Täällä on yksi täpinöitsijä. Jenni väittää, että hänen kissansa täpinöivät jatkuvasti... No, minun kissat on suht rauhallisia mutta mutta. Niiden emäntä on täpinöissä. Tulin itse juuri lennolla Oulusta, Kesäpiha-messuilta. Siellä oli myös Särkän perennataimiston osasto...
Nämä herkut ovat ne, jotka ostin viime maanantaina Ruissalosta, Turun kasvitieteelliseltä puutarhalta. Vasemmalta oikealle: Balkaninvuokko, keltavuokko, arovuokko – yksinkertainen ja kerrannainen: tuo ihastuttava valkoinen pallukka oikeimmanpuoleisena.
Särkältä ostetut taimet... Lentokoneessa matkustaneet railinesikko ja hämyvuokko! Yritin valita mahdollisimman kompaktit taimet, jotka eivät ole kukassa ja kestävät lentomatkan mahdollisimman hyvin. Esikkohan on vallan terhakka, vuokossa on yksi verso taittunut mutta se tuskin haitannee; pieniä versoja on ruukun eri puolilla.
On aika paljon eroa sillä, ostaako kotimaassa viljellyn taimen vaiko ulkomailta tuodun, joka on vastikään pistetty ruukkuunsa. Sitä kun kuljettaa tai istuttaa, huomaa, että multa on ruukussa vain koristeena; taimi ei ole vähääkään juurtunut multaansa.
Tuo railinesikko on pohjoisesta löydetty oma lajinsa, Primula 'Raili', ja hämyvuokko on valkovuokon muoto, Anemone nemorosa forma caerulea, punertavat varret ja kukat, ihastuttavat, aah! Toivottavasti jotakin aukeaa jo tänä kesänä niin voin tässä blogissa näyttää. Tai, käykää Särkän perennataimiston nettisivuilla... tai vielä parempaa, heidän puutarhallaan.
Saturday, 15 May 2010
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Kiva seurata, kuinka vuokot alkavat kukoistaa!
ReplyDeleteMulla ei ole vielä mitään kokemusta vuokoista tai esikoista. Ehkä sitten uudella pihalla.
Voi ihananuus näitä helteitä!
Huh näitä kesäsäitä, näitä on kaivattu koko pitkän talven ajan ja jo sitä ennenkin.
ReplyDeleteKerron sitten vuokkojen menestyksestä. Kannattaa varata jokin osa puutarhasta "luontoalueeksi", vaikka se ei olisi oikeaa luontoa mutta puolivarjoisaa, jossa ruohoa ei aina leikata. Sinne esikot ja vuokot! Puiden tai pensaiden alle. Järjestä jotakin (puoli)varjoa, jossa ruoho ei suostu kasvamaan liian terhakkana, ja jo saat valloittavan kevätpuutarhan vuokkoineen ja esikkoineen aikaan.
Kuullostaa hyvältä! Täytyy laittaa muhimaan. :)
ReplyDeleteVuokkovillitys siis! Minulta löytyy ainoastaan arovuokkoa, mutta tahtoisin tutustua myös muihin... mikäköhän se on se sellainen valkoinen, jossa on heleänvihreä kerrannainen keskusta. Jossain ruotsalaisessa lehdessä olen nähnyt kuvan.
ReplyDeleteSuloisia ostoksia, mielenkiintoista tosiaan seurata, miten ne kotiutuvat maillesi! Ymmärrän hyvin täpinöinnin. Täällä on oltu kauniin viikonlopun ansiosta aivan täpinöissä sekä kissojen että ihmisten voimin. Eilen kissukat onnistuivat herättämään minut 5.40 ja hölmönä vein heidät ulos aikaisin aamulla - en tajunnut, että kello oli niin vähän ja ettei kannata olla noin komenneltavissa: viikonloppua on säestänyt jatkuva UUUU-ulos-huuto, kun on nyt opittu, että sinne ulos pääsee melkein yölläkin.
ReplyDeleteMinä olen saanut kai auringonpistoksen ja täpinöinyt mm. ruusupuskan siistimisessä, tuli kauhea rikkaruohonhävitysvimma (outoa). Nyt olen täynnä myös ruusunpistoksia... Mieskin on riehunut puutarhassa, joten koko sakkia vaivaa paha kevättäpinä. Nyt pitääkin jo kiiruhtaa taas ulos ja vähän kunnostaa ulkokalusteita... Oi ihana toukokuu!
P.S. Oliko hoitotäti taas hellinnytlellinyt karvapojat pilalle? :)
Kyllä Maria, vuokkovillitys! Ne ovat vastustamattomia nuo vuokot. Haaveilen myös syysvuokoista, joita näkee Englannissa paljonkin, ne kukkivat syyskesällä ja syksyllä vyötärölle asti kohoavissa sievissä kukissaan (esim. kirjani kannessa olevassa kuvassa). Niitä on vaaleanpunertavia ja valkoisia.
ReplyDeleteTuo kuvailemasi vuokko on varmaan valkovuokon jalostettu, kerrannainen laji. Niitäkin saa joskus jostakin, kannattaa olla tarkkana. Tarjonta lisääntynee kasvavan puutarhaharrastuneisuuden myötä, ainakin syytä olisi!
Jenni; voin kuvitella mielikuvitukseni siivin kaksi harmaata vaateliasta naukujaa kun yritätte viettää viikonloppuaamua. Voihan eih. Jostain syystä monenlaiset asiat eivät pysy kissan päässä, mutta se pysyy, että "tässä vaatimuksessa on kerran ennenkin onnistuttu". (Nimim. Aina on toivoa)
Toukokuussa on hyvä täpinöidä kun pihaviidakko on hallittavissa. Kesällä nuo ruusupuskassa kasvavat rikkaruohot rehottavat niin ettei tule mieleenkään lähteä niitä siistimään ;-) Ja nuorenahan ne on raivattava, siitä on itse asiassa hyötyä koko kasvukaudeksi.
Hoitotäti oli niin kiltisti ruokkinut ja paijannut, taisi tykätä pestistään, vähän kyseli että koskas seuraavan kerran...
Vuokko ja erityisesti esikkofani ilmottautuu täälläkin:)
ReplyDeleteJuuh, Leena, esikoissa on niin suloisen naivistiset kukat, että ne sulattavat sydämen. Aarno Kasvi, jonka testejä oikoluen jonkin verran työni puolesta, kirjoitti kerran värikkäällä kielellään, että "kevään ensi kukkijat sulattavat paatuneimmankin kukkien vihaajan sydämen". Nauratti; onko sellaisiakin??!
ReplyDelete