Totesin taannoin, että oranssissa penkissä ei kuki muuta kuin oranssikeltano. Olin väärässä! Hentoinen kellukka 'Bell Bank' kukki kyllä koko ajan, mutta sen sulokkuutta täytyy erikseen etsiä, jotta sen huomaa. Mikä ei suinkaan vähennä kasvin kauneutta, päinvastoin.
The Orange Border
It is still very small, but it already has what I envisaged: strong colours (well, originally it was only orange, rust, some yellow and blue) in a spot that gets evening sun.
Pari hanhikkia on kukkinut myös jo hyvän tovin. Tein virheen istuttaessani nämä liian lähelle penkin reunaa, sillä kukkavarret ovat pitkät ja lakoavat nurmelle. Mutta penkki tulee laajenemaan, joten en turhaan siirrä – mieluummin kylvän uusia kasveja ja laajennan jo nyt. Tämä tulenlieska on silkkihanhikki.
Japaninvaahtera 'Enkan' tarjoaa hyvän väriparin silkkihanhikin lisäksi myös verihanhikille.
Valitettavasti olen tainnut kadottaa ruskosormustinkukat, tai voi olla, että yksi niistä on tallella. Yritän kastella sitä, jotta se kasvaisi. Saatan paapoa rikkaruohoa, mutta minkäs teet.
Tällä hetkellä osassa penkkiä on varsinainen bleu-blanc-rouge -tunnelma, joka toivottavasti kukki jo Ranskan kansallispäivänä. Viime vuonna blogiystävän lähettämät (muistaakseni arvontavoittona tulleet) kiinanritarinkannukset ovat ihanan puhtaansiniset. Niiden kanssa kukkivat punaiset hapsuiset unikot, joiden siemenet sain ystävältä toissa syksynä ja viskelin ne silloin saman tien tähän vastaperustettuun penkkiin.
Valkoinen on ojakärsämöä, yksi kauneimmista luonnonkukista.
En muutenkaan kitke luonnon ojakärsämöitä kovin tehokkaasti, mutta etenkin viimevuotisen perennakylvön jälkeen, josta tuli kerrottuja ojakärsämöitä, ei näitä ole voinut kitkeä ennen kuin näkee, kummat kukat ovat kyseessä. Tämä lienee lajiketta 'Double Diamond', joka tekee kerrottuja ja puolikerrottuja kukkia.
Oranssin penkin toisella laidalla on puolestaan tällainen värimaailma juuri nyt. Etualalla kukkii 'Rosa Mundi', sitten kerrottua ojakärsämöä ja kanadanlilja, joka ainoana edustaa oranssia... mielessäni oli iltavalossa kylpevä istutus, jossa olisi oranssia, ruosteenruskeaa ja lämmintä keltaista sekä vastavärinä sinistä, mutta tästä tuli hieman rönsyilevämpi... Siankärsämöitäkään en voi tästä penkistä kitkeä, sillä kylvin niitäkin viime kesänä.
Tässä ensimmäinen niistä kukassa (japaninvaahtera 'Enkanin' kanssa). Kärsämö lienee 'Flowerburst Red Shades' -sarjaa. Perennakylvös tuli nimettömänä yllätyssekoituksena, ja täytyy tutkia myyjän sortimentista, mitä lajikkeita kasvit voivat olla.
Seuraavaksi kukkiaan aukoo kanadanliljan takana oleva violetti väriminttu. Kyllä se taitaa olla niin, että oranssin kanssa sopivat vahvat värit. Räikeä pinkkikin menee, vaikka muualla siitä saa migreenin.
Värikästä viikonloppua!
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kanadanlilja – Lilium canadense
Kellukka – Geum
Kiinanritarinkannus – Delphinium grandiflorum
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Oranssikeltano – Pilosella aurantiaca
Ruskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Siankärsämö – Achillea millefolium
Silkkihanhikki – Potentilla atrosanguinea var. argyrophylla
Verihanhikki – P. atrosanguinea
Väriminttu – Monarda
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Oranssista tulloo miulle elokuu mieleen. Silkkihanhikki, (en oo kuullukkaan) on kaunis niinkuin tuo toinenkin oranssimpi. Säilyykö siulla japaninvaahtera talavet ulos istutettuna?
ReplyDeleteOlen istuttanut japaninvaahterat ulos enkä talvisuojaa niitä mitenkään. Toinen on ollut jo kohta kymmenen vuotta, joten voi sanoa sen olevan talvenkestävä. Mutta niistä ei näytä tulevan niin korkeita pensaita kuin etelämmässä, oksankärkiä paleltuu. Kymmenvuotias puska on noin metrinen, jos sitäkään.
DeleteTuossa penkissäni on hyvin oranssia etenkin toukokuussa... tuomipihlajien puhkeavat lehdet, oranssit tulppaanit ja keisarinpikarililjat... silloin vasta oranssia onkin!
Suloinen oranssi kellukka. Minulla on kova kellukkakuume. Varsinkin olen yrittänyt metsästää sellaista lohenväristä ja valkoista. Itselläni on vain pari keltaista. Minulla on nyt peura-aita pystyssä ja himoitsen lisää kasveja sen suojiin😊.
ReplyDeleteMahtavaa, koko tontti suojassa! Ihanaa.
DeleteOlipa värikylläinen postaus! Tuo silkkihanhikki onkin sähäkkä, aikas nätti! Upeat kanadanliljat, niitä en jaksa olla ihailematta koskaan. Kaunis sinivalkoinen kaksikko on ilmeinen Suomi 100 -teeman edustaja, upea parivaljakko! Oliko pojat päikkäreillä kun heitä ei näkynyt?
ReplyDeleteMukavaa viikonloppua kaima!
Kanadanlilja on niin siro ja ilmava, oikea hurmuri.
DeletePojat taisivat olla omissa puuhissaan... Mustilla on kovat kiireet. Ransu tappeli juuri naapurin kollin kanssa ja on nyt kotiarestissa. Kolliparalla on molempien takajalkojen jänteet menneet, ei sitä saisi kiusata!
Kiitos samoin, aurinkoista viikonloppua!
Nämähän ovat upeita tulenpolttavia kasveja, uuh. Ja miten mieletöntä, että olet kylvänyt japaninvaahteran!! Tai monta. Lehtimuoto näyttää Bloodgoodilta, Naurattaa tuo rikkaruohon paapominen, tuttu tunne...tuo kiinanritarikannus on upean sininen, näytti kasvavan siellä affenanmaalla tienpientareilla, se oli mahtinäky. Iloisia kesäpäiviä saareen!
ReplyDeleteOho, olisiko ollut neidonkieltä kumminkin? Se on huikean sininen ja yleinen tienpiennarkasvi täällä päin.
DeleteVahvat värit rules. Joo, vaahtera on huippujymyjuttu, ansaitsisi paikan iltapäivälehden lööpissä! Viime syksynä kylvetyistä Styraxista ja Cladrastiksesta ei vielä näy mitään, meinaan pitää niiden ruukut maassa toisenkin talven yli tän kannustamana. Tosin ainahan ne ruukkujen mullat tulee kipattua johonkin kukkapenkkiin, mutta paremmat mahikset taimilla on, jos ovat ihan omassa laputetussa ruukussaan, siitä en niitä toivottavasti kitke :-D
Kiitos, ihanaa aurinkoista viikonloppua sinne!
Hyvät sähäkät värit. Muillekin siis käy niin, että ei tiedä, paapooko rikkaruohoa vai tarkoituksella kasvatettua kasvia. Onpa hienoa, että joku japaninvaahtera on sinulla kasvanut siemenestä. Aika huippua.
ReplyDeleteJoo ihan huippua on! Olen täpinöissäni. Nyt kun vielä löytäisin jostain samana vuonna kylvetyn Acer griseumin :-D Heitin meinaan senkin kylvöksen mullat tuohon penkkiin, kun ei itänyt. Nälkä kasvaa...
DeleteEi voi olla varma pikku taimista. Olen tehnyt pyhän päätöksen, jossa olen jopa jokseenkin pysynyt, että kitken rikkikset vasta sitten, kun alkavat kukkia, sillä sitä ennen ei voi varmasti tietää. Paitsi rönsyleinikit, ne kitken heti, sori vain kaikki niitä muistuttavat.
OStin viimevuonna tuohon meidän etupihalle hanhikkeja ja nyt vähän olen katunut, ostin keltaista, kun halvalla taimet sain. mutta tuollainen oranssi olisi kyllä mukavamman värinen.
ReplyDeleteNo voi harmi! Mutta ehkä ne raaskii vielä vaihtaa.
Deleteihastuttavia väriyhdistelmiä saila, sinulla on niille silmää. tykkään kovin luonnonkukkien ja perennojen yhteiselosta! ojakärsämö on minustakin kaunis, kerään sitä kuivumaan kuivakukkakimppuja varten peltoteiltä. pihamaalla meillä sen sijaan kasvaa siankärsämöä, mitä kuivaan villiyrttinä talven varaksi.
ReplyDeletetuo kerrottu ojakärsämö on kyllä tosi viehkeä, kuten kerrotut leinikitkin, joita myös puutarhassasi muistaakseni kasvaa.
Juu, kerrottu niittyleinikki kukki tänä vuonna niin vaisusti, että en tainnut ottaa siitä yhtäkään kuvaa. Jokunen kukka siinä vielä onkin.
DeleteOn kuin ojakärsämö olisi vetänyt juhlakoltun päälle, kun katsoo noita kerrottuja. Se myös näyttää hohtavamman valkoiselta, mutta se varmaan johtuu siitä, että terälehdet peittävät keskustaa, kun niitä on enemmän. Ei kai ne voi sen valkoisempia olla kuin luonnonkannalla.
Siankärsämö on oikea naisen mahtirohto, muistan Virpi Raipala-Cormierin kehuneen.
Kiitos, tästä sai vinkkejä oranssin pariksi. Omassa pihassa yksi lenpiyhdistemiä on oranssi tiikerilija, sen kanssa puhtaan valkoinen syysleimu ja taustalla sininen ukonhattu. Voimakkaat värit toimii hyvin yhdessä. Ojakärsämä sai jäädä minulla kasvamaan kukkapenkkiin, se on yllättävän kaunis perennojen kanssa.
ReplyDeleteTuo onkin kaunis kasvitrio, vastavärit tuovat toisilleen voimaa ja valkoinen keventää ja raikastaa. Ojakärsämö ja sen kerrotut lajikkeet leviävät jonkin verran, mutta en ole kokenut niitä riesaksi, nehän saa ihan varresta vetämällä pois eivätkä ne heti uudestaan ryöpsähdä.
DeleteIhania väriyhdistelmiä ja pieniä väri-ilotteluja penkissäsi! Tuttua tuo kylvötaimien arvuuttelu ja rikkaruohon kasvattelu:)
ReplyDeleteHeh juu, ja tänään tajusin, että joku ruskosormustinkukaksi luulleeni olikin tiikerililjan siementaimi, ja niitä on monta :-D Ja sitten ehkä siinä vieressä on ruskis, tai sitten ei...
DeleteNiin upeita väri yhdistelmiä..tuo kellukka oli niin kaunis,ihanan suloinen kukka:) Mukavaa kesäiltaa!!
ReplyDeleteKellukan ostin viime vuonna Prisman taimipihalta, ehkä heillä on tänä vuonna samaa valikoimassa.
DeleteKiitos samoin!
Tosi hienot ja erikoiset hanhikki ja kärsämö, verraten "perusmalleihin".
ReplyDeleteKyllä, vähän luonnonkukista upgreidatut versiot ;-)
DeleteMuistan kellukat mummolani hiekkatien pientareelta. Ne olivat kellertäviä ja nyt kun katsoin googlella, niin varmaankin ojakellukoita. Kesät tuntuivat silloin lämpimiltä ja loputtoman pitkiltä. Olen ollut siitä onnekas, että nyt jo edesmenneet mummoni ja isäni ovat opettaneet minulle pienenä luonnonkasvien nimiä sekä luonnon ja eläimien kunnioitusta. Isoja muistoja toi mieleen pieni kasvi. ♥
ReplyDeleteIhana kellukkamuisto! Täälläkin kasvaa ojakellukkaa, joissakin kukkapenkeissäni myös, se on nätti. Mutta siemennysaikaan sen siemenet takertuvat kissojen turkkeihin: tehokas leviämistapa.
DeleteIhania muistoja ♥ Ja tärkeitä!
Noita mielenkiintoisia kellukoita taitaa olla aika lailla. 'Bell Bank' on ihanan värinen. Silkkihanhikki on myös upea. On tuo oranssi väri vaan niin muhkea!
ReplyDeleteVai löytyy sieltä japaninvaahteran siementaimia pihaltasi. Mieletöntä! En ole itse uskaltanut edes kuvitella, että noita saisi itse kasvatettua.
Kerrottu ojakärsämö on kaunis.
Minä paapoin yhtä rikkaruohoa kaksi kesää, kun luulin sitä henkiinheränneeksi kultasateeksi. Nyt se on sitten kaivettu pois penkistä. Ja ajatuksen kultasateen ylösnousemuksesta hautasin samalla - Amen.
Kellukoita on tosiaan, ja tuntuu, että lähes samanlaisia moni lajike... kuten monessa muussakin kasvissa. Mutta ihania silti.
DeleteOranssi on tosiaan muhkea väri! Silkkihanhikin kukassa on ihanaa oranssia sisällä, mutta kukka menee suppuun heti, kun tulee pilvistä. Jonakin päivänä se oli auki vain aamulla ja kun hain kameran, se oli jo mennyt suppuun. Totesin, ettei ole mikään aamu-unisen kukka :-D
Niin, YKSI siementaimi siis löytynyt vaahterasta, ja ehkä siis itse kylvämäni ja jo epäonnistuneeksi kylvökseksi julistettu. Voi että, kultasateen ylösnousemuksesta täälläkin haaveillaan, nuori taimi vain näivettyy vuosi vuodelta ja tänä vuonna kuivatti ne maan tasaltakin nousseet versot, ei hyvältä näytä. Luotin siihen, että se sietää kuivuutta, mutta rajansa silläkin ilmeisesti. Tai sitten joku muu syy, vaikka myyrä syönyt juuret.
Oi mitä ihania värejä! Voiko yksivuotisia unikonsiemeniä laittaa jo nyt ensi kesää varten penkkiin? Ostin muutamia pusseja keväällä ja jäi laittamatta penkkiin, kun ei yksinkertaisesti ollut niille tilaa. Nyt olisi, kun sain uuden penkin valmiiksi ja jätin nimen omaan tilaa ensi kesäksi unikoiden ym. siemenille;)
ReplyDeleteKyllähän ne unikot pian itävät ja on vaara, että tulee talvi ennen kuin ehtivät kukkia. Siitä huolimatta kylvin minäkin tänään yhden pussin, jospa ehtisivät kukkaan syksyllä. Viime heinäkuussakin kylvin, mutta sitten tuli peura ja söi kukat, niin ettei siementaimia sitten tälle vuodelle syntynyt, pöh. Joten varmempaa on kylvää myöhemmin syksyllä tai sitten vasta keväällä, mutta jos tykkäät riskeistä niin kylvä nyt ;-)
Delete