Ilokseni voin kertoa, että Koska kukkii -haasteeseen valitsemani kiurunkannus avasi kukkansa tasan kaksi viikkoa ennen arvaamaani päivää.
Vielä pari päivää sitten oli huolissani, sillä tämä näytti nousevan viimevuotista harvempana. Espanjanmaksaruoho 'Minus' on levittäytynyt kiurunkannuksen kasvupaikan ylle ja ajattelin, että kun kiurunkannuksen kukinta on ohi, revin maksaruohoa pois. Sitä ennen en uskalla, sillä riipisin kiurunkannuksen kukat samalla.
Mutta nythän kukkavarsia nousee vaikka kuinka! Antaa olla sitten, jos nämä kaksi viihtyvätkin yhdessä.
Tässä on punakukkaista pystykiurunkannusta, jonka ostin ilman mitään lajikenimeä. Istutin mukulat saniaistarhaan kuusen alle, missä ne kukkivat vähän harvempina kuin auringossa kasvavat lajitoverinsa. Punakukkaiset näyttävät yleensä olevan vähän korkeampia ja runsaampia mättäitä kuin luonnon pystykiurunkannukset.
Punaiset kiurunkannukset ovat kuvassa taustalla varjossa, edessä kukkii sinivuokko ja kaksi rusokoiranhammasta.
Kollegan ja ystävän antamat punakukkaiset pystykiurunkannukset istutin ruusu-heinätarhaan ja ne ovat todella kauniin sävyisiä. Tässä olikin puutarhani ensimmäinen kiurunkannus kukassa tänä keväänä. Ensimmäinen aloitti jo pari viikkoa sitten.
Ihana, mehukas väri!
Ensimmäinen punakukkainen pystykiurunkannukseni on nimetty lajike 'Beth Evans'. Istutin sen punaiseen villiin penkkiin. Suru oli suuri, kun seuraavana keväänä kauan odotetut kukkavarret popsi peura. Siitä traumatisoituneena kasvilla oli edelleen tänä keväänä suojakartio päällään, vaikka puutarhaani ympäröi nykyään aita, joka vaikuttaa olevan peuranpitävä.
Punaiset kiurunkannukset ovat kuvassa taustalla varjossa, edessä kukkii sinivuokko ja kaksi rusokoiranhammasta.
Tämä tuli mieleen Rikkaruohoelämää-blogin surullisesta tapauksesta, jossa peura oli popsinut Betin kukkavarret. Tsemppiä sinne!
Purppuraisia täällä oli vanhastaan myös, mutta niitä ja punertavampiakin tulee varmaan jatkossa enemmän, kun eri väriset risteytyvät.
Ainoa valkokukkaiseni on "Azov", joka ei ole tietääkseni lajikenimi, siksi lainausmerkit. Siro kasvi sekä jännittävä kontrasti punaisten kukkavarsien ja valkeiden kukkien välillä.
Safiirikiurunkannusten ja muiden kesällä kukkivien lajien kanssa minulla on ollut huonompi onni. Ne tuntuvat vaativan enemmän kosteutta kuin täällä on kesäisin tarjota. Risteymälajike 'Craigton Blue' on erityinen ja onneksi se on elossa, tehnyt jo lehdet. Olen nimittäin käynyt siinä puutarhassa Aberdeenissä, mistä lajike on peräisin. Sekään ei kovin hyvin voi, muistaakseni ei ole kukkinut vielä kertaakaan, mutta olen sentään onnistunut pitämään sen niukin naukin elossa muutaman vuoden.
Jalokiurunkannus kuuluu myös kasveihin, joita haluaisin, mutta aina, kun olen jostain sellaisen löytänyt, se on myös hyvin pian kuollut. Ehkä vielä joskus onnistun! Täytyy vain kokeilla erilaisiin paikkoihin.
Onneksi pystykiurunkannus viihtyy! Sen valtti onkin keväinen elo, jolloin maassa on vielä kosteutta talven jäljiltä. Nyt alkaa kyllä olla jo toivottoman kuivaa. Sadetanssi pystyyn!
Espanjanmaksaruoho Sedum hispanicum
Jalokiurunkannus Corydalis nobilis
Pystykiurunkannus Corydalis solida
Rusokoiranhammas Erythronium dens-canis
Safiirikiurunkannus Corydalis flexuosa
Sinivuokko, lehtosinivuokko Hepatica nobilis
Noin paljon eri värejä! Blogistasi minäkin olen vasta tajunnut, että on muitakin kuin luonnonvaraisia.
ReplyDeleteOn tosiaan, ja luonnonvaraisistakin voi saada eri värisiä siementaimia, jos istuttaa jonkin muunvärisen lajikkeen. Elämä on jännittävää! :-D
DeleteCorydalis glaucescens 'Kashgarica' on upea, kuten kaikki muutkin kiurunkannukset, mutta tuo väri on ihana, kuten tuossa luonnonlajissakin, joka nuputtelee nyt myös meidän pihassa keittiön ikkunan alla toisen aarteeni 'Merlinin' vieressä. Tykkään kovasti myös valkoisista kiurunkannuksista. Minullakin heitti arvaukset härän peppua, mutta eihän se mitään haittaa!
ReplyDeleteOlen tosi iloinen tuon harvinaisuuden viihtymisestä. Hankin ja istutin sen ihan kokeilumielessä, eihän noista erikoisemmista kasveista voi mitenkään tietää, selviävätkö ne meidän talvista. Nyt se on selvinnyt jo kahdesta talvesta eikä näytä taantumisen merkkejä. Sen kukan väri on lisäksi erityinen, erilainen kuin muilla. Lehdet ovat harmaanvihreät, mistä tuo nimi glaucescens tuleekin.
DeleteIhanaa, että siellä sinulla on nyt pieni pala Ahvensaarta!
Nyt ei voi valittaa, että arvauksemme menivät hutiin ja kaikki kukkii aikaisemmin. Ei tosiaankaan.
Ihania kaikki mutta kyllä ensimmäinen on söpöin. Bettyn kukintaa täällä odotellaan. Taitaa ehtiä kukkia matkani aikana mutta kaikkea ei voi saada yhdellä kertaa. Kohta Keukenhofiin. Pitäähän sinne päästä kerran elämässä. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDelete'Kashgarica' on söpöin ja erityisin. Toivottavasti Bettysi pian ilahduttaa sinua kukillaan jo ennen matkaasi! Keukenhof on kyllä sellainen paikka, jonne täytyy kerran elämässä päästä, siellä menee ihan pää pyörälle kaikista sipulikukista. Kevät on kyllä muuten tuskallinen aika matkustaa minnekään, kun vuoden odotetuimmat kukat tulevat kukkaan omassa puutarhassa.
DeleteMeillä kotona tätä luonnonvaraista pitäisi viedä sitä hieman mökille.
ReplyDeleteEn tiennyt että valkoisiakin on.
Hyvä idea viedä mökille, varmaan leviää sielläkin.
DeleteJännää, miten johonkin kasviin tutustuessaan löytää sille lukuisia sukulaisia. Luonnon lilakukkainen on meillä lisääntynyt huomaamatta, mutta vasta 'Beth Evansin' myötä innostuin muistakin kiurunkannuksista.
ReplyDeleteSinulle onkin kerääntynyt jo kiva joukko erilaisia. Corydalis glaucescens 'Kashgarica' on niin kaunis, että sitä kannattaa katsoa ihanl läheltä.
Peuran syömät 'Bethit' ovat tosi sinnikkäitä. Nyt niihin on tullut muutamia kukkia aivan kuin näyttääkseen peuroille kieltä. Kivasti se on myös alkanut tehdä siementaimia sinne tänne.
Tässä se ihmisen luontainen keräilyvimma ilmenee, jotain on pakko keräillä ja me kasvi-ihmiset innostumme herkästi kasvisuvuista. Ihanaa, että siellä on tullut uusia kukkavarsia Bettiin. Näin juuri tavattoman kauniin 'Purple Bird' -kiurunkannuksesi kuvan blogissasi, ooh mikä väri.
DeleteSun plokista oppii kasvista ku kasvista aina koko suvun. Joo, sitä alakaa ymmärtää, että mailmalla on kaikista moooonta eri versiota. Mullaki "Betti" kohta kukkii :)
ReplyDeleteEi nyt sentään, kiurunkannuksia on edelleen vaikka kuinka paljon lisää! Mutta ehkä blogistani ymmärtää, että kaikkea on maailmassa enemmän kuin mitä meiltä löytyy luonnosta tai puutarhaliikkeistä. Olisi ihan huippua, jos täältä saisi kaupoista vaikkapa erilaisia kiurunkannuksen lajeja ja lajikkeita.
DeleteSinä olet antanut Betti-nimen, joka on niin ihana, että kutsun omaanikin Betiksi.
On siulla siellä paljon tuota pystykiurunkannusta, miekin ottaisin mielelläni nuo näkymät. Oon istuttanu kiurunkannuksia ja ovat kauniita kukkiessaan, ajan kanssa leviväät sitten. On näitäkin kyllä useampia laatuja ja toinen toistaan kauniimpia, vaikkakin kauniita ovat kaikki.
ReplyDeletePystykiurunkannus kansoittaa täydellisesti esimerkiksi juhannusruusupuskan alustan, kun ruusuun tulee lehdet vasta pitkän ajan päästä. Pystykiurunkannus on kaunis opportunisti, joka hyödyntää pensaiden ja puiden alustat ennen kuin ne puhkeavat lehteen.
DeleteOlipa hauska opiskella lisää kiurunkannuksista! Kiitos näistä mielenkiintoisista postauksista!
ReplyDeleteKiva, että nämä kasvimaailman hurahdukseni kiinnostavat :-)
DeleteMinä haaveilen, että joskus arboretumissani olisi hurjan paljon erilaisia kiurunkannuksia laajoina kasvustoina. Todella kaunis tuo sinun veikkaamasi lajike, ei todella haittaa saada nähdä kukinta aikaisemmin ja vielä usealla kukkavarrella.
ReplyDeleteIhana haave!
DeleteIhania! Ja kiitos, että nostat kaikkia näitä hienoja kasveja näin esille. Näin on aloittelijan helppoa löytää erilaisia ihanuuksia. Omassa pihassanikin ensimmäiset kiurunkannukset aloittivat ja tavoite (tai ehkä toive?) on saada ne leviämään myös kevätkukkaniityksi nimeämälleni pihan reunalle. -q
ReplyDeleteIhanaa, että tykkäät jutuista! Toivon minäkin, että kiurunkannukset leviävät juuri sinne niitylle. Kasveilla on joskus toiset aatokset kuin puutarhurilla, mutta joskus myös menee ihan nappiin.
DeleteKiurunkannuksiakin pitäisi laittaa lisää puutarhaan, joka paikkaan! Kuten kaikkea muutakin tähän aikaan kukkivaa:)
ReplyDeleteNo kyllä!
DeleteNo onpa nätti tuo 'Kashgarica'. Hyvä, että se viihtyy maksaruohon kaverina, niin ei tarvitse kaivella kumpaakaan pois. Se tummemman punaisena kukkivakin oli todella kaunis. Toivottavasti saisitte sopivasti sadetta sinne. Voisin muuten puhaltaa täältä sinne suunnalle jonkun pilven, mutta siite- ja katupölyä oli jo niin paljon ilmassa, että yksi sadepäivä väliin tekee oikein hyvää.
ReplyDeleteTuo on ihana kiurunkannus lehtiä myöten, kun ne ovat vähän tavallista sirommat ja erityisen harmahtavat, mistä tietty lajinimi glaucescens tuleekin. Hyvin näyttää kiurunkannus jakselevan, kukkavarsia nousee koko ajan lisää.
DeleteKiitos, ajatuksesi auttoi, sillä meille tuli viime yönä ruokalusikallinen sademittarin pohjalle – ja tänään pitäisi tulla lisää, huomisesta puhumattakaan! Nyt tulee kaikki sade niin laariin. Katupöly on asfalttiteiden äärellä vieläpä hirveä lisäriesa, onneksi meillä ei täällä sitä ole. Tähän aikaan usein kaupungissa tuntuu siltä, että tukehtuu.