Saturday 19 February 2022

Parvekkeella ja navetassa

Tulin hetkeksi kaupunkiin ja nytpä onkin lumikellon nuppuja raportoitavana!

Nimittäin Plantagenista löytyi lumikelloja ruukussa. Lapussa luki Galanthus nivalis eli puistolumikello, mutta lehdistä näkee, ettei tämä sitä ole. Voi olla elwesii tai plicatus, joku niiden lajike tai joku lajien välinen risteymä... vaihtoehtoja riittää. 
Voi olla, että sitten, kun kukkia avautuu, yritän laji(ke)määrittelyä, mutta se on lumikellojen suhteen haastavaa. Minulla on kyllä kirja, jossa on parinkymmenen lajin lisäksi esitelty muutama sata lajiketta kuvineen, niin että ei kun tunnistamaan sitten.

Hankin myös rosmariinin, sillä en ole luopunut toivosta sen suhteen, vaikka tähän asti en ole talvettamisessa onnistunut. Viime vuonna osuin lähemmäs onnistumista kuin konsanaan aiemmin, kunnes kevättalvella kasvi kuivui. 
Vasemmalla ruukussa on kuovinmiekkoja, jotka lähtivät kasvuun, kun ruukku oli pakko ottaa kovien pakkasten takia sisään joulukuussa. Sittemmin versot kuivuivat, mutta ehkä siellä vielä jossakussa henki pihisee. 
Olisi varmaan pitänyt laittaa ruukku jääkaappiin, kun lähdin kuukaudeksi saareen, eikä jättää huoneenlämpöön. Mutta jääkaapissa on toisaalta homehtumisriski, jos sitä ei kuukauteen avata.

Sitten vastaanotin esikko-lumikello-jouluruusu -ex-tempore-tilauksen Barnhavenilta. Pahvilaatikollinen aarteita tuli tosi nopsaan: Bretagnesta Suomeen kolmessa päivässä.

Esikoista kaksi oli jo tullessaan nuppuisia ja nyt nuppuja on alkanut avautua. Etummainen on ihanan retrovärinen loistokevätesikko 'Gilded Ginger', taustalla vaalea tarhakääpiöesikko 'Carrigdale'. Leikkasin niille vähän isommat taimipotit maitopurkeista. 
Kaksi muuta esikkoa on lajeja, joihin puhkeavat lehdet ja kukat vasta myöhemmin. Lumikellossa ja jouluruusussa ei nuppuja näy, eivätkä varmaan tänä vuonna vielä kuki.
Maailmassa ei voi olla liikaa esikoita ja olen huomannut blogeista, että esikot innostavat muitakin!

Otin saaresta mukaan itäneet suvitulppaanit, sillä ei tällaisia pikku ituja hennonut sinne jättää. On riski homehtumiselle, kuivumiselle tai mille tahansa, kun nämä ovat vielä niin pieniä. Ja yhden purkin kuskaaminen ei niin tavattoman haastavaa vielä ole. Mutta MUUTEN en kyllä ala esikasvattaa yhtään mitään! (Ja nämäkin on kylvetty vuosi sitten).
Öiden ajan on ollut pakkasta, niinpä olen nostanut rasian jääkaappiin varmuuden vuoksi. Päivisin se oleilee lasitetulla parvekkeella. Toissa yön se joutui viettämään parvekkeella, onneksi ei mennyt paljon nollan alapuolelle. Käväisin nimittäin Kemiössä.

Ystäväni oli siellä tämän viikon töissä ja pääsin rapsuttelemaan lampaita. Karitsointi on jo alkanut.

Ylämaanlehmät tulevat tutustumaan varoen. Lehmissä on jotain niin tavattoman ihanaa ja sympaattista tuo hidas pohdiskelu ja nuuhkiminen.

Ylämaalaiset eivät ole tottuneet harjaamiseen, mutta herefordit kelpuuttivat minut hetken asiaa tuumittuaan. 
Kylläpä oli mukavaa hommaa. Kutsumusammatti, suorastaan. On ihanaa rapsutella rapaisia ja heinäisiä kylkiä ja nähdä, kuinka lehmä nauttii. Asiakkaita oli jonoksi asti. Olisin voinut jäädä tuonne loppuiäkseni lehmiä harjaamaan. On niin nautinto nähdä, kuinka eläin puhdistuu ja karva kiiltää. Tämän mustan kaverin ristin Mustikiksi.

Koti-Mustikki kiiltää myös. Pojat jäivät tällä kertaa kaupunkikotiin, sillä viivyin Kemiössä alle vuorokauden ja matkan varrella kävin myös katsomassa siskontytön vanhojentanssit.

Pojilla on hyvä hoitaja, Anneli alakerrasta. Valittamisen aihetta ei näyttänyt olevan, päinvastoin.

Palattuani olivat tulppaanin idut onneksi yhä hengissä, vaikka loskatiet olivat jäätyneet ihan koppuraksi! 
Otin japaninmaksaruohon päältä villatakin pois. Ruukku on ollut koko talven parvekkeella, vaikka pakkasta oli paljon. On tuolla hometta, sillä villatakki oli päällä yli kaksi kuukautta putkeen, mutta on tuolla eloakin! Hyvältä näyttää.

Lumikellon ensimmäinen nuppu on kääntynyt jo alaspäin. Kohta pääsemme esittämään laji(ke)arvauksia.


Japaninmaksaruoho – Hylotelephium cauticola 
Kuovinmiekka – Hermodactylus tuberosus
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Rosmariini – Rosmarinus officinalis
Suvitulppaani – Tulipa sprengeri
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä

34 comments :

  1. Sulla on jo siellä niin kevät, voi miten ihanaa! Aiemmista postauksistasi olen kateellisena katsellut miten lumetonta maata näkyy. Minä jo viime viikolla hiukan haravoin lunta vähemmäksi aikaisimpien lumikellojen paikoista, että se loppu sitten sulaisi nopeammin. Joka vuosi sorrun tekemään niin, ja aina olen lopulta iloinen, että tein sen:).

    Paketti Barnhavenilta on kaikkein parasta. Viime vuonna minäkin tilasin sieltä esikkoja, vaikka yleensä olen kasvattanut ne siemenistä. En tiennytkään, että heillä on myös lumikelloja, ja piti oikein katsoa niiden sivuilta. Kyllä on muutamia sortteja:).

    Olen kasvattanut suvitulppaania siemenistä joitakin kertoja (olen tainnut kertoakin), ja aina ne ovat itäneet tammi-helmikuulla. Purkki on ollut kellarissa kylmäkäsittelyssä, missä ei ole umpijäässä niinkuin ulkona olisi, joten siksi varmaan myös itävät aikaisessa. Nyt mulla on sisällä lampun alla muutama purkki lumikellojen siementaimia, omien kasvien siemenistä viime kesänä kylvettyjä, jotka olivat myös kellarissa kylmäkäsittelyssä, ja itivät jo nyt. Voi kun tuo lumi nyt sulaisi pian ja pääsisi tiirailemaan maasta nousevia piippoja!

    Olipa hienoa ja ihmeellistä, että Plantagenissa oli lumikelloruukkuja! Yee! Ehkä niitä jatkossakin tulee olemaan. Minusta lehdet näyttävät elwesiimäisiltä, kiertyvät toistensa ympärille. Lajikkeet ovat sen verran hintavia, että luulisi noiden myymälöiden lumikellojen olevan peruslajia, samoja mitä myydään syksyisin kuivina pusseissa. Kohta näet, ovatko kukkien merkit elwesiimäiset:). Täällä ei harmi kyllä ole plantageneja lähettyvillä, onkohan jossain pääkaupunkiseudulla tai Turun suunnalla lähimmät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ensi viikolle luvataan taas joitakin pakkaspäiviä, mutta jospa niiden jälkeen kevät alkaisi vyöryä päälle.
      Mulle tulee Barnhavenin uutiskirjeet, niin kun tuli tieto lumikelloista, piti heti mennä katsomaan ja yksi mieleinen sieltä löytyikin. Aiemmin sieltä tilattu junnaninesikko oli jäänyt vaivaamaan, kun parin vuoden elon jälkeen se kuivui kuoliaaksi ja olen sittemmin keksinyt sille paremman paikan. Pitää päästä kokeilemaan uudestaan.
      Minullakin oli suvitulppaanin kylvös vintin rappusilla, varmaan samat olosuhteet kuin sinulla kellarissa. Itivät tammikuussa. Toivottavasti saan ne pidettyä elossa kukintakokoisiksi saakka, melkoinen haaste, kun ovat niin pieniä!
      Vau, sinulla on oma lumikellotaimisto!
      Minusta tuntuu, että vähitellen alkaa olla paremmin muitakin sipulikukkia keväisin kaupoissa kuin iänikuisia tetenarsisseja. Narsissilajikkeitakin saa nykyisin ruukussa ihan lajikenimillä. Mahtavaa. Minustakin tuo näyttää eniten elwesiiltä, mutta katsotaan, miltä kukka näyttää.

      Delete
    2. Suvitulppaanista vielä: olen istuttanut ne keväällä itäneet ihan vain paakkuna purkista ulos kesän aikana tai syksyllä, ja pikkutaimet ovat hyvin talvehtineet sen jälkeen ulkona. Ihan ensimmäiset kukkivat pari vuotta sitten ekan kerran, ja sitten olen kylvänyt niiden siemeniä, joita onkin tullut paljon enemmän kuin tätä alkuperäistä kylvöstä. Eli mättäät ovat nyt liian tiheitä, mutta täytyy yrittää jakaa niitä nyt ensi kesänä kunhan menevät lepotilaan. Mutta siis eivät ole olleet mitenkään ronkeleita kasvatettavia sen jälkeen kunhan on saanut itämään eli varmaan hyvin selviävät sinunkin sipulinalkusi:).
      Niitä ihan alkuperäisiä oli jotain 5-7 ja viime kesänä kaivoin ne ylös ja siirsin osan toiseen paikkaan. Minusta ne sipulit eivät olleet yhtään lisääntyneet, vaan samat alkuperäiset vain köllöttivät siellä. Olin kyllä istuttanut ne aika syvään, olisiko johtunut siitä..
      Kevättä odotellessa!

      Delete
    3. Sen paakun kohtalo huolestuttaa, kun minulla on aika harvassa sellaiset penkit, joista ei tulisi nyhdettyä juolavehnää yms. Ehkä veistän jostakin taimipurkista pohjan irti ja istutan taimet siinä, niin on jotain toivoa muistaa kohta, jota ei saa kitkeä.
      Toivottavasti kasvustoa tulee vuosi vuodelta lisää, olisi mahtavaa.

      Delete
  2. Käväisin Barnhavenin sivuilla. Sehän on yhden sortin taivas...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on! En tiedä toista paikkaa, jossa olisi noin komea kattaus esikoita.

      Delete
  3. Nyt kun olisi joku lehmänäyttely, niin voisit palkkautua sinne lehmäkampaajaksi 😀

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyy pitää silmät auki ja yrittää pestautua!

      Delete
  4. Oi oot tehnyt kasvitilauksen, miten ihanaa 😍 Looking good! Onko väri piparkakku, ginger? So cool. Pian toivottavasti pääset istuttamaan. Pojat näyttävät todella tyytyväisiltä, joten hoito on varmasti ollut hyvää. Ihan liian söpöjä nuo lehmät. Itsehän rakastan lehmiä yli kaiken ja se onkin syy miksi ryhdyin kasvissyöjäksi 6 vee. Mua joskus liikutti, kun kaupungin kesäleiritytöt harjasi lehmien pepusta jätökset hellästi pois. Sinä olet varmasti ollut kuin nuo tytöt 🤗 Tuo parvekkeesi on niin viehättävä!! Olen ihan pysyvästi sen fani ja ikuisesti muutenkin parvekehaaveilija. Mulla muuten luki Plantun lumikelloruukussa woronowii. Tiedä sitten mitä ovat. Kävitkö Bauhausissa? Siellä oli narsissi ruukkuja (ei tod tete). Oli kyllä moni siinä hamstraamassa. Voi olla siis loppu. Kohta alkaa maaliskuu 🌱🍾

    ReplyDelete
    Replies
    1. Gilded Gingerillä näyttää olevan punertavan ruskeat kukat keltaisilla keskustoilla ja ohuilla reunoilla, aivan ihana väri. No kuvan perusteella sen tietty valitsinkin, mutta sen jo ehti unohtaa ;-)
      Ymmärrän kasvissyöjyyden, mutta toisaalta ei näitäkään lehmiä olisi, jos kaikki olisivat kasvissyöjiä. Siinä on sellainen pieni ristiriita ;-) Kunpa vain kaikilla tuotantoeläimillä olisi hyvät olot, ja sekasyöjän on äärimmäisen tärkeä kannattaa lähilihantuotantoa, jossa eläinten hyvinvointiin panostetaan.
      Parveke (lasitettu) on kyllä oikea taivaan lahja. Se olisi todella hyvä kasvihuoneen tapainen viljelypaikka, jos vain kävisin kasvukaudella kaupungissa säännöllisemmin. Ei voi jättää kuukaudeksi kastelematta.
      Ahaa, vai oli lumikelloruukuissa eri laatuja. En edes tajunnut tutkia, kun näyttivät kaikki niin samanlaisilta. Mutta sillä ei nyt ihan hirveästi ole väliäkään, mitä ovat, kun kaikki lumikellot on ihania ja niitä tarvitaan pihan täydeltä. Parvekkeella tuota yhtä ruukkua on erityisen kiva käydä tervehtimässä, kun täällä ei paljon muuta ole.
      Bauhausiin mulla oli asiaa sähkötarvikkeiden tiimoilta, mutta enpä tajunnut käydä puutarhapuolella! Pitää katsoa, jos ehtii vielä.

      Delete
  5. Voi, miten suloiselta näyttää lumikello ruukussa! Sinulla on muutakin mukavaa vihreää kasvatettavana, näyttää niin kivalta.
    Tiedän tunteen lehmän harjaamisessa, hevosten suhteen on sama juttu.
    Oli kiva nähdä näitä eläinkuvia - unohtamatta kissoja 😊.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ihanaa, kun parvekkeella on muutama pieni purkillinen nuppuja ja kukkia. Vähässäkin on paljon ilon aihetta!
      Nuorena kävin paljon ratsastamassa ja ehkä hevosten harjaamisesta tuo mieliteko tulikin. Olisi hienoa, jos olisi yhtä kiiltäväkylkisiä lehmiä, nekin sen ansaitsevat.

      Delete
  6. Sinulla on kevät jo siellä! Ihania esikoita ja lumikelloja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On niin ihanaa, kun on minikevät parvekkeella! Ulkona on maa jäistä koppuraa.

      Delete
  7. Suomi on pitkä mua ja siellä jo lumikellot on lähtövalamiina, kukkiakseen. Ihania ovat ja aikanaan ne tiälläkin näyttäytyy. Esikoita miunkin miel ekköö lisätä puutarhaan. Jo olemassaolevia ois jaettava ja muutamia tilattuja on vielä kokonaan kukkimatta. Lehtiruusukkeita ovat kasvattanu.
    Kyllä lehmät harjauksesta tykkevää, syksyllä kun laitumella käyttö loppu, karvat ajeltiin mahollisimman lyhhyyks. Helepotti puhtaana pitoa.
    Lokosat on kissanpäivät!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Varmasti lehmistä tuntuu ihanalta, kun eiköhän oljet ja kura kutita ihoa. Ja se karvan ajelu estää roskat turkissa ja varmaan jotkut syöpäläisetkin, näin ainakin lampaiden kohdalla. Tuntuivat kovasti harjan rapsuttelusta nauttivan ja ilo oli molemminpuolista.

      Delete
  8. Siellä ollaan ihan kevättunnelmissa (taas)! Lumikellot ja esikot ovat toki söpöjä, mutta ihan hellyttävimpiä ovat kuitenkin nuo pikkuriikkiset suvitulppaanin idut. Niitä kannattaakin kuljettaa mukana ja hoivailla mahdollisimman hyvin, niin ilahduttavat sitten aikanaan puutarhassa. Toivottavasti rosmariinisi säilyy nyt hengissä. Minut yllätti todella se, kuinka paljon sitä pitää talven aikana kastella. En olisi ikinä uskonut, millainen juoppo se voi olla! Heti suuttuu, jos pääsee kuivahtamaan eikä edes varoita kuivumisesta esim. lurpottavilla lehdillä ennen kuin on liian myöhäistä. Moneskohan kerta minullakin on menossa rosmariinin talvettamisessa? Ainakin neljäs ellei jopa viides. Tähän saakka on sujunut yllättävän hyvin mutta vielä on talvea ja kevätkin jäljellä ennen kuin voi sanoa onnistuneensa.
    Mukavaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevättunnelmissa kyllä! Olet samoilla linjoilla kuin minä, kun tuollaiset vaivaiset idut on parhaita. Kun ne on omia kylvöjä ja tietää, mitä harvinaisuuksia niistä tulee! Jos saan pidettyä ne hengissä siis. Eivät ne kohisten kasva, kun niin viileässä ovat, mutta se on tarkoituskin. Hitaasti hyvä tulee, toivottavasti.
      Rosmariinin suhteen olemme myös samoissa, tämä on minullakin noin viides. Viime kevättalvena hyvä, jo puutuneen varren kasvattanut yksilö sitten kupsahti. Olin kai jättänyt sen pariksi viikoksi kohtaan, johon paistaa aurinko jonkin aikaa päivästä, ja vaikka talo oli viileänä, se oli liikaa, kun olin poissa kotoa kastelemasta. Rosmariinit tosiaan sitten vain kuolevat, kun lehdet ruskistuvat - vaikka olisi vielä vihreitäkin jäljellä, niin nekin sitten muuttuvat tuskastuttavalla tavalla ruskeiksi, vaikka mitä tekisi. Ei tule varoitusta, vaan se on kerrasta peli poikki.
      Yritän nyt tällä samaa, että saisin kasvukauden aikana kasvatettua tähän puutuneen varren ja rotevuutta, ja kesän mittaan siirrän sen vielä isompaan ruukkuun, jos se auttaisi kosteuden kanssa ensi talvena. Ja yritän muistaa nostaa sen varjoon, kun lähden kotoa kaupunkiin!
      Kiitos, hyvää sunnuntaita sinne teillekin!

      Delete
  9. Siis apua, en ole käynyt ollenkaan tuolla Barnhavenilla, asia täytyy korjata pikimmiten;)
    Lumikelloruukku on ihana, löytyispä täältäkin...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Barnhaven on ihana, ja siellä on esikoiden lisäksi hyvät valikoimat jouluruusujakin. Siemeniäkin myyvät, mutta en ole koskaan onnistunut saamaan esikkokylvöstä edes itämään, niin että otin suosiolla taimia.
      Itsekin olin tilannut sieltä vain kerran aiemmin, kun kahden ystävän kanssa tehtiin kimppatilaus. Nyt innostuin tekemään tilauksen niin hetken mielijohteesta, että en ehtinyt kysyä kavereita mukaan. Mutta jakamalla säästää postikuluissa.
      Toivottavasti löydät lumikelloruukkuja, erilaisia sipulikukkia ruukussa tuntuu olevan vuosi vuodelta paremmin kaupoissa.

      Delete
    2. Tilaus on jo matkalla:)

      Delete
  10. Oi joi mitä aarteita kaikki💚 Esikkohuuma käynnistyi tänään täälläkin kun kylvin alunperin Ahvenanmaalta lähtöisin olevia kevätesikon siemeniä.

    ReplyDelete
  11. Lampaat on tosi suloisen näköisiä myös, kuten tietysti kisutkin :) Isolla otuksella on etutukka viimeisen päälle ojennuksessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä kadehdittavan tuuheat otsatukat noilla ylämaalaisilla.
      Eläimet on suloisia ♥

      Delete
  12. Jahas. Pitäsisikökän tehdä retki Planatgeniin lumikellojen kiilto silmissä? :) Minullekin tulee Barnhavenin uutiskirje, mutten uskalla klikkailla itseäni nettisuille ollenkaan. Olen muutaman kerran selaillut valikoimaa, se on pyörryttävä. Nyt vain olen luvannut olle tilamaatta mitään kasveja... Esikoita kyllä pitäisi saada lisää puutarhaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ymmärrän, parempi onkin olla menemättä Barhavenin tyyppisille sivuille, sillä siellä kyllä syntyy ostotarpeita, joita ei tiennyt olevankaan. Ja etenkin, jos piha kaipaa esikoita lisää.
      Ehkä sitä ei lasketa tilaamiseksi, jos marssii Plantageniin ostamaan lumikelloruukun tai -pari?

      Delete
    2. Plantageniin meno ja muutaman ruukun ostaminen on nyt aivan eri asia kuin tilaaminen. ;D

      Delete
  13. Oi, uskalsit tilata esikoita taimina, minä en vielä, kokeilen ensin siemenkylvöjä. Olin haljeta onnesta kun näin Barnhavenin esikkovalikoimat. Jouluruusut olivat (onneksi) jo loppu, ei tullut kiusausta tilata. Nyt yritän sitten tämän jälkeen vältellä Plantsua.
    Alakerran Anneli on tainnut hemmotella poikia erityisen runsaasti <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. No kun olen yrittänyt joskus kylvää joitakin esikkoja ja mitään ei ikinä itänyt. Kerran aiemmin ollaan tuolta tilattu taimia kahden ystävän kanssa ja hyviä kasveja tuli, vaikkakin melko pienissä ruukuissa. On sitten omien huonojen kasvuolojeni syytä, että yhtä lukuun ottamatta ne esikot ovat kuolleet. Useimmat ovat kuivuneet kesäaikaan. Toivottavasti nyt keksin näille paremmat paikat. Mulla on valitettavan huonot olot esikoille luonnon kevätesikkoa lukuun ottamatta, tykkäisivät kosteammasta ja varmaan muhevammasta maasta. Tarhajouluruusut täällä onneksi viihtyvät, niin tilasin yhden sellaisenkin.
      Barnhavenin valikoimien edessä tosiaan halkeaa onnesta :-)
      Alakerran Anneli on oikea aarre, ymmärtää mm. että Ransu tarvitsee päivittäisen pusuhetken!

      Delete
  14. Kivoja eläimiä <3<3, Ransu nauttii, Koti-Mustikki näyttää erityisen kiiltävältä ja ihan geelillä suitulta kuvassa, melkein häikäisee ;-) Onkohan Anneli tehnyt Mustille jonkin turkin erikoishoidon?

    T: Musti- fani

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!