Meilläkin on märkää, kuten monessa muussakin paikassa. Mutta tänään paistoi ihanasti aurinko! Marraskuussa auringonpaiste on tosin vähän suhteellista, mutta ihminen on pula-aikana vähään tyytyväinen.
Onneksi minulla on tähän keino, nimittäin pitkä rautainen köynnöstuki; parimetrinen tukeva piikki. Sillä kun rassasin ensin salaojan putkea alamäen päästä ja sitten tästä, johan alkoi vetää.
Haravoin myös mutapuutarhaan johtavasta ojasta kuivat lehdet ja ryönät pois kosteikkopuutarhaan eli ojan penkereelle. Vettä virtaa koko ajan ylämäen suunnasta tänne; kivan näköistä.
Vesimyyrät mylläävät maata ja aiheuttavat näitä tukkeumia. Musti sen tietää ja on valppaana.
.JPEG)
.jpg)
Tämä marraskuu ollut harvinainen siinä, että aurinkoa ollut näkyvillä suht paljon. Muistaakseni viime vuonna Jyväskylä mainittiin oikein Ylellä, että täällä ei valoa juuri näkynyt. Ei tosiaan marrasvalo paljon valaise, mutta kummasti piristää mieltä silti pienikin valonkaje. Musti pantteri on kuin savannilla konsanaan, tullut veden äärelle:) Mukavaa alkavaa joulukuuta sinne !
ReplyDeleteT: Mia
Sepä kiva kuulla! Ennätyspimeä marraskuu ei ole ollenkaan mukava asia. Marraskuussa on usein kaunista, jos sen kauneuden vain ehtii lyhyessä päivässä todistaa :-D
DeleteMusti lähettää terveisiä! Sillä on sellainen etu savannin panttereihin nähden, että se voi tehdä itselleen iglun untuvapeitosta. Menin äsken kohottamaan peiton reunaa ja sieltä kuului kur-tervehdys.
Oletko sinä kaivanut tuon ojan? Kivan kiemurtelevaksi olet sen tehnyt.
ReplyDelete