Wednesday 8 April 2020

Kiurunkannushavaintoja

Pystykiurunkannus 'Beth Evans' kylpee pääsiäisviikon auringonkilossa. Tämä on kukkinut jo viikkoja, vaikka paikka ei ole erityisen aurinkoinen. Tonttini on täynnä luonnon pystykiurunkannusta ja on kiinnostavaa huomata, että edes pihan lämpimimmän paikan kiurunkannukset eivät ole tulleet kukkaan ennen tai edes samaan aikaan kuin tämä Beth. Lisäksi Beth on rotevampi ja muodostaa runsaan mättään. Kerrassaan hurmaava tapaus.

Tämä on lämpimimmän paikan kiurunkannus, joka on vasta aloittanut kukinnan. Tässä kasvaa myös juhannuspioni, joka onkin jo versomassa; nuo punaiset. Yleisin pystykiurunkannuksen väri on tämä violetti.

Kun kukkaa katsoo läheltä, on siinä monia sävyjä. Mutta nämä luonnon pystykiurunkannukset eivät muodosta tuollaista tuuheaa mätästä kuin 'Beth Evans'.

Äskeistä kukkaa tiiraillessani huomasin pihan ensimmäisen pikkukäenrieskan! Se oli eilen, tänään kukkia löytyi muutamia lisää.

Sitten menin tutkimaan saniaistarhaa, sillä istutin sinne viime syksynä pystykiurunkannuksia.
Se oli ehkä hieman höhlää, sillä pihallani kasvaa valmiiksi jo kymmeniätuhansia kiurunkannuksia. Mutta rautakaupassa, taisi olla Bauhaus, oli neljän sipulipussin tarjous, enkä millään keksinyt sitä neljättä. Mietin sitten, että jos niistä tulisi muun värisiä kuin minulla jo on, ja tartuin pussiin pystykiurunkannuksen mukuloita. Tässä kuvassa on kuitenkin luonnonkantaa.

Toden totta! Siellä on tulossa kukkaan muun muassa tämä punainen! Nyt olen todella iloinen, että tartuin siihen kiurunkannuspussiin.

Samalla silmä kiinnittyi tuoksuorvokkiin, josta löytyy jo nuppu!

Välillä täytyy oikaista selkää, sillä kuvausasennot ovat yhtä konttaamista tähän aikaan vuodesta. Saniaistarha on kuusten alla; latvassa luritteli kottarainen. Rakastan kottaraisten iloista livertelyä, se on niin uskomattoman ja riemastuttavan vaihtelevaa.

Sitten jatkoin vielä muotopuutarhaan, sillä siellä kasvaa tällainen purppuraisempi yksilö ihan alkuperäistä luonnonkantaa. Näissä on paljon vaihtelua ja toivottavasti tulevaisuudessa tulee vielä muutamia erilaisia noiden uuden väristen tuottamien risteymätaimien muodossa.

Ripustin riippukeinun männyn oksaan, sillä nyt on jo mukavat kelit puutarhassa istuskeluun... jos tuohon nyt kykenee istahtamaan.

Naapurin pyykit olivat niin kuvauksellisesti narulla. Oma viirinauhakin oli hetken aloillaan.

Taivaallisen ihana kevätpäivä, taas. Oikealla näkyy kohta kukkaan tuleva keisarinpikarililja 'Vivaldi'. Aivan vasemmassa reunassa kurkistaa keltainen piste, joka on ensimmäinen avautuva narsissi. Raportoitavaa olisi monta kertaa päivässä.
Autuaita kevätpäiviä sinne sinullekin!


Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Tuoksuorvokki – Viola odorata

20 comments :

  1. Laitoin tuota kiurunkannusta 'Beth Evans' viime syksynä, saa nähdä nouseeko maasta mitään. Keväällä istutin lilaa luonnonkantaa. Jotain lehtiä on maasta noussut mutta kukkia ei ole näkynyt, toivottavasti tulee molempia. Käenrieska on selvä kevään merkki, yhdessä yössä on täällä noussut niiden vihreät versot esiin, tykkään todella paljon sillä yhtäkkiä puutarha on muutakin vihreää täynnä kuin sammalta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti jotakin nousee! Ekana vuonna taisi minullakin nousta Bethistä vain muutama kukkavarsi, vaikka olin hankkinut sen ruukkukasvina, en pussimukuloina. Muutamassa vuodessa se on hienosti runsastunut, joten sinullakin se varmasti tuuheutuu. Jos nyt edes joku niistä ensin nousisi.
      Ihanaa, kun tulee tätä vihreää. Tämän postauksen useassa kuvassa näkyy myös pyöreitä mukulaleinikin lehtiä, ne ovat viherryttäneet pihan ihan hetkessä.

      Delete
  2. Saaripalastalla alkaa olla todella kukkaisaa. Minulla on selvästi kiurunkannusvaje tällä tontilla.

    Tuo riippukeinu pitää ensin saada kiinno, ennen kuin voi keinua. Hienosti näyttää tuulen määrän.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiurunkannukset ovat todella ihania ja viihtyvät niin valossa kuin varjossakin, niitä sinun täytyy ehdottomasti saada!
      Riippukeinussa on puinen vaakatanko, se on vähän vaarallinen, jos seisoo siinä lähistöllä, kun se heiluu holtittomasti. Ei parane seisoskella. Mutta jos se vaikka onnistuisi kalauttamaan jotakin peuraa :-D

      Delete
  3. Kiurunkannukset ovat hankintalistalla, järkyttävän pitkä lista, mutta syytän teitä, koska tuotte tietoisuuteeni kaikenlaista superihanaa ;).
    Oikein hyvää pääsiäistä kevätpuuhien kanssa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Blogit ovat todella kamala ja mahtava lähde kasvihalujen kartuttamiseen. Kiurunkannukset ovat erityisen ihania, kun niitä kasvaa meillä luonnostaankin, niinpä niiden ei pitäisi olla talvenarkoja (ainakaan niillä seuduilla, joissa luonnostaan kasvaa) eikä hankalia paapottavia. Pari ihanaa sinistä safiirikiurunkannusta minulta on kyllä menehtynyt, eli molemmat, joita kokeilin - kuivuivat kesällä kokoon ja kituivat vähitellen pois. Niille olisi pitänyt olla joku kosteampi olosuhde tarjolla. Harmi vain, että kiurunkannuksia on Suomessa vielä kohtalaisen huonosti tarjolla! Pystykiurunkannuksesta on jalostettu ja risteytetty monia lajikkeita, meillä saa yleensä vain tuota Bethiä, joka on kyllä ihana.

      Delete
  4. Ihana Betti! Mullaki kohta kukkii, vaikka istutin mukulat vasta syksyllä. Keväällä ostin markkinoolta yhyren pystykiurunkannuksen aluun, mutta siitä ei viälä mitää näy. Tääläki oli ihan järkyttävä tuuli eilee. Siälä näyttää jo niin lupaavan viheriältä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Betti :-D Se on nyt sitten tästä lähin Betti.
      Ihanaa, että sieltäkin nousee, kunhan vähän lämpenisi. Tuuli viilentää kovasti ja teille varmaan tämä luoteistuuli osuu pahasti sinne Pohjanmaalle.
      Toivottavasti se pystykiurunkannuskin sieltä ilmestyy, eiköhän!
      Täällä on jo niin vihreää kuin yleensä huhti-toukokuun vaihteessa.

      Delete
  5. Hmm, riippukeinussasi lepäilystä taitaa tulla merisairaaksi, jos ensin saa keinun kiinni :D Ihanat kiurunkannukset, minullakin on sellainen hankintalistalla. Jos en ihan väärin muista, niin äitini hankki tai sai yhden viime vuonna. Toivottavasti se olisi hengissä, niin voisin kinuta joskus jakopalan itsellenikin. Aurinkoista pääsiäisviikon jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, onneksi tänään on tyynempää. Seuraavaa myräkkää odotelaan maanantaille. Toivottavasti äitisi kiurunkannus voi paksusti ja saat siitä pian jakopalan!
      Kiitos, aurinkoa ja hyvää pääsiäistä sinnekin!

      Delete
  6. Ihania! Pystykiurunkannusta pitäisi saada ehdottomasti Kesäpesällekin. Viime päivät ovat osoittaneet, että on syytä panostaa aikaisiin kukkijoihin enenemässä määri tänä ja tulevina vuosina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevään ensimmäisiä (ja toisiakaan) ei voi olla liikaa. Juuri nyt on niin ihanaa, kun on kukkia! Sulla on siellä kyllä toukokuussa niin mielettömät tulppaanimeret sun muut, mutta on totta, että niihin menee vielä viikkoja.

      Delete
  7. Voi miten kauniita kiurunkannuksia jo kukassa! Ostin viime syksynä elämäni ensimmäiset kiurunkannukset ja näyttää tässä vaiheessa hyvältä, vaikkei vielä kukkia olekaan. Keväisen näköistä sillä suunnalla, riippumatto on kaikkea muuta kuin riippuva, ihan lentoon lähdössä, taitaa myös iloita keväästä:) Hyvää pääsiäistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä, että kiurunkannuksesi ovat hengissä varmaan! Hih, riippukeinu meinaa nousta taivaisiin ;-)
      Kiitos ja hyvää pääsiäistä sinullekin!

      Delete
  8. Beth Evans lumosi minut täysin viime kesänä ja onneksi saan iloita siitä tänäkin vuonna. Siirsin loppukesästä muutaman taimen toiseen paikkaan, jotta iloa olisi tarjolla enemmänkin. Hyvin on noussut, mutta nuppuja ei näy. Lila pystykiurunkannus on meille tullut itsestään, ilmeisesti jonkun toisen kasvin kylkiäisenä. Sillä on vähän samanlaiset tavat kuin akileijoilla ja sormustinkukilla eli kasvaa ja leviää itse tykkäämiinsä paikkoihin. Olen siirtänyt sitä joskus nurmikolta kukkapenkkiin, mutta ei vain suostu suunnitelmiini. Siksi olen luopunut siirtelyistä ja annan kasvaa, missä tykkää.
    Jaha, mikähän olisi nimitys riippumatolle, joka ei halua riippua? Toivottavasti se kalauttaa kerralla pariakin peuraa päähän, jonka jälkeen haet menetelmälle oitis patentin.
    Leppoisaa pääsiäistä sinulle ja kissoille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinullakin on ihana Betti, sen väri on niin loistava, mutta ei räikeä. Näen sen makuuhuoneeni ikkunasta kymmenen metrin päästä! Joka aamu katson, ettei sitä ole syöty (ekana keväänään se parturoitiin, vaikka luonnon kiurunkannuksia ei syödä, niin en osannut suojata, huoh!). Pystykiurunkannukset ovat tosiaan hauskoja. Ja niitä kyllä löytyy ennen pitkää myös kukkapenkeistäsi, joskin myös kaikkialta muualta - aika metka kasvi. Akileija jne onkin hyvä vertaus!
      Heh, peuroja kalauttava värkki olisikin loistokeksintö!
      Kiitos, iloista pääsiäistä sinullekin!

      Delete
  9. Replies
    1. Niin kukkii ja koko ajan vain tulee lisää, kun on niin lämmin! Tänään 7 astetta varjossa, juhlaa.

      Delete
  10. KAUNISTA SINULLA SIELLÄ. OIKEIN RAUHALLISTA JA SIUNATTUA PÄÄSIÄISEN AIKAA TEILLE ❤️

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Sylvi. Kaikkea hyvää teille, iloa ja terveyttä pääsiäiseen ja arkeenkin!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!