Monday, 18 March 2024

Hammasta purren

 Lumikellon kukintaa vaikka sitten rahalla!

Olen pitkästä aikaa kaupunkiasunnossa eli mökillä. Täällä on paljon ihmeellistä, kuten kovasti ihmisiä ja kauppoja. Yhdestä kaupasta löytyi lumikelloja!

Täälläkin oli eilisaamuna maa valkoisena, kuten kotisaarellakin. Lisää pyrytti. Viime yö oli kylmä, lumikello vietti sen lasitetulla parvekkeella vain tämä lasikupu suojanaan. Se riitti, lehdet ja varret eivät laonneet ollenkaan.
Laji on etiketin mukaan tähtilumikello ja niin se näyttäisi olevankin. Lehdistä sen parhaiten näkee: ne eivät ole vastakkaiset kuten puistolumikellolla, eivät myöskään vaaleanvihreät ja kiiltävät kuten turkinlumikellolla, eikä niissä ole paksuja kääntyneitä reunoja kuten kriminlumikellolla. Vasta kukan avautuessa näkee, onko tällä tyypilliset kaksi vihreää laikkua. Tämä voi silti olla jokin risteymä, se ei ole poissuljettua.
Muutaman euron pulittaminen yhdestä pienestä ruukusta voi tuntua paljolta, mutta tämä on varmin keino saada lumikellon elinvoimaisia sipuleita puutarhaan. Nehän eivät siedä kuivumista eivätkä sen takia aina nouse, vaikka niitä olisi syksyllä istuttanut.

Kaupungissa olemisen hyviä puolia on sekin, että on lankakauppojen äärellä.

Huonoja puolia ovat naapurien äänet, joihin heräsin keskellä yötä aivan ihmeissäni oltuani puolitoista kuukautta putkeen kotona saaressa. 
Kuvassa on vintiltä löytynyt upea transistoriradio, japanilaista muotoilua 1960-luvulta. Surukseni siitä ei kuulunut pihaustakaan, kun laitoin siihen patterit. Vein sen oikein korjaajallekin. Hänkään ei saanut sitä toimimaan.
Sitten yhtenä päivänä kokeilin taas laittaa radiota päälle ja sieltä kuuluikin ääntä! Nyt se toimii. Sillä vain kesti herätä henkiin vietettyään vuosikymmeniä vintillä. Ei siinä kovin laadukas ääni ole, paljon kuuluu rätinää, mutta ihanaa, että se kuitenkin toimii.

Jos Mustilta kysytään, ei kaupungissa ole mitään hyvää. Pojat joutuvat kaiken lisäksi rokotuksiin ja Ransu sydänultraan. Ransua ei kyllä haittaa, se sai tänään possunsiivuja. Sille käy kaikki, kunhan mamma ei jätä ja saa ruokaa.


Kriminlumikello Galanthus plicatus
Puistolumikello G. nivalis
Turkinlumikello G. woronowii
Tähtilumikello G. elwesii

38 comments :

  1. Kivipellon Saila18 March 2024 at 19:14

    Onhan se varmaan vaihtelua pojillekin päästä kaupunkimökille, vaikka Musti vallankaan ei varmaan tykkää, eipä siellä ole pihan tuoksuja kuten saaressa, Ransu taitaa olla mukavuudenhaluisempi!
    Ostosipulikukilla varmaan pitää nyt mennä, lunta tuli niin paljon ja peitti ne surkean pienet mukamaspälvet kymmenen sentin lumikuorman alle ja kylmä tuuli - hui kauhistus!
    Mitä lankaa ostit ja mitä on puikoilla! Tällä kelillä neulominen on mukavaa 😊! Iloa sinne kaupunkiin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti ei ole lainkaan löhölomatyyppiä ;-) Se ei kaipaa mökkeilyä rentoutuakseen. Minulle kaupunkimökkeily on nimenomaan sitä: ei tarvitse sytyttää tulipesiä, ei lämmittää pesuvettä... ei mitään! Lämmintä vettä tulee suoraan hanasta ja lämpöä pattereista, on se ihmeellistä.
      Tuuli on ollut kyllä viheliäinen, onneksi sen suunta muuttuu.
      Puikoilla on montakin keskeneräistä projektia, jotka odottivat lisää lankaa. Oranssi on tunika Gedifran Laurasta, sininen on neuletakki ruskeilla kuvioilla ihan vaan halvasta Myhome-langasta, kun tuli noin nätti sävy vastaan. Ja mulla on tapana ostaa ensin lankaa ja sitten alkaa tehdä niistä jotain suurta, johon langat eivät riitäkään :-D
      Kummankin neuleen malli on omasta päästä, lisäksi on tunika nro 2, jossa langat riittivät vain etukappaleeseen, takakappaleen haluankin tehdä jollain muulla langalla.
      Kiitos, ihanaa lomailla täällä vielä hetken, kyllä kaupungissakin viihtyy etenkin, kun harvoin käy!

      Delete
    2. Kivipellon Saila18 March 2024 at 21:51

      Mitä tuo ihanan näköinen mittanauhanauha on 🥰

      Delete
    3. Se on koristenauhaa, paksua puuvillaa. Mitta alkaa alusta aina 10 cm välein :-D Se on juuri sopivaa esim. pyyhkeiden lenkeiksi tai itse tehtyjen tyynyliinojen nauhoiksi, voi sillä kääriä ystävälle menevät villasukatkin nätisti lahjapaketiksi. Eurokankaasta sen löysin vuosia sitten, en tiedä, onko sitä heillä enää. Koko rulla taisi maksaa noin kympin, mutta siinä on paljon.

      Delete
  2. Mustin ilmeen voi tulkita paljonpuhuvaksi, pöh - haluan pantterihommiin.
    Söpö lumikello. Täällä ei ole näkynyt lumikelloja myytävänä (en ainakaan muista). Helmihyasinteilla täytyy itseä viihdyttää :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Osaat tulkita Mustin ilmeen juuri oikein, luulen :-)
      Helmililjat ovat ihania, mutta tosi kivaa on löytää lumikelloja, ne kun ovat puutarhassa sitten ensimmäisiä kevään tuojia tulevina vuosina. Täällä ruukku löytyi paikallisesta kukkakaupasta, Plantagenissakin olen niitä menneinä vuosina nähnyt.

      Delete
  3. Oi, ihanaa lukea kirjoituksesi. Elämästä osaa nauttia ja ottaa ilon irti sinulla
    kummassakin paikassa. Voi Musti söpis, hänellä sinut lähellään niin turva on taattu.
    Lumikello, täytyypä googlettaa tämä ihanuus.
    Ihania hetkiä teille sinne lomailuun!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kummassakin paikassa on puolensa, kerrostalossa on elämä helppoa, siksi tämä on rentoutumismökki :-D No, tavallaan myös työhuone, usein tänne tulen työjuttujen takia ja täällä kun ei ole muuta tekemistä, tulee tehtyä töitä paremmin kuin kotona.

      Delete
  4. Niin ymmärrän Mustia, puuttuu puutarha ja myyrät. Toivottavasti kaikki on lääkärin mielestä kunnossa pojilla <3

    ReplyDelete
  5. Jokin pieni ihana britti"tätsi" varsinkin tämän kerran kuvissa - usein muulloinkin. Viehätyn siitä estetiikasta, jota en osaisi luoda enkä osaa sanoittaa, mutta siinä se on. Mustin ilme on arvoituksellinen, mutta varmasti on mieluummin muiden mukana kuin yksin saarella.
    Hyvä tietää lumikellojen kuivumisherkkyydestä. Istutin ensimmäiseni vasta viime syksynä. Laitoin kyllä ne nopsaan maahan, mutta voi olla, että liian kuivaan paikkaan. Nyt toki voi vielä rauhassa odotella roudan pehmenemistä ja olla toiveikas.
    Mukavia möķkipäiviä!
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos! Johtuisiko tavaran paljoudesta :-D Ja siitä, että on monia kuoseja kaikkialla, minne katsoo. En ole ollenkaan pelkistetyn skandinaavisen estetiikan kannalla, omassa kodissa ainakaan.
      Toivottavasti lumikellosi nousevat ja kukkivat hyvin!

      Delete
  6. Voi näitä sinun juttujasi neulomuksista 😀 .tai pikemminkin vastauksista .
    Minullakin on vanha matkaradio noin viisikymmentä vuotta vanha ja se kyllä toimii vielä . Siinä on myös sähkötoiminto pattereita en ole laittanut vuosikymmeniin .
    Minä häiriinnyn myös näistä kaupungin äänistä kun täällä olemme . Ymmärrän Mustia hyvin ulos pitäisi päästä kulkemaan omia polkuja .
    Kiva mittanauha nauha ...mihin olet suunnitellut käyttäväsi ?
    Minulla on ollut joskus tuota täplällistä lumikelloa ....Onkohan ne kaikki hävinnyt? ne oli täällä kotona .
    Perjantaina menemme taas mökille siellä nukkuukin paremmin . Toivottavasti kisujen lääkäri käynnit sujuvat hyvin . Se taitaa tietää lisää possun siivuja .


    ReplyDelete
    Replies
    1. Maalla kyllä nukkuu paremmin, ei ole häiriöitä. Paitsi siinä vaiheessa, kun kurjet ja merihanhet ilmestyvät kyläniitylle, silloin siihen keskellä yötä kuuluvaan torvisoittokuntaan todellakin herää. Ihan hirveä meteli :-D
      Mittanauha-nauhaa olen käyttänyt kaikenlaiseen, johon tarvitaan puuvillanauhaa, esim. keittiöpyyhkeiden lenkeiksi, jos pyyhkeessä ei ole valmiiksi, jne. Joskus myös lahjapakettinauhaksi, jos paketissa on jotain käsityöaiheista.

      Delete
  7. Välillä on vaan hoidettava virallisia asioita, vaikka ne ei niin kivoja olekaan. Kuka nyt piikeistä tykkäisi? En minä ainakaan.
    Neuleet näyttää ihanan muhkeilta! Ja pehmeiltä ja lämpimiltä.
    Ehkä radio oli hiukan kostunut ullakolla. Se saattaa vielä soittaa elämänsä sävelet, kun aikaa vielä kuluu :) Tuosta suhinasta tulee mieleen mummon kertoma juttu, että vaari oli valvonut kaiken yötä ja etsinyt putkiradiosta kanavia ja kuunnellut suhinaa. Nukkuivat samassa huoneessa, joten ymmärrän harmituksen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaikka sairaanhoidon viemisestä nettiin on puhetta, ei se ainakaan kissojen rokotusten suhteen vielä toimi, poikien suureksi harmiksi.
      Neuleista oranssi on isoilla puikoilla tehty, siitä tulee höyhenenkevyt tunika. Meinaan tehdä siihen vielä taskut etusivuille. Tällä hetkellä olen vasta hihoissa.
      Minäkin ajattelen, ettei radiolle ole tehnyt hyvää viettää eristämättömällä vintillä vuosikymmeniä. Mukavaa, että se heräsi eloon. Ehkä sen soundi vielä paranee. Voi, hermo kyllä menisi, jos joku veivaisi radiokanavia keskellä yötä :-D

      Delete
  8. Kerrot mainiosti, millaiselta kaupunkielämä tuntuu hiljaisen saaren asukkaan näkökulmasta. Paljon ihmisiä ja ääniä. Palveluja on tietenkin yltäkylläisesti, mutta tarpeelliset asiat hoidettuaan on se ja sama, onko lähellä yksi vai viisi kauppaa. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä on löytää tasapaino omille tarpeilleen. Metka ajatus tulla kaupunkiin mökille. Lähellämme asuvalla hammaslääkäripariskunnalla on "kesämökki" lauttasaarelaisessa kerrostalossa.
    Musti haluaa maaseudun rauhaan myyriä metsästämään. Toivottavasti Ransun sydänultrassa ei tule yllätyksiä. Piikkeihin kissat ovat varmasti jo tottuneet, vaikka tuskin niistä tykkäävät.
    Tuollaiset vanhat radiot ovat uskomattoman kestäviä näihin tämän päivän vempaimiin verrattuna. Ehkä radiollasi oli hiukan ääni käheänä pitkän "puhumattoman" kauden vuoksi.
    Houkuttelevan pehmoisen näköiset neuleet.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä tämä kaiken paljous on vähän ihmeellistä. Ei kai kaikkea ihan näin paljoa tarvittaisi :-D
      Minusta kerrostalomökki on mitä parhain paikka rentoutumiseen, samaa mieltä ovat varmaan teidän hammaslääkärit. Ja juhannuksen voi viettää aivan ihanassa hiljaisuudessa ja omassa rauhassa, jos menee mökille kaupunkiin ;-D
      Ransun sydänultrassa tuli hyviä yllätyksiä: sydänlihasrappeuma ei ole edennyt vuodessa lähes ollenkaan!
      Vanhoissa vekottimissa on sitä jotain, kestävyyttä ja tunnelmaa. Ihanaa, että tuo radio sittenkin toimii.

      Delete
    2. Ihana uutinen Ransun ultrauksesta.
      Eräs intohimoinen valokuvaharrastaja kertoi menevänsä kesäöinä ja juhannuksena kuvaamaan Helsingin katuja ja taloja. Silloin on mukavan rauhallista kaikkien kynnelle kykenevien reissattua rannoille ja mökeille.
      Markettien jugurttihylly on yksi hyvä esimerkki siitä, miten valtavasti kaikkea on tarjolla. Mietin usein hyllyn ohi kulkiessani, millainen hävikki kaupalla mahtaakaan olla?

      Delete
    3. Tänään Musti sai kehuja ihmeen hyvästä lihasmassastaan ikäisekseen, kun pojat kävivät rokotuksessa. Eläinlääkäri oli hämmästynyt, mutta hän ei olekaan nähnyt, kuinka Musti kiipeilee puihin, jahtaa oravia yms. Mukavaa saada hyviä uutisia!
      Juhannuksena kaupungissa on aivan erityinen, ihana tunnelma. On niin hiljaista. Saaristossa on kaikkea muuta kuin hiljaista :-D
      Totta. Miksi ihmeessä pitää olla viittätuhatta eri jugurttia?

      Delete
  9. Kaupungissa on joo ihan erilaista kuin oikeassa elämässä. Onneksi on lumikello!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, oikeassa elämässä! Täällä elämä on paljon vähemmän sosiaalista kuin pienellä saarella, vaikka toisin luulisi.

      Delete
  10. Saila, löysinhän Porin torilta kukkivia KESÄlumipisaroita jokunen vuosi sitten. Kun pääsimme kotiin rannikolta istutin maahan. Sitten tulikin lumimyräkkä, mutta niin vain ne kestivät senkin kantaa ja kukkivat kauan. Seuraavana vuonna ne eivät nousseet, minkä hyvin ymmärrän. Lohjalla jo voisi olla toisin. Neuleiden värit erittäin kauniit noin vierekkäin. Kadun, että en tilannut Hahnilta silloin sinistä ponchoa....Ihanaa kevään odotusta♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onpa harmi, ettei lumipisara viihtynyt, kyllä sen pitäisi olla ihan monivuotinen ja kestävä.
      Värejä tarvitaan, talvella etenkin!

      Delete
  11. Mie oon tuon Mustin kanssa sammoo mieltä, noppeesti kottiin maalle. Mukava joskus piipahtoo siellä suurissa kaupunkiloissa, vaan pikasesti vuan. Kahtako neulosta tiet yhtäaikoo, vaihteluuhan se on. Viimeviikolla ei vielä kaupoissa tiälläpäin näkyny narsisseja, lumikelloista puhumattakaan. Oonkohan lumikelloja ruukuissa nähny kaupassa milloinkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä pitäis kotiin päästä, Musti tuumaa.
      Teen yhtä neulosta kerrallaan, mutta jos lanka loppuu, se jää odottamaan ja usein tuon neuleen sitten tänne kaupunkiin, mistä saa lisää lankaa. Niin niitä sitten on tällä hetkellä kolme keskeneräistä. Vähän joutuu sitten miettimään, kun jatkaa neuletta monen viikon tai jopa kuukausien tauon jälkeen. Että mitä olinkaan ajatellut tehdä :-D
      Kyllä kevätkukat varmaan sinnekin kauppoihin pian saapuvat! On niistä niin paljon iloa. Kiva tietysti on löytää tällaista erikoisempaa.

      Delete
  12. Kun asuu rauhallisessa ympäristössä, on todella vaikeaa olla hälinän keskellä. Ihana tuo vahna radio. Anopillani taisi olla samanlainen ja hän soitti sillä musiikkia lehmille. Lehmät lypsivät paremmin kun tuli hyvää musiikkia.

    ReplyDelete
  13. Ihana lukea, että molemmista pojista on hyviä uutisia eläinlääkärikäynniltä. :-)
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. <3 Oli kyllä niin ihanat lääkärikäynnit, ja huojentavat.

      Delete
  14. Kaupungissa on puolensa ja parasta on se että siellä voi viettää jonkin aikaa ja palata taas ”normaaliin”. Tuntuu tosin, että elääme eri maassa, saaristossa on jopaljon kevään merkkejä,täällä kaikki vielä valkoista. Muttei kauan, toivon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaihtelu virkistää ja mukavuuksista nauttii enemmän, kun niiden äärellä ei elä jatkuvasti. Meillekin tuli lunta eikä lähipäiville ole kovin lämpimiä kelejä tiedossa, mutta eiköhän kevät tästä kumminkin etene.

      Delete
  15. Mustin ilme kertoo kaiken.... mikä kuva!!!
    "Kolikolla" on aina kaksi puolta.... lankasi/kutimesi näyttävät niin ihanan kevyiltä.... joskin angoraa olen aina itse inhonnut kutoa....höytyviä suu ja silmät täynnä!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo pörröinen neule onkin erittäin kevyt, kun teen sitä isoilla puikoilla. Siinä ei ole angoraa – lakkasin kokonaan ostamasta sitä, kun kuulin, kuinka karvat kiskotaan kaneilta. Mutta kyllä kaikista pörrölangoista yleensä jotakin irtoaa, tästä langasta kyllä tosi vähän. Tämä on aivan ihanaa alpakka-puuvilla-sekoitelankaa, eikä höytyviä lentele, kuten angorasta tai mohairista.

      Delete
  16. Mikä ilme Mustilla! Sellainen "Maalle. Nyt. Heti. Tai tapahtuu pahoja asioita."
    Onpas omituisesti vain kaksi lumikelloa ruukussaan. Myytiinkö se tuollaisena vai erottelitko osan toiseen astiaan? Pitäisikin katsoa, olisiko täälläpäin lumikelloja kukkivia myynnissä. En kyllä yhtään tiedä, mihin kohtaan niitä sitten aikanaan lykkäisi. Kivikkorinne sulaisi aikaisimpien joukossa mutta onko se liian aurinkoinen ja kuiva lumikelloille? Oliko näin, että lumikellot tykkäisivät kesälläkin vähän kosteammasta paikasta? Toisaalta, jos kesät jatkuvat täällä sellaisina kuin kaksi edellistä, ei millään kasvilla ole puutetta kosteudesta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh :-D Musti on onneksi niin kiltti, ettei ala pistää kämppää remonttiin, vaikka mieli tekisi.
      Lumikelloruukut olivat tosiaan hyvin pieniä, eikä tuossa näytä olevan kuin kaksi sipulia, tai kaksi versonutta sipulia. Silti minusta joka pennin väärti, mikäli jatkavat elämäänsä puutarhassa, mikä on kyllä erittäin todennäköistä. Kuivaan rinteeseen ei tosiaan kannata tavallisia nivaliksia eli puistolumikelloja laittaa, ne tarvitsevat kosteutta. Tämä elwesii sen sijaan on kuivemman paikan lumikello.

      Delete
  17. Voi Musti! Hihityttää vähän, vaikka asia on vakava. Ei pysy ikäpantteri kunnossa kaupunkiasunnossa, kun siellä ei ole puita kiipeiltäväksi, tiluksia tarkastettavaksi eikä oravia jahdattavaksi. Pusu hänelle!

    Samoin Ransulle, jonka suhtautuminen on ihailtavan käytännöllinen :-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä asia on vakava. Mustin fysiikka vaatii kotiinpääsyä ihan lihashuollon kannalta.
      Välitän pusut, kyllä ne lohduttavat!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!