Sunday 30 January 2022

Vanhentunut sää

 Otin kuvia pari päivää sitten, oli vähän eri näköistä kuin nyt. Vastikään Oravankesäpesän Kati mainitsi, että täytyi käydä ottamassa uudet palstansa tammikuun kuvat, kun sää oli muuttunut niin. Kuvat ikään kuin vanhentuvat, ainakin, jos niillä haluaa kuvata puutarhansa tämänhetkistä ulkoasua tässä tammikuussa ja täällä etelässä.

Tällaisilta näyttivät tarhajouluruusut huussin takana pari päivää sitten. 

Rivendellin joessa vesi pulppusi hienon jääkuoren alla.

Tarhajouluruusujen lehdet ovat hieno lisä talviseen puutarhaan. Tsiljoona kertaa kivemmat kuin vaaleajouluruusulla, joka oikeastaan kukkii lähes lehdettömänä. 
Tässä joentörmällä olisi myös lumikellojakin, mutta niistä ei vielä ole näkynyt mitään. Vähän aikaista toki on, mutta lumen häviäminen nostaa välittömästi piippokuumeen.

Moni varjohiippakin on hyvä talvikasvi lumettomassa etelässä. Tämä on piivarjohiippa 'Frohnleiten', kuten taimilapusta pystyy ehkä tihrustamaan. Lapun voi varmaan jo ottaa maan sulettua pois, varjohiippa on pärjännyt jo pari vuotta ja vähän runsastunutkin, enköhän sen jo muista enkä kaiva vahingossa pois. Tämäkin kasvaa Rivendellin joentörmällä.

Vähän alempana rinteessä on kohta, johon tyhjensin tuhkat viime viikolla. Silloin siinä oli lunta, kuvanottohetkellä ei ollut, tällä hetkellä taas on. 
Tässäkin on tarhajouluruusuja. Käärmeenlaukan versot nousevat jo tammikuussa (nuo ruohon näköiset) ja siitä saa näin kerättyä maistuvaa talvisatoa. Mainio kasvi, jonka Maatiainen on valinnut vuoden kasviksi hietalaukan ohella.

Havaitsin tarhajouluruusun siementaimen myös punaisessa villissä penkissä, muutaman metrin päässä. Jouluruusut tuntuvat matkustavan.

Eipä täällä silkkaa lumetonta auvoa ole. Samasta kohdasta alarinteeseen katsoessa: niin kauas kuin silmä siintää, näen järviä... ei kun jäätikköä ja lisää jäätikköä. Tie on vaarallisen liukas, jalankin on helppo päätyä ojaan tai ainakin mukkelis makkelis.

Jäätilanne vähän huolestuttaa. Mutapuutarhan ympäristö on edelleen umpijäätynyt alue, joka peittoaa mutapuutarhan rantojen istutusalueet monen metrin päähän. Kuvassa näkyvä alppiruusu kasvaa parhaillaan jäässä ja siitä oikealle olisi himalajanjättililjan iso sipuli. Harmi, pari vuotta olen sitä kasvatellut ja se saattaisi jonakin vuonna jo kukkia. Jos on enää elossa. Siinä on kasvi, jonka sipulia löytyy äärimmäisen harvoin myynnistä.

Marjakuusikin on jääpedissä, mutta tämän mahdollinen menetys olisi pienempi, vaikka vuosia tämänkin kasvattamiseen on mennyt.

Kävelen vähän matkaa Rohania eteenpäin ja hämmästyn. Näsiän nupussa, parissakin, pilkottaa vähän punaista!

Rohanin päädyssä, vähän ylempänä, on kasvimaa. Tässä on rinnettä, ojaa ja pengermää, silti kiveys on aivan jäässä. 

Näkymä kauempaa, täältä katsottuna äskeinen kasvimaa on tuolla perällä pengermän päällä. Tässä on tämä aiemmin mainittu mutapuutarhan seudun jäinen lätäkkö. Normaalisti salaoja johtaa vedet mutapuutarhasta tämän kohdan ali tienvarren ojaan, mutta nyt se on selvästi jäässä. Mäntyjen varjo kai pitää paikan kylmän varjoisena ja märkyys kylmentää, sillä tästä ei ole suojasään päivinä ja aurinkosäällä jää sulanut.

Mäntyjen alla kukkii joitakin vaaleajouluruusuja. Valkoiset kukat menevät pakkasessa rumiksi, ja se on näiden toinen huono puoli. Villatupot suojaavat kukkia tulemasta syödyksi sen lisäksi, että se suojaa nousevia nuppuja pakkaselta.

Kun katsotaan samoilta jalansijoilta vastakkaiseen suuntaan, kohti muotopuutarhaa, on näkymä aivan toinen. Jäätä tuossakin toki on, mutta silti on myös toiveita keväästä! Tai oli, toissapäivänä siis.

Muotopuutarha kerää lämpöä, sillä se on talon eteläpuolella ja hyötyy seinän tuottamasta lämpösäteilystä. 
Tässä vaiheessa vuotta huomaa jopa suuren eron kahdella penkillä, jotka ovat lähinnä seinää verrattuna niihin kahteen, jotka ovat lähempänä tietä. Jälkimmäisissä on enemmän lunta.
Yritin silti etsiä keväisten kurjenmiekkojan suippoja kärkiä, sillä nekin ovat hyvin varhaisia. Niitä ei näkynyt, sen sijaan tällainen kurjenmiekka siellä on kurkistamassa laventelin ja lumen välistä. Parrakas paksujuurinen kurjenmiekka siis, ei niitä sipuliversioita. Näissä pysyvät lehdet vihreinä yli talven, mikä on kohtalokasta, sillä peurat vetävät näitä lehtiä syödessään ylös maasta, kun juuri on pinnassa. Nyt eivät ehkä pysty, kun maa on niin jäässä.

Tässä puolestaan tunnelmia talon puoleisesta penkistä (toissapäivänä). Hopeapiippo on siinä ihan vihreänä ja uudessa kasvussa.
Samassa penkissä kasvaa 'Hippolyta' -lumikelloja ja nekin nousevat aikaisin tässä lämpimässä penkissä, mutta nyt en vielä löytänyt niiden versoja. Voi olla, että jos olisin kohottanut vaahteranlehtiä, olisin löytänyt, mutta en halua häiritä. Pysykööt vielä piilossa, nyt on talvi.

Menin katsomaan vielä yhtä lumikellopaikkaa. Tämä on japaninlehtikuusen juurella, tässäkin on lämmin kohta. Istutin pari vuotta sitten tähän 'S. Arnott' -lumikelloja. Ne ovat aikaisia ja korkeita. Ja kylläpä: tuollahan niiden nenänpäitä näkyy! Löysin ainakin neljä. Linssi oli vähän väärä lähikuvaukseen.

Siinä kyykkiessäni kuuntelin kivaa pulinaa. Viereisessä ojassa, jääkuoren alla, vesi virtaa (kohti mutapuutarhaa).

Kävin vaihtamassa makrolinssin ja palasin kuvaamaan S. Arnotteja. Kas siellä, nyt näkyy!

Kuten sanottu, kuvat ovat vanhentuneita, sään suhteen ainakin. Valtterin myötä saimme ensin eilen vettä ja räntää, illalla se muuttui valkoiseksi ja tänään tuli vielä vähän lisää. Nyt meillä on 5 cm lumikerros, mikä lienee ihan hyvä, sillä pakkastakin on luvassa moneksi päiväksi.
Lumesta en nyt niin innostunut, että olisin sitä kuvannut. Ehkä huomenna. Tai kyllähän te tiedätte, miltä se näyttää.


Himalajanjättililja – Cardiocrinum giganteum
Hopeapiippo – Luzula nivea
Käärmeenlaukka – Allium scorodoprasum
Lumikello – Galanthus
Marjakuusi – Taxus
Näsiä – Daphne mezereum
Piivajohiippa – Epimedium × perralchicum
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

20 comments :

  1. Ihana postaus. Oli mukava katsella kuvia ja lukea tekstiäsi puutarhan yksityiskohdista. Juu, todellakin tiedetään, miltä lumi näyttää. Sitä tuli viikonloppuna lisää melkoisesti :) Mukavaa helmikuuta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä kai lumi on aika tuttu asia, etenkin näin talvisaikaan ;-) Siellä teillä sitä lienee huomattavasti enemmän kuin tuo meidän vaivaiset 5 cm!

      Delete
  2. S.Arnott ja hopeapiippo ja käärmeenlaukka... Johan on silmäniloa roppakaupalla tänne ruudun toiselle puolelle. Näkymät, kuin meikäläisen pihalla kahden kuukauden päästä. Tai hyvällä tuurilla kuukauden kuluttua.
    Nuo kammottavat jäätiköt huolestuttavat. Niistä käytiin keskustelua Leena Luodon Puutarhan parhaaksi -ryhmässäkin. Meidän pihalla on aivan järkyttävät jäätiköt (nyt tosin hangen alla). Kuinkahan kasvien juuret jäätiköiden sisällä selviävät? Joku mainitsi, että aiemmin kohopenkit ovat pelastaneet. Nyt niistäkään ei apu välttämättä riitä.
    Ihanaa, että tammikuu vetää viimeisiään. Lähden lumitöihin...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuukauden päästä voi hyvinkin olla tuon näköistä! Ainakin tänne on nyt luvassa muutama pakkaspäivä, mutta ensi viikonloppuna ennuste näyttää taas nollaa ja sen tuntumassa punainen viiva sitten jatkaa.
      Eihän tässä voi kuin odottaa. Suurin osa kasveista aina selviää. Harmittaa tietysti ne harvinaisuudet, jotka eivät selviä. Lepotilaiset puut esimerkiksi kai selviävät yleensä hyvin. Sipulien, etenkin sen lähes jalkapallon kokoisen himalajanjättililjan, puolesta olen eniten huolissani, sillä sitä on vain se yksi kokonaisuus, joka voi jäätyä ja vahingoittua - ja se oli sitten siinä. Juuristokasveista kai osa juuristosta voi selvitä, vaikka osa tuhoutuisi.
      Tsemppiä lumitöihin!

      Delete
  3. Sen verran on tullut kolattua lunta tässä viime vuorokausien aikana, että totisesti tiedän, miltä lumi näyttää.

    Pieniä lupauksia keväästä näkyy jo siellä. Se tuntuu aina ihmeeltä. Tuo jäätilanne on melkoinen. Varmasti on liukasta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, teille on sitten osunut kunnon pyry. Toisaalta tässä pakkasessa se on kasveille hyväksi, jotain lohtua.
      Kevät tulee ja jää joutuu aikanaan väistymään, ihana ajatella, että huomenna on helmikuu. Parina viime talvena lumikellot ovat aloittaneet kukinnan jo helmikuussa.

      Delete
  4. Juu-u, tiedän miltä lumi näyttää, vaikka Valtteri ei sitä tänne juuri viskonutkaan. Nuo teidän jääkentät näyttävät todella pelottavilta. Toivottavasti kasvit selviävät. Lumikellon piipot ja villan seasta kurkkiva jouluruusu näyttävät hyvin söpöiltä. Jännityksellä jäämme odottamaan ensimmäistä nuppua. Iloista aivan pian alkavaa helmikuuta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ensimmäistä nuppua saa varmaan odottaa, nyt ollaan tukevasti pakkasella perjantaihin asti. Helmikuulle asetan silti kovat odotukset, kun parina viime vuonna on jo tuolloin olleet ekat lumikellojen nuput, toki vasta kuun loppupuolella.
      Ihanaa, helmikuussa alkaa jo olla ihan kunnolla valoa ja siedettävän pituinen päiväkin. Hyvää helmikuuta sinullekin!

      Delete
  5. Pistää taas miettimään, että asummekohan lainkaan samassa maassa? Tänne on lykännyt polvenkorkuudelta lunta ja siellä senkun piipottelee. Toivottavasti tuo jäätikkösi ei nyt saa aikaan pahoja tuhoja! Ehkäpä siis onneksi tuli teillekin ohut lumikerros kasveja suojaamaan - ovathan poissa myös peurojen katseilta! Kevätkuvia todella kaivataan, täällä odotellaan ensimmäisiä lumikelloja ja jouluruusuja vasta toukokuussa ja sinne on pitkä aika!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noh, kuten sanottu, kuvat ovat vanhentuneita, kyllä täällä on kaikki valkoisena nyt. Tosin lunta vain ehkä 6 cm.
      Jäätikkö on ikävä, ihmeen hyvin jotkut kasvit siitäkin selviävät, toiset tietysti ei. Tuossa kohdassa ei aiemmin ole ollut tuollaista jääkenttää, joten en yhtään tiedä, mitä kasvit siitä ajattelevat.
      Voi, kai sentään ennen toukokuuta lumikellot kukkivat sielläkin?

      Delete
  6. Kyllä sinulla oli keväisiä kuvia jos vaikka tilanne olisikin nyt toinen. Meillä saa tällaisia kuvia odottaa. Lunta tuli kyllä nyt järkyttävän paljon.
    Jääkenttä on huolestuttavaa meillä on mökillä kyllä aika hiesu maata ja sinne maata mutta saa nähdä sitten kun lumet sulaavat. Pellot olivat kuitenkin aivan jääkannen alla, mitä se on tehnyt viljoille jää myös nähtäväksi.
    Toivottavasti sinun himalajanjättililjan sipulisi pelastuu nämä harvinaisuudet toivoisi ennenkaikkea selviävän Minulle on tämä uusi tuttavuus pitää googlettaa ja katsoa minkälainen tämä harvinaisuus on. Minulla ei ole mitään harvinaista puutarhassa mutta kuitenkin toivoisi näidenkin puolesta. Emme ole nyt käyneet yli viikkoon mökillä ja menemme vasta viikonloppuna käymään. Pitäisi vähän pudottaa lumia puista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, järkyttävän paljon lunta kuulostaa hankalalta määrältä! Onneksi tännekin on tullut sentään edes noin 6 cm, sillä viime yönä pakkanen käväisi -13 asteen kylmemmällä puolella! Aika karua ilman lunta, mutta marraskuussahan niin tapahtui.
      Toivottavasti teillä ei ole mökkipuutarhassa lumen tekemiä tuhoja.
      Hiesu on kyllä hyvä, ei kerry vettä, paitsi jos on joku lähde ylempänä rinteessä. Täällä niitä taitaa olla, lisäksi on savi, johon ei äkkiä vesi imeydy.
      Himalajanjättililja on jännä kasvi, kukkii vasta kasvatettuaan sipuliaan seitsemisen vuotta! Siitä tulee lopulta noin keilapallon kokoinen. Aika tyyris sen sipuli oli, ja piti Ruotsista tilata, kun Suomesta ei saanut mistään. Toivon kovasti, että se selviää tästä koettelemuksesta.

      Delete
  7. Ikkunasta vilkaisen ja totisesti tiedän miltä näyttävät yli metrin korkuiset kinokset, tasaisella maalla lunta on nyt jotain 70 cm.
    Onneksi lumi suojaa peittämiään kasviaarteita rusakoiden nälkäisiltä kidoilta, rusakoita parveilee pihassa öisin ruuhkaksi saakka.
    Pahalta näyttää jäinen maisema, siellä saa asetella askeleensa varoen ettei tuiskahda nurin ja ympäri. Toivottavasti aarteesi talvehtivat jäästä huolimatta!
    Helmikuu tuokoon lähdöt jäälle, me vielä jatketaan pari kuukautta talvea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuossa 70 cm:ssä on kyllä melkoinen määrä ekstraa, luulisin, että kasvit pärjäisivät puolella lumimäärällä :-D
      Toivottavasti kasvit selviävät, ei tämä "lauha lounaissaaristo" niin auvoinen niille ole. Nytkin on lähemmäs -10 pakkasta, onneksi lunta sentään 6 cm, ja sitten tuo jää. Saapi nähdä, ketkä keväällä nousevat.
      Kiitos, minäkin toivon jääkauden pikaista loppua. Mukavaa helmenhohtoisen talven jatkoa sinne!

      Delete
  8. Täällä oli samanlaisia jäätiköitä viime viikolla ja ihmettelin oikein kun pahimmat olivat just loivassa rinteessä (ja tiet ym auratut paikat). Samoin aloin pelätä kasvien tukahtumista sinne jään alle, mutta sitten tuli viikonloppuna lunta niin, että nyt sitä on paikoin 40cm, onneksi hiukan vähemmän enimmäkseen. Jäät jäivät sinne lumen alle. Sulattaakohan tuo lumi yhtään sitä alla olevaa jäätikköä? Toivottavasti sinun jättililjasi selviää siitä jäästä. Minäkin olen sitä joskus kylvänyt, mutta sössinyt taimet alkuvaiheessa. Mulla ei ole niin aroa mitä pitäisi. Tai on yksi kohta, mutten ole osannut sitä vielä hyödyntää tarpeeksi.

    Ihanaa, siellä jo lumikellotkin piipottavat. Jospa hyvinkin jo loppukuusta tulisi keväisempiä säitä ja näkyisi nuppuja ja kukkia:). Sitä mäkin toivon.

    Muuten tammikuussa kun kirjoitin niistä kateissa olevista jouluruusun siemenistä minkä pelkäsin jääneen tulliin, niin viime viikolla yht'äkkiä oli kirje postissa ja oli päässyt livahtamaan tullin ohi:). Olipa kivaa! Kirje oli matkustanut Uudesta Seelannista tänne kaksi kuukautta! Varmaan jäänyt jonnekin laivan uumeniin, mutta miten kiva, että lopulta pääsi perille onnellisesti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jäin miettimään tuota jäätä rinteessä -asiaa ja tulin siihen tulokseen, että valuva vesi varmaan jäätyy. Ja plussapäivinä jään pinta taas sulaa ja lähtee valumaan alas rinnettä, kun maahan se ei pääse, sillä maa on aivan jäässä. Ja sitten se taas jossain vaiheessa (yöllä) jäätyy. Ehkä kyse on sellaisesta ilmiöstä.
      Olisi mahtavaa, jos lumi sulattaisi jäätä. Ehkä se toimisi paremmin, jos maasta kohoaisi lämpöä, mutta maa taitaa olla nyt umpijäässä, ainakin meillä iskivät pakkaset loppusyksyllä aivan lumettomaan maahan ja se on nyt jäistä koppuraa. On kiinnostavaa, vaikka myös hirvittävää, tarkkailla, kuinka (hitaasti) maa sitten kevään koittaessa sulaakaan.
      Jättililja olisi ikävä menetys, mutta niitä sattuu kyllä, vaikkei haluaisi. Se ei tietääkseni ole aron, vaan metsäisen ja korkean ilmankosteuden kasvupaikan kasvi, tosin voin olla väärässä? Itse istutin sen puolivarjoon kohtaan, johon mäntyjen latvusten valo yltää iltapäivällä. Ihan kuivaakaan ei saisi olla, viime kesänä huomasin, että sen lehdet ruskettuivat reunoilta. Mutapuutarhani reunama on normaalisti hyvä, sillä salaoja pitää normaalisti mutapuutarhan vedenpinnan korkeimmillaan noin 30 cm ympäröivää maanpintaa alempana (toki kesäkuivalla siinä ei ole vettä lainkaan). Mutta nyt se ei toimi, putki on selvästi jäätynyt umpeen.
      Minäkin muuten kylvin himalajanjättililjaa, kun sipulina sitä en mistään aluksi löytänyt, mutta en onnistunut saamaan sitä edes itämään.
      Jäin miettimään ja harmittelemaan jouluruusun siemeniäsi, joten kiitos kun kerrot, tuo on hyvin ilahduttava tieto!
      Perjantaista lähtien luvataan nollakeliä hamaan tulevaisuuteen, joten jospa kevät siitä lähtisi rullaamaan! Viime yö olikin tosi kylmä, kun oli niin tyyntä, meillä -15, vaikka niin kylmää ei ennustettu. Sellaisia lukemia ei nyt enää kaivata, vaan kevättä.

      Delete
    2. Ihan totta, noin kuin kuvasit niin varmasti on käynyt rinnejäätiköissä! Ja maahan on täälläkin varmaan tosi syvälle jäässä kun joulukuussa oli niin kylmää ilman lunta. Saa nähdä miten paljon se hidastaa lumikellojen nousemista.
      Ja tietysti olet myös oikeassa jättililjan kanssa, jokin sekaannus mun aivoissa:).

      Ihanaa kun loppukuu ei ehkä ole enää näin kylmä, sitten voisivat lumetkin alkaa vähitellen sulaa myös täältä, mutta maaliskuussa kyllä on jo kevät:).

      Delete
    3. Saa nähdä, mitä keväällä tapahtuu. Kova luottamus on kasvien kestoon, mutta niinhän se on, että aina on joku tai joitakin, jotka eivät kestä.
      Nyt viimein on pakkasjakso ohi, täällä mittari on jo nollassa. Jihuu! Ja maaliskuussa on kevät :-)

      Delete
  9. Piakkoin siellä jo Riveldellissä ruoho tuoksuu, kukat kukkii ja purot solisee :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti! Enää huominen, sen jälkeen siirrytään vähitellen plussan puolelle ennusteen mukaan, sitä odottelen kovasti.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!