Thursday 17 February 2022

Kimallusta ja pälvipaikkojen kurkistuksia

 Pakkasyön jälkeisenä aamuna oli kiiruhdettava kameran kanssa pihalle jo ennen aamukahvia (jota juon aikaan, jolloin aikaisimmat syövät jo lounasta).

Orjanlaakerin lehdet ovat hurjan kauniit kuuran reunustamina. Tukot raakavillaa eivät pihaa kaunista, mutta kun peurat närppivät tätä(kin) kasvia. Eikä tämä kasva, ei sitten millään. On ollut kohta kymmenen vuotta tuollainen 30-senttinen rääpäle. Tämä on pihaorjanlaakeri 'Blue Prince'. 
Koristeellisia punaisia marjoja tulisi tämän puolisolle onnistuneen liiton seurauksena, mutta yrityksistä huolimatta en ole onnistunut saamaan prinssille prinsessaa, joka suostuisi jäämään taloksi. Yritykset jatkuvat.

Pensasmainen euroopanpyökki 'Rohan Weeping' kimaltaa kauniisti. Hmm, tuotakin on maisteltu! Pyökit eivät ole peurojen ruokalistalla varsinaisesti, mutta täytyyhän niiden työntää turpansa joka puskaan. Tämän pitäisi kasvaa parimetriseksi, mutta saa nähdä tällä typistysmetodilla, kuinka käy.

Pystyyn jääneet asterit, tässä tuoksuasteri 'Herbstschnee', keräävät timanttipölyä; hurjan kaunis kimallus.

Ylempänä kasvimaalla huomaan, että viljelylaatikoissakin on jääkuorrute.

Iso orjanruusu pergolassaan on talvellakin kaunis.

Lehtikuuset ovat kauniita joka vuodenaikana!

Japaninlehtikuusi.

Puksipuuaitaan kertyy nätti sokerikuorrute.

Musti esittelee muotopuutarhan timjamipolkua.

Timjameita alkaa tulla esiin jään alta. Nurmiajuruoho 'Bertram Anderson' on tuo keltalehtinen.

Lappi-lämpäreen variksenmarja on ainakin elossa, muista Lapin kasveista en tiedä.

Alppipenkin vuorineilikka näyttää reippaalta. Tälle ei riittänyt villaa suojaksi, mutta näköjään se ei sitä kaivannutkaan.

Alppipenkissä on kasveilla melko kuivat oltavat, mutta toista on toisaalla. Kaksi kertaa olen menettänyt rusomesiangervon kuivuuteen, tällä kertaa se saattaa menehtyä muusta syystä. 
Istutin sen hyvään muhevaan ja kosteaan paikkaan lahon saunan/liiterin seinän viereen. Jos se tuosta selviää, niin on ihme tapaus. Mutta jotkut kasvit ovat ihme tapauksia. Toivoa on aina, kunnes toisin todistetaan.

Mäntyjen alla on onneksi kuivaa. Kesällä liiankin kuivaa, mutta nyt on hyvä ja vaaleajouluruusut kohentavat pakkasjaksolla kärsineitä varsiaan.

Jotta totuus ei unohtuisi: muutama metri sivummalla.

Toivottavasti padassa ei kasva mitään tärkeää. Muistaakseni siinä on vain itsekseen kylväytyneitä lehtoakileijoja tuosta viereisestä mäntypenkistä.

Tarhajouluruusut näyttävät oikein hyvinvoivilta. Tuolta sohjolumen ja lehtien alta nousee seuraavaksi kukkavarsia. Tämä tyyppi on vihreäkukkainen.

Kaikkialla ei suinkaan ole toivottoman jäisen näköistä. Kuusten alla yritin löytää lumikelloja ja talventähtiä, mutta en vielä löytänyt. Ketunleipää löytyi, ihana kasvi, jonka viimeinkin onnistuneesta siirrosta metsästä puutarhaani olen niin iloinen.

Lumikello 'S. Arnott' tovereineen nousee hitaasti mutta varmasti japaninlehtikuusen juurella. Voi olla, että ne ovat nousseet jo korkeammallekin, en ole juuri nyt kotona. Mutta arvaat kyllä, mitä paikkoja käyn katsomassa vaikka otsalampun kanssa sitten, kun kotiudun!


Euroopanpyökki – Fagus sylvatica
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Ketunleipä, käenkaali – Oxalis acetosella
Lumikello – Galanthus
Nurmiajuruoho – Thymus pulegioides
Orjanruusu – Rosa dumalis
Pihaorjanlaakeri – Ilex × meservae
Puksipuu – Buxus
Rusomesiangervo – Filipendula multijuga
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tuoksuasteri – Symphyotrichum novae-angliae
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Variksenmarja – Empetrum nigrum
Vuorineilikka – Dianthus gratianopolitanus

14 comments :

  1. Teillä on jotenkin ihanan toiveikkaan näköistä talvea.
    Kimaltaa, mutta silti näkyy vihreyttä.
    Meillä täällä on syvät hanget ja taivas on pilvessä.
    Mutta kyllä ne hanget onneksi aikanaan sulaa. Kevättä on niin kova ikävä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toiveikasta on, kun lumikerros on ollut aika ohut. Jäätä tuntuu riittävän, mutta kaipa sekin tälle vesisateelle vähitellen antautuu! Nyt on ollut monta päivää harmaata. Kimalluskuvat on otettu ennen tätä harmaakautta :-D
      Toivottavasti näet pian piippoja, niistä tulee niin riemumieli.

      Delete
  2. Orjanlaakerin lehdet ovat todellakin upeita kuurareunuksissaan. Voi kuinka juuri nyt kaipaan tuota pakkaslumen ja kuuran kimallusta! Monta päivää on ollut plussalla ja hanget vain kasvavat korkeutta, vaikka välillä sataa vettäkin. Ihan kuin ne turpoaisivat :D Ehkä räntää on kuitenkin satanut enemmän kuin vettä. Tänä aamuna tajusin, että en enää näe keittiön pöydän ääressä istuessani pihalla parkissa olevaa autoa lumipenkan takaa. Ennätysnietokset, täältä tullaan... huoh.
    Edelleen nuo jääkerrokset näyttävät niin hurjilta. Onneksi niitä ei kuitenkaan joka puolella ole. Täytyy vain toivoa, että sulavat nopeasti eivätkä aiheuta isoja vahinkoja kasveille. Lumikellon piippo näyttää niin toiveikkaalta. Jokohan ensimmäinen kukka näkyy ennen kuin helmikuu loppuu vai pitääkö hän meitä jännityksessä maaliskuulle saakka?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voihan turpoavat hanget sentään! Ennätyksiä ei kyllä tarvitsisi rikkoa :-/
      Onneksi on alueita, joissa ei tuota jäätä ole. Tällaisena talvena on myös hyvä pystyä seuraamaan, mihin tulee - jotkut paikoista ovat aika yllättäviä.
      Saapi nähdä, kotiudun ensi viikolla ja sitten onkin kiva päästä katsomaan lumikellotilanne!

      Delete
  3. Vähissä on teillä lumet. Meillä sitävastoin runsaasti, ei tiiä miten paljon vielä lissee suahaan. Toivottavasti kasvit jään alla pärjeväät!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti teillä ei ole liiasta lumesta jo ongelmaa!

      Delete
  4. Puksipuuaita on hieno talvellakin! Ja sinulla on Lappikin pihalla :)
    Terveiset täältä aamukahvilta, jonka justiinsa lopetin. Merri piti huolta siitä, että herään ajoissa antamaan ruokaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä Merri! Niin sitä pitää. Mistään mitään tulisi ilman kissaherätyskelloa!

      Delete
  5. Puksipuuaidassasi on juuri sitä oikeaa englantilaisen puutarhan talvitunnelmaa. Sinnikkäästi olet jaksanut sitä kasvattaa. Näyttää tosi hienolta.
    Olen tässä miettinyt onko parempi yli puolimetrinen lumikuorma ja myöhäinen kevät versus aikainen kevät ja jääkansi... Niin kiva olisi jo tutkailla sulavan maan antia. No, kesä tulee kumminkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, onneksi puksipuut hoitavat itse kasvamisen, ei minun ole tarvinnut tehdä juuri mitään (paitsi leikata ja tökätä pistokkaita maahan).
      Niinpä. Kyllä lumen/jään alta paljastuvia versoja ja nuppuja on jo kova polte päästä näkemään. Vaikka se ei niin hyväksi kasveille olisikaan.

      Delete
  6. Jouluruusuja, ihanaa!
    Toivottavasti tuo jääkuori pikkuhiljaa sulaa, eikä ole aiheuttanut mittavia vahinkoja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti! Onneksi ei kaikkialla ole jäätikköä ja jotkut kasvit selviävät tuostakin.

      Delete
  7. Oi tuo viimeisen kuvan ihana näky💚 Minä löysin Kauhurinteestä joitain krookuksen lehtiä ja olin pyörtyä onnesta. Pienestä se toivo herää😊

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pienestä alusta kaikki ihanat kasvit ponnistavat ♥

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!