Tuesday 14 April 2020

Esikkopellon kevätsiivous

Innostuin muutama päivä sitten siivoilemaan esikkopeltoa eli muutamien neliömetrien länttiä huussin takana. Silloin oli ihana auringonpaiste, sittemmin on tullut vettä ja nyt parina päivänä on lumi pyörinyt vinhasti ilmassa, tosin maahan sitä ei ole jäänyt.

Esikkopellossa eivät vielä esikot kuki, sillä ne ovat kevätesikoita, jotka ovat myöhäisempiä kuin nyt saunan kulmalla jo täyttä päätä kukkivat etelänkevätesikot. Sen sijaan siellä kukkivat kevätkello ja tarhajouluruusut.
Tämä kuva on otettu ennen siivousta. Otin sen siksi, että tässä taannoin pohdiskelin istuttavani jonkun tummakukkaisen jouluruusun kevätkellon läheisyyteen, koska niistä tulisi hyvä kontrasti. Se ei ehkä ole tarpeen, sillä esikkopellosta nousee koko ajan jouluruusun siementaimia. Sittemmin alkoi tuo yksi viininpunainen kukkia ensi kertaa. Jouluruusut hiipivät lähemmäs ihan itsestään.

Tämä on kaikkein tummin jouluruusuni, josta mietin oivallista väriparia kevätkellolle. Ehkä joskus tulee yhtä tumma siementaimi.

Tältä näyttää esikkopelto kevätsiivouksen jälkeen. Voipi olla, että jonkun silmissä se ei ole siisti, mutta tekijä saa päättää. Taustan orjanruusun alustan voisi toki vielä siivoilla.
Jätän kasvijätteet aina mieluusti maahan, niin tässäkin, sillä paikka on lehtomainen ja sen kasvit kaipaavat humusta ympärilleen (mikäpä kasvi ei kaipaisi?).
Paikka sai nimensä siitä, kun ensimmäisenä keväänä havaitsin sen olevan täynnään ihania kevätesikoita. Sittemmin olen yrittänyt karsia heiniä ja koiranputkia jonkin verran, mutta ei ole käynyt mielessäkään peittää koko aluetta ja korvata uudella mullalla tässä jo kasvavien luonnonkasviaarteiden takia (kevätesikoiden lisäksi metsäkurjenpolvet ja poimulehdet). Tällaista kevätsiivousta en ole aiemmin ehtinyt tehdä, sillä kevät kuluu normaalisti mantereella kaikenmaailman puutarhatapahtumissa. Taidan kieltäytyä osallistumasta niihin vastedes, sillä tämä on ihanin kevät ikinä. Kerrankin ehdin tehdä kaikenlaista, jota yleensä vain toivon voivani!

Tässä näkyy punainen isoin tarhajouluruusu ja sen edessä vihreäkukkainen, vasemmassa reunassa kevätkello ja keskellä takana se yksittäinen siementaimi. Lumipalloheisi, samoin kuin nuokkusyreeni, on verkotettu, muuten ne syödään. Niistä olisi tarkoitus joskus kasvaa näkösuojaa naapurin suuntaan ja muutenkin korkeutta tontin reunaan, peuraesteeksi. Tämä on hidas projekti tämä peurasuojautuminen riistaverkosta ja aidoista huolimatta.

Etureunassa kulkee oja, joka tuo kosteutta ylempää rinteestä. Saarnin juuret menevät sen poikki, mutta oja oli pakko kaivaa. Juurista tuli oikeastaan hieno elementti.

Tässä vielä se uusi siementaimi. Todella kaunis väri vastavalossa, kuin jalokivi!

Ja tässä se kookkain jouluruusu, jonka kanssa siementaimi on identtisen värinen.

Vielä kerran ihastuttava kevätkello saarnen kainalossa. Tuolla oikeassa reunassa näkyykin jo ensimmäisen kevätesikon avautuvaa kukkaa!

Löysin myös lämpäreen keltavuokkoa, jonka istutin pienestä alusta, hyvin on levinnyt.

Tällainen sää oli tuolloin. Kuvassa 'Jetfire' -syklaaminarsissit ruskopenkissä.

Sitten tuli tällainen sää! Eilen oli tätä ja aurinkoa vuorotellen. Yöllä taas sade, ja tänään taas tätä, mutta nyt alkaa ehkä kirkastua.

Lumimyräkässä tuli silti ihan hauskoja kuvia!

Päivän sää. Paitsi niinä hetkinä, kun aurinko paistoi, eilen paistoi ainakin kahteenkymmeneen eri otteeseen. Lunta ei jäänyt maahan, vaikka ilma oli sitä täynnä.

Musti esittelee maaliskuussa hankittuja kerrottuja tarhajouluruusuja, joita voisi istuttaa. Yhden jo eilen istutinkin, oli ihan hyvä istutussää. Mutaa vain kertyi saappaissa eteiseen – hmm – jonkin verran.

Sitten muihin havaintoihin. Tämä on pieni ihastuttava mysteeri vuokko-esikkopuutarhassa, pari askelta esikkopellosta. Tässä on joskus ollut yksittäinen sinikevättähti, jonka häviämistä olen moneen kertaan harmitellut (ja syksyisin unohtanut tilata sen sipuleita). Kooltaan ja ulkonäöltään tämä muistuttaa sitä muuten, mutta siitä ei kai ole valkoista muotoa.
Niinpä tämä saattaa olla harvinaisen harva (ja myöhäinen) persiansinililja, mutta niissä on yleensä useampi kukka varressa ja tämä kukka vaikuttaa niitä vähän sirommalta. Ehkä täytyy odotella seuraavaan kevääsen ja katsoa, mitä tästä silloin nousee. Ihana pikku yllätys joka tapauksessa!

Sitten muihin valkoisiin uutisiin. Joku on käynyt syömässä lähes kaikki kerrotun puistolumikellon kukat, murh.

Yksittäinen 'Kildare' on parin risun alla suojassa ja se on onneksi säästynyt hampailta.

Tunnusomaista on ulompien kehälehtien hento viherrys, joka erottuu vain ihan läheltä. Ihana kaunotar!

Mainitsin jo, että eilen tuli kaivettua maata. Istutin muutamia viime vuonna kasvatettuja taimia. Maankaivuu kannattaa aina: tällä kertaa rikastuin kymmenellä markalla!
Vasemmalla ihana uusi puutarhapäiväkirja, jonka olen ostanut Roomasta vuosikausia sitten. Vanha loppui, ja siitä en pitänyt alkuunkaan, kun se oli jaettu eri teemoihin "kasvit, vierailut, työkalut, luonnostelut, päiväkirja", jollainen systeemi ei minulla toimi. Haluan kirjoittaa ja piirtää tyhjille sivuille kronologisessa järjestyksessä. Siitä edellisestä päiväkirjasta on todella vaikea löytää mitään tietoa, kun pitää hyppiä ees taas. Lisäksi minulla ei ole mitään sanottavaa esim. työkaluista, niinpä ne sivut jäivät tyhjiksi, kunnes aloin täyttää niitäkin päiväkirjamerkinnöillä, joka tekee kirjasta entistä pomppivamman. 
Mitä tästä opimme: vanhassa vara parempi ja maankaivuu kannattaa aina.

Hei, aurinko tuli esiin, nyt ulos – aurinkoa sinne sinullekin!


Eelänkevätesikko – Primula elatior
Keltavuokko – Anemone ranunculoides
Kevätesikko – Primula veris
Kevätkello, kevätlumipisara – Leucojum vernum
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Sinikevättähti – Scilla sardensis
Syklaaminarsissi – Narcissus Cyclamineus-Ryhmä
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

36 comments :

  1. Maankaivuu tosiaan kannattaa aina. Ainakin siitä tulee hyvä mieli.
    Tyhjensin eilen kompostoreita ja vein multa-aarteen kohopenkkitekeleeseeni. Ja kylläpä se maan kaivuu tuntui hyvältä, vaikka en löytänytkään rahaa enkä edes varsinaisesti kaivellut maata, kompostia vain.

    Ja ollapa oikea esikkopelto. Mä en tajuu, miksi mä en koskaan istuta esikoita lisää puutarhaani. Aina ihailen ja ihmettelen niitä muiden blogeissa. Ehkä tänä kesänä täytyy tehdä asiaan parannus.
    Ja noita jouluruusujakin tarttis saada lisää. Oi, mitä ihanuuksia sulla on niitäkin!
    Täälläkin on satanut lunta ja paistanut vuoronperään. Nyt on taas auringon vuoro, mutta lunta on vieläkin maassa muistutuksena öisestä ja aamuisesta sateesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi, ihanaa kompostin lapiomista, se on niin tyydyttävää: omaa multatuotantoa!
      Nooh, tuo esikko"peltoni" on siis vain pieni maatilkku huussin takana, mutta ihana paikka se silti on. Siihen siivilöytyy kauniisti iltavalo saarnien läpi. Esikkoja kannattaa kyllä kokeilla! Ainakin sinulla pitäisi olla valkoinen luhtaesikko, ja japaninesikoita!

      Delete
  2. Ihanat kuvat ja kauniita kevään merkkejä! Tosin tuota lumisadetta ei enää tarvittaisi:) Meillä satoi aamulla ihan reippaasti..kun ei kerta koko talvena kunnolla satanut vaikka kuinka täällä toivottiin niin ei kyllä nytkään tarvis:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei nyt lunta enää kaipaa, mutta ei siitä haittaakaan ollut täällä, kun ei jäänyt maahan. Puutarhani kaipasi jo vähän kastelua ja sitä se sai. Toivottavasti teilläkin kevät jatkuu!

      Delete
  3. Ihania pieniä kukkia! Täällä jänikset olivat viime yönä käyneet mutustelemassa minun krookuksiani. Meinaa hermot mennä. Ehkä on pakko väkertää portit pihan sisäänkäynneille. Esikkopeltosi kuulostaa ihanalle ja näyttääkin ihanalta jo nyt kevätkellojen ja jouluruusujen kukkiessa. Täällä sää on myös vaihdellut valtavasti. Juuri nyt melkein paistaa aurinko. Onnistuin tietenkin ajoittamaan oman ulkoiluni rae- ja lumisateeseen. Rikkaruohojen kitkeminen ja jänisten sadattelu onnistui kyllä siinäkin kelissä. Mukavaa viikkoa sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi itku. Näitä kevään kukkia odottaa niin kovasti ja sitten joku ketale tulee ja syö ne.
      Minäkin sain selkääni pari raekuuroa, kun eilen istuttelin, niitä tuntui tulevan vähän väliä. Ihan turha olisi ollut lähteä sisälle ja tulla ulos taas, kun aurinko paistaa, kun sitten taas seuraavassa minuutissa olisi tullut ties mitä taivaalta :-D Huomasin vain, että täytyy hankkia pidempi takki, kun rakeet pommittivat paljasta ristiselkää ja se tuntui ikävältä!

      Delete
  4. On kyllä aivan ihana postaus esikkopeltoineen ja lumoavine jouluruusuineen. Nuo saarnen juuret ovat kiva yksityiskohta, joka saa mielikuvituksen lentämään. Täytyyhän jouluruusilla, kevätkelloilla ja esikoilla olla silta yli virran.

    Voin hyvin kuvitella, miten hieno ja erilainen kevät sinulla siellä saaressa on. Monet valittavat eristäytymisen ja rajoitusten rankkuutta, mutta voi tästä tilanteesta pyrkiä löytämään myös hyvät puolet. Kerrankin on mahdollisuus keskittyä täysillä omiin mieltymyksen kohteisiinsa. Itse ainakin nautin valtavasti rauhasta ja kiireettömyydestä, juuri tässä hetkessä elämisestä.

    Eilinen meno jatkuu eli sataa vuoronperään ihan kaikkea; vettä, räntää, rakeita, lunta. Ja sitten paistaa. Samanlaista ilmeisesti siis siellä ja täällä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana ajatus kukkien sillasta ojan yli! Paksuissa juurissa on jotain veistoksellista ja kun tuo puun tyvi on alkanut ihanasti sammaloituakin.
      Taidamme molemmat olla ihmisiä, joilla on yllin kyllin kivaa tekemistä kotona lukemisesta ja käsitöistä puutarhanhoitoon. Kumpikin taidamme lisäksi nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Silloin tällainen kevät ei tunnu niin kovin vaikealta.
      Aika kiinnostava sääennuste myös seuraaviksi pariksi päiviksi: öisin tulee saderintama ja päivisin kai sitten paistaa. Kuulostaa vaihtelevalta.

      Delete
    2. En koe olevani introvertti, mutta viihdyn oikein hyvin kotona ja omassa pihassa. En koe oloani laisinkaan epämukavaksi, sillä tekemistä riittää; käsitöitä, lukemista, puutarhatöitä ja ihan vain olemista. Kuin lomalla olisi jatkuvasti!

      Delete
    3. Ihanasti sanottu: kuin lomalla!

      Delete
  5. Allekirjoitan teesisi ehdoitta. Lähdenkin tästä kaivelemaan kompostia!

    ReplyDelete
  6. Maan kaivuu on kannattaa puuhaa :D Minun kevätkellot on myöhässä, olin jo huolestunut niiden suhteen mutta nyt alkaa näkyä lehtien versoja puskemassa maasta esiin. Viime vuonna kukkivat tähän aikaa. Ehkä niiden päällä oli liian paksu lehtikerros. Nuo jouluruusut <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. No hyvä, että kevätkellot nousevat! Minulla keltapilkkuinen kasvaa hyvin varjoisassa paikassa ja se ei kuki vielä. Yritin siirtää sitä pari vuotta sitten, mikä oli ehkä virhe, kun sen jälkeen ei ole kukkia näkynyt. Ehkä tuhosin sipuleita, mutta nyt onneksi nousi sentään lehtiä siitä paikasta.
      Kevätkellot kyllä tykkäävät muhevasta maasta, joten uskon, että lehtikate on niiden mieleen, vaikka sitten kukkisivatkin vähän myöhemmin.

      Delete
  7. Meilläkin on säätilta vaihdelleet koko ajan. Maankaivuu tuottaa sinulla yllätyksiä, täällä usein ei.

    Suloisia kukkia. Ihania myös nuo lähikuvat. Mikäköhän vimma elukoilla on syödä kerrottujen lumikellojen kukkia, täälläkin samaa on tehty. Yksi kukka on säästynyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Useimmin kyllä nousee lasinsirpaleita ja pullonkorkkeja, tässä yhtenä päivänä myös pitkänsiiman koukku. Raha on aina kiinnostavaa, kun pääsee näkemään vuosilukuja, tämä kolikko on vuodelta 1955.
      Voi ei, mikähän tosiaan noissa kerrotuissa kukissa sitten houkuttelee? Näyttävät muhkean mehukkailta varmaan, harmi.

      Delete
  8. Vaihtelevissa keleissä täälläkin edetään, mutta ihanat kevätkuvasi tuovat uskoa ja luottamusta kevään paluuseen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään aurinko paistaa, elämä voittaa!

      Delete
  9. Ihastuttavia kukkaylläreitä! Sinulla on jo kevät pitkällä. Tämän kevään muistat varmasti aina, kevät, jolloin sait myllätä omalla pihalla kaikessa rauhassa. Kolikko oli oiva löytö, meillä löytyy hevosenkenkiä. Terkut kissapojille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, teillä nousee siis onnea ja vaurautta maasta!
      Pojat kiittävät, pesevät toisiaan sängyssä aamun ulkorientojen päätteeksi.

      Delete
  10. Meillä on vuoroaamuin valkoista ja harmaata, Eilen suli entiset pois ja taas sataa uutta lunta ja sitä ob luvassa päivän mittaan paljon, ei kuki täällä vielä kuin etelän päädyn krookukset ja sinivuokot. paljon on piikkajä kukkamailla kavuaan odottamassa mutta niiden kasvu on nyt pysähtynyt, ei toivoakaan vielä tuollaisista kukkamääristä kuin sinulla jo on. Toisaalta hyvä että eiväät vielä kasvakkaan, Ei täällä kylmällä Suomenselällä vielä ole miiden aikakaan. Normaalisti ovat vielä lumen alla suojassa näihin aikoihin,
    Oikein hyvää kevään jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Krookuksista ja sinivuokoistakin on paljon iloa, ne muut tulevat sitten kun niiden aika on. Tuskallisinta on odotella, että ensimmäiset alkaisivat kukkia, jos talvi vain jumittaa jääkausimaisena. Täällä on tosiaan kevään ihanimmat viikot käsillä ja nyt aurinkokin paistaa!

      Delete
  11. Onpa hyvin kevät siellä edennyt, kun narsissitkin kukkivat jo keltaisina pikkuaurinkoina! Musti esittelee tyylikkäästi, varsin "coolina" tarhajouluruusuja. Ovatkohan ruusut peräti Mustin lempikukkia? Entä mistä kukista Ransu pitää? Siis, jos kissanminttua ei lasketa! :)

    T: Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hmm, haastava kysymys! Ehkä piikikkäät ruusut eivät ole poikien lempikukkia kumminkaan. Mustin lemppari taitaa olla aurinkoinen (kukka)niitty, niin usein tapaan sen kesällä kellimästä jossakin sellaisessa kohtaa, jossa korkea kasvusto suo sopivasti näkösuojaa.

      Delete
  12. Upeita jouluruusuja väreiltään! Vaihtelevat on tiälläkin kelit.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaihtelee, ja kovin tuulista on, tänäänkin kovat puuskat. Äkkiä taas kuivuu muutaman päivän tuoma kosteus.

      Delete
  13. Hih...tuo kymmenenmarkkaa on hieno löyty..:)
    Jouluruusut♥ varsinkin nuo tummat♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nuo tarhajouluruusut on niin ihania, korkeita ja mahtavan värisiä.

      Delete
  14. Mahtava rahalöytö! Innostaa varmasti enemmänkin maatöihin :)
    Meillä alkaa olla maassa lunta enemmän kuin koko talvena, onneksi se myös katoaa nopeasti.
    Harmi kun meillä päin ei myydä jouluruusuja, niitä varmasti hankkisin karanteeni-iloksi. Ne sopivat niin hyvin yhteen mustan kissan kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, innostaa kyllä, mutta jos vain tietäisi mistä kohdista niitä kolikoita löytyy... serkku toi viime kesänä metallinpaljastimen, mutta sehän piippaili jatkuvasti, ja sitten maasta nousi rautanauloja ja kruunukorkkeja.
      Voi ei, onko teillä lumi jäänyt maahan. Kaipa se pian sulaa!
      Sinulla taitaa olla jokunen jouluruusu pihalla onneksi, mutta harmi, ettei siellä lähellä ole kukkakauppaa, josta noita saisi lisää. Tosiaan sopivat täydellisesti mustaan kissaan! ♥

      Delete
    2. Jouduin pari vuotta sitten hankkimaan halvan metallinpajastimen kun piti löytää maan alle jääneet tarkastuskaivot. Aluksi sillä oli mukava tutkia myös laajemmin ja tosiaan maassa on valtavasti nupia, naulaa, korkkia ja jos jonkinmoista metallinpalaa. Eikä yhtään keskiaikaista miekkaa tai korua :( Rahakätköstä puhumattakaan.

      Delete
    3. No hitsi, ei siis yhtäkään keskiaikaista miekkaa :-D Täällä voisi jopa löytyä viikinkien maahan kaivama aarre, mutta ei vaan ole löytynyt.

      Delete
  15. Ooh, onpa komea tuo tumma jouluruusu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on maasta noustessaan melkein musta, todella pähee.

      Delete
  16. On nua sun jouluruusut niiiin karehruttavan ihania! Hiano kevätkellomätäs. Onko se ny eriä ku kesälumipisara, mitä istutin syksyllä. Näyttää nii samalta. Siitei ainakaa viälä mitää näy.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevätlumipisara (Leucojum vernum = "keväinen") on eri kuin kesälumipisara (Leucojum aestivum = "kesäinen"). Eroa on kukkimisajan lisäksi koossa, kevätlumipisara on varsiltaan vain vaaksan verran; puolet kesäversiosta. Lisäksi sen kukkavarsissa on vain yksi tai korkeintaan kaksi kukkaa, kun kesälumipisaraan tulee useita, sen varret kaareutuvatkin nätisti. Mutta se kukkii vasta joskus kesäkuun alussa. Mulla ne ovat nousseet nyt muutaman tuuman mittaisiksi.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!