään. Ainakin täällä käy niin (vesimyyrien tunneleiden kanssa).

      Delete
  10. Olen yrittänyt kasvattaa kurkkuyrttiä parikin kertaa, mutta ei ole onnistunut. Mikäköhän on syynä, kun joillakin se villiintyy rikkaruohoksi asti. Onneksi tänä vuonna on vielä lämmintä, sillä en ole vielä ehtinyt kylvää juureksia valmiiksi. Ehkä tänä viikonloppuna...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on ihan mystistä, kuinka jotkut kasvit viihtyvät ja rehottavat yhdessä pihassa eivätkä suostu edes kylväytymään toisessa. Kurkkuyrtin siemenet viskoin vain pariin kukkapenkkiin, tänne sinistä ja toisaalle valkoista, ja siitä pitäen ne ovat itse huolehtineet kylväytymisestään joka vuosi. Niiden koko hämmästyttää tällaisena lauhana syksynä. Niistä tulee ihan pensaan kokoisia.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!